Lasten kyläily kavereilla (sisältää marmatusta)

..kyllä ne perusasiat on opetettu.Mutta täälähän liikkuu niitä täydellisiä äitejä ja lapsia, joidenka lapset eivät unohda ikinä mitään opetettua ja ovat pilkulleen tarkkoja.

Viimeksi meillä oli vielä iltapäivällä aamupalat pöydässä ja tämä poika söi puoliksi nakerretut leivät lastemme aamupalalautasilta. Poika on varakkaasta perheestä, joten mistään heitteillejätöstä ei voi olla kyse.

että kun ilmaantuvat meille, ja kehoitan soittamaan vanhemmille, jotta he tietävät, missä lapsi on, vanhempi ei puhelimessa kysy, kauanko meillä saisi olla, vaan kertoo vain lapselle, miten kauan lapsi saa olla meillä. Esim. puoliltapäivin lapsi ilmoittaa, että "äiti sanoi mä saan olla kahdeksaan saakka".

haluan, että ensin syödään ja tehdään läksyt, jonka jälkeen voi tulla kavereita jos meillä ei ole muuta ohjelmaa. Yksi ilta viikossa + viikonloput on rauhoitettu vain omalle perheelle.



Herättäähän tuo narinaa vieraissa, mutta tämä on meidän perheen tapa ja sopii meille.

Ne nälkäisimmäthän on niitä jotka eniten tarvitsee ruokaa. Ja sitä suuremmalla syyllä jos ei kotona ruokita.



Itse tosin sovin kavereiden vanhempien kanssa aina etukäteen koska haen / hakevat lapset, mutta meidän lapset on vielä vähän pienempiä.



Ei meidän talous siihen kaadu että katetaan yks ylimääränen lautanen.

..että maksimissaan se 2-3h kerrallaan ja kysyy saako edes olla sitä aikaa.Kaikkien kavereiden vanhempien puhelinnumeroa kun ei ole eikä pysty itse keskustelemaan vanhempien kanssa.



T.Se jonka tyttö ei aina välttämättä muista katsoa sitä kelloa

Poika on varakkaasta perheestä, joten mistään heitteillejätöstä ei voi olla kyse.

Että onko heitteillejättöä. Ei se raha sitä ratkaise miten vanhemmat lapsiinsa suhtautuu.

meillä taas talous kaatuu, jos tarjotaan ruokaa noin sadalle ylimääräiselle lapselle kuukaudessa.

..ja kerta en ruoki muiden lapsia meillä jatkuvasti, en myöskään tykkää että omat lapseni söisivät muualla.Sen takia he syövät ennenkun lähtevät kyläilemään.



T:#27

että kun ilmaantuvat meille, ja kehoitan soittamaan vanhemmille, jotta he tietävät, missä lapsi on, vanhempi ei puhelimessa kysy, kauanko meillä saisi olla, vaan kertoo vain lapselle, miten kauan lapsi saa olla meillä. Esim. puoliltapäivin lapsi ilmoittaa, että "äiti sanoi mä saan olla kahdeksaan saakka".

Minä yleensä sanon että viimeistään kahdelta kotio ellei sieltä kaverin äiti ennemmin kotio käske.

Sä voit äitinä/isänä vastata tohon vieraan tokaisuun, että meille sopii että olet vaan yhteen... Kyllähän sä päätät miten teillä ollaan, on hän sitten omilta vanhemmiltaan saanut luvan olla vaikka iltaan asti.

ja minä tarjoan mielelläni myös. Mutta ruokaa vain jos siitä on sovittu. Haluan myös näin omien lasteni kohdalla. SYömme yhdessä.

Yksi poika joka on kait melko varakkaasta perheestä luuhaa pitkin kyliä ja asui meillä tällä viikolla pari päivää. Hän ei saa mennä kotiin kun äiti nukkuu kun on ollut yön työssä. En tajua miksei poika voi mennä iltapäivällä klo 16 kotiin, kuinkahan mielettömän kauan se äiti oikein nukkuu. Itse olen nukkunu työvuoron jälkeen aina 4 tuntia en yhtään enempää. Lisäksi työn pojan isä ei kai ole koskaan kotona vaan aina jossakin kaverin autotallissa. Vanhemmat siis soittelevat pojalle joskus kysyäkseen missä poika on mutta eivät koskaan näköjään käske kotiin. Ruokaa en anna vaikka poika olisi ollut meillä 6 tuntia.Joskus kyllä näköjään käy keittiössä leipää ronkkimassa ja yrittää ruinata, vaan en anna. Poika täytyy aina ajaa kotiin eikä meinaa lähteä. Täytyy ensi kerralla alkaa kyselemään vanhempien puhelinnumeroita ja osoitetta tarkemmin, en nimittäin edes tiedä missä poika asuu, oma poikani sentään tietää vaikka ei olekaan kylään päässyt.

kyläluuta. Hänen paras kaverinsa, joka asuu tässä samalla tiellä meidän kanssa asuu hienossa, isossa talossa, jossa on paljon tekemistä pore-altaista elokuvahuoneisiin... Eläimiäkin on; koiraa, kissaa, marsua yms. Me itse taas asutaan rivarikolmiossa ja tytöllä on pieni kymmenen neliön huone. Meillä olisivat kaverit oikein tervetulleita, mutta aina vain kokoontuvat tuonne kaverin taloon... Joskus tosiaan vaivaa, että mitähän aattelevat kun tyttö tuntuu olevan ihan joka päivä heillä.

Hänellä on kuitenkin aina puhelin mukana, joten soitetaan toki ruoka-aikaan syömään eikä tänäänkään ole ollut kaverilla enää neljän jälkeen, vaikka koko aamupäivän olikin. Joten kyllä hän muutakin tekee.

mä olisin lapsesta huolissani, jos tuo on jatkuvaa. Voi olla, että lapselle ei oikeasti tehdä ruokaa kotona, tai vanhemmat on jossain hungillolla, joten lapsi ei halua siksi olla kotona, koska joutuisi olemaan yksin.

Kurjaa :(

Kyllä välillä ottaa aivoon tuo vekaroitten "itsenäisyys". Saattavat tulla lauantaipäiväksi vetelehtimään kaverille, ja kun kysyy, kauanko saat olla, niin vastaus on että "niin kauan kuin haluan". Siis what? Ei mitään kotiintuloaikaa, ei tartte mennä kotiin syömään jne. Luuleeko vanhemmat, että minä ruokin koko kylän kersat? Ja sit kun neljän tunnin jälkeen sanon, että "menehän nyt jo kotiin, varmaan teillä on kohta ruokakin", vastauksena on möläys "miks mun pitää mennä kotiin, saan olla niin pitkään kun haluan". Siihen kyllä totesin, että meillä ollaan tasan niin pitkään kuin minä haluan. Ja tän pojan kotiin ei koskaan, siis koskaan saa kaverit mennä kylään. Toisaalta harmittaa, toisaalta suututtaa.

Ugh, olen puhunut, kiitos, helpotti.

Olen aina ajatellut, että aikuiset laittaa lasten kaverit kotiin kun eivät enää halua niitä nurkissaan katsoa. Näin ei näytä olevankaan. Kuinkahan monen kaverin kotona meidänkin lapsia haukutaan kun viihtyvät kaverilla niin pitkään. Kotona kyllä käyvät syömässä. Toisaalta minusta on enimmäkseen ihan mukava kun lasten kavereita meillä, tietää missä ovat ja kenen kanssa. Tuntuu että monilla tulee tälää asenteella isompien lasten kanssa melkoisia ongelmia..

Lasten kaverit ovat sanoneet että meillä hyvää ruokaa ja siksi mielellään meillä söisivät. Toisaalta tyttöni söisi mielellään aina kaverilla jossa parempaa ruokaa. Eli onkohan lapsilla vähän tästäkin kyse. Eli syödään mieluummin kaverilla leipää yms kuin kotona myöhemmin illalla oikeaa ruokaa. Osa ketjun lapsita voi kyllä olla oikeastikin onnettomista perheistä, joissa ei ruokaa tehdä.

kyllä voidaan haukkuakin, jos teillä ei yhtään kysellä perään tai annetaan puhelimitse lupa olla vielä kahdeksan tuntia lisää kerrallaan kysymättä vanhemmilta. Tai jos lapset eivät kehoituksesta huolimatta lähde kyläpaikasta, vaan vänkäävät aikuiselle, että miksi pitäisi lähteä. Tai että teille ei saa koskaan tulla. Siitähän tässä on ollut kyse, ei tavallisesta kyläilystä puolin ja toisin.

Tottakai tarjoan lasteni kavereille ruokaan, ei tulisi mieleenikään olla tarjoamatta. Ja jos tiedän, että joku on tulossa, niin varmana jotain hyvää tarjottavaa, tottakai. Niinhän sitä teen, jos joku aikuinen kaverini on tulossa, miksei siis lasten kavereille? Minä itse asiassa vähän ihmettelen, jos tarjottu ruoka ei kelpaa :).



Joo, olen vielä yh ja en edes isotuloinen. Ehkä minulla vain on laaja sydän :). Ja sitten kai pikkuisen yksinkertainen, jos tähän ketjuun on uskominen.

ei tosiaan riitä rahaa ruokkia koko kylän kakaroita.

Kun oma lapseni lähtee esim. yökylään, laitan hänelle puhtaat lakanat ja eväät mukaan. Olen monesti ihmetellyt, että kavereilla ei ole lakanoita, eikä eväitä. Kävellään vain iltapalapöytään kuin omassa kodissa.

jos ja kun omat muksut lähtee yökylään, niin kysyn tarviiko jotain mukaan, peittoa, lakanoita, tyynyä, mutta eipä ole koskaan tarvinnut enkä todellakaan olettaisi, että tänne tulevat ottavat lakanoita mukaan, kyllä niitä nyt sen verran talosta löytyy. Mutta että eväitä, hyvää päivää... sen jo ottaisin ennemmin loukkauksena, etteikö mun ruuat kelpaa kun täytyy omat eväät tuoda :-0