Lue keskustelun säännöt.
Äidiksi 35+-iässä?
11.02.2010 |
Onko se kenenkään muun mielestä vähän vääristynyttä? Eräs ystävä suunnittelee raskautta "kun saa taloudellisen tilanteensa kuntoon", ja on 36vuotias.
Eli lapsen syntymä on ehkä edessä vasta noin 38-vuotiaana, jos ylipäätään mahdollista tulla raskaaksi enää. Hän on sitten kysellyt että onko se raskasta jne... Olen itse saanut esikoiseni 22-vuotiaana ja nyt kuopuskin on jo 5 vuotias, en osaa yhtään sanoa että onko se raskasta hänelle, tuossa iässä, itselleni oli jo silloin. Olisi kamalaa jos itsellä pyörisi taapero nurkissa vielä yli nelikymppisenä! Kun olen 40v niin kuopuskin jo 15, luojan kiitos!
Kommentit (108)
Onko se kenenkään muun mielestä vähän vääristynyttä? Eräs ystävä suunnittelee raskautta "kun saa taloudellisen tilanteensa kuntoon", ja on 36vuotias.
Eli lapsen syntymä on ehkä edessä vasta noin 38-vuotiaana, jos ylipäätään mahdollista tulla raskaaksi enää. Hän on sitten kysellyt että onko se raskasta jne... Olen itse saanut esikoiseni 22-vuotiaana ja nyt kuopuskin on jo 5 vuotias, en osaa yhtään sanoa että onko se raskasta hänelle, tuossa iässä, itselleni oli jo silloin. Olisi kamalaa jos itsellä pyörisi taapero nurkissa vielä yli nelikymppisenä! Kun olen 40v niin kuopuskin jo 15, luojan kiitos!
35v on nuori
40v ihan ok
45v alkaa pikku hiljaa olla lapsentekoikä takana,
mutta ei kaikilla vielä silloinkaan.
ääliöt:
me ollan kaikki niin erilaisia.
Ja kait sekin on syy säilyä hyvin kun ne lapset ei ole olleet nuorena vanhentamassa.
Mua on aina luulut 10v nuoremmaksi
olen nyt reilusti yli 40v ja hoitovapaalla.
Sydämeni ikä on 33v (oletteko koskaan itse testanneet)
Olen terve ja vieroksun epäterveellistä ja kuluttavaa elämäntapaa,
suku on pitkäikäistä, ei periytyviä sairauksia.
Olen aivan mahtavassa pikkulapsiarki-iässä!
Taatusti jaksan seuraavat 20v
ja vielä lapsenlapsetkin, toivottavasti tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei sitä samalla tavalla lähdetä opiskeluvaihtoihin, maailmalle matkailemaan 40-50 vuotiaana.
En osaa myöskään ajatella niin pitkälle, että sitten kun nämä ovat rippikoulun käyneet niin saan omaa aikaa ja olenhan vasta 40.
Talous ja oma elämä kuntoon ennenkuin hankitaan lapsia. Hyvä ohjenuora.
Mutta kuka sanoo että siihen yhteen nuoruuteen "kuuluu" opiskelijavaihto ja/tai matkailu?!
Mitä tarkoittaa että talous ja oma elämä kuntoon ennen kuin hankitaan lapsia?
Pitääkö olla korkeakoulututkinto, toimitusjohtajan työ, maksettu asunto ja kaunis vaimo? Vai riittääkö ammattikoulu, vakituinen duunarityö, vuokra-asunto ja keskinkertaisen näköinen vaimo? jne
Elämässä pärjää loistavasti vaikka on hankkinut lapset ennen kuin on ajellut vesiskootterilla Miamissa tai ollut kuumailmapallossa Niilin yllä auringon noustessa.
Omani sain 35v. ja 38v. Monet nuoret äidit ei jaksa pysyä paikoillansa, vaan ne omat menot on niin tärkeitä.
niin monilla vanhemmilla äideillä on kiire takaisin töihin ja laitetaan lapset pienenä hoitoon.
Rasittaa niin aina nämä yleistämiset...
Omani sain 35v. ja 38v. Monet nuoret äidit ei jaksa pysyä paikoillansa, vaan ne omat menot on niin tärkeitä.
Omani sain 35v. ja 38v. Monet nuoret äidit ei jaksa pysyä paikoillansa, vaan ne omat menot on niin tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini sai minut 40-vuotiaana. Ja on aina sanonut että lapset kannattaa tehdä nuorena.
Olisivatpa vaan tehneet - vaikkapa edes 10 vuotta aikaisemmin.
Oma äitini on aina ollut "vanha" silmissäni. Koskaan ei voi tietää miten elämä kulkee ja hänellekkin tuli jos jonkunlaista sairautta jo 50-vuotiaana.
Haluaisi kovasti olla mummo ja hoitaa lapsenlapsiaan nyt, mutta ei jaksa eikä pysty.
Ja minä saan hoitaa paljon hänenkin asioitaan kahden pienen lapsen ja työn lisäksi vaikka olen vasta kolmekymppinen.
Oikein ottaa päähän kun joku tietämätön sanoo että ihanaa kun sulla asuu mummo lähellä! Onhan se ihanaa joo ettei tarvitse lähteä siivoamisen ja kauppa-apujen takia kovin kauas auttamaan, ehtii yöksi kumminkin kotiin :)
Halusin vaan tuoda esille tämänkin näkökannan, lähinnä niitä ihmisiä ajatellen jotka pitkittävät omaa nuoruuttaan ja lykkäävät lapsen tekoa.
Kaikki eivät ole hyvässä kunnossa vielä 50-vuotiaina vaikka nelikymppisenä kaikki olisikin kunnossa.
Minun äitini sai minut 20-vuotiaana, mutta ei hänestä silti reipasta isoäitiä tullut. 40-vuotiaana jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vaikean reuman takia :/ Minun ei kuitenkaan äidilleni tarvitse siivota, sillä hän on palkannut siivoojan.
Ei tullut isästänikään iloista vaaria. Hän kuoli 38-vuotiaan sepelvaltimotautiin.
Mieheni vanhemmat taas on hyväkuntoisia, pirteitä seitsemänkymppisiä vanhuksia.
Eihän tuo ole vielä mikään vanha tekemään lapsia :)
Anoppi otti ja pyöräytti 42v iässä minun mieheni. Ja hyvin oli kaikki mennyt :) Nyt iloitsee noista lapsenlapsistaan. :)
Itse olen saanut nuo lapset 19v ja 22v iässä. Seuraavaksi opiskelemaan ja töihin. Jos sitä sitten joskus 30+ alkais itsekin "mummoäidiksi" ;)
Mitä väliä sillä on, onko ollut hurja nuoruus, onko matkustellut tai harrastanut kymmentä eri extremelajia? Mitä väliä onko iso omistusasunto, kaksi autoa ja kolme koiraa?
Toivottavasti muutkin osaavat nähdä yhteiskunnan kaupallisuuden ja pinnallisuuden läpi, ja hakevat elämäänsä juuri sitä sisältöä jota oikeasti haluavat.
Kuvittele valkoinen kivitalo meren rannalla, tuli takassa, valkoinen koira, kauniit lapset, kaunis puoliso, puhtaat lattiat, designhuonekalut, ruokapöydässä kolmen lajin illallinen ja rannassa iso purjevene.
Onko em. esimerkinomainen kuvaus jonkun ihmisen oma haave, vai onko se istutettu päihimme mainoksien ja tv-ohjelmien kautta? Väitän että kaikki jotka em tyylistä haluavat, ovat mainonnan uhreja. Herätkää!