Teini 15v raskaana, "mummoäiti" kauhuissaan...

Etkö tosiaan ole ikinä kuullut teiniraskaudesta? Sellaista tapahtuu ihan oikeasti.

Uskon, että raskaus on ollut järkytys kun itse olet tullut äidiksi vasta myöhemmällä iällä.



Tässä minun tarinani. Olin pari viikkoa vajaa 16v kun sain tyttäreni. Vanhempani katkaisivat välit minuun, koska en tehnyt heidän tahtonsa mukaan. Vanhempani halusivat, että teen abortin. Lapseni isä oli/on minua vuoden vanhempi ja me pärjäsimme vauvan kanssa hyvin, väitän, että paremmin kun joku vanhempi, ainakin esikoisemme kuin myös muut kuusi lasta ovat hyväkäytöksisiä ym. Varmasti olisi ollut helpompaa, jos olisi ollut äiti johon tukeutua. Olemme yhä mieheni kanssa yhdessä ja yhteistä taivalta on takana yli 30v

ja kuten arvata saattaa, raskaus ei ollut suunniteltu. Onhan heillä toki ollut omat vaikeutensa, mutta täytyy nosta hattua etenkin noin nuorena lapsen saaneelle anopille loistavasta kasvatustyöstä! Mieheni ja hänen siskonsa ovat suunnilleen tasapainoisimpia ja "tervepäisimpiä" ihmisiä mitä tiedän. Siitä huolimatta siis, että syntyivät teinivanhemmille. Toki suku oli heillä mukana auttamassa, etenkin alkuvaiheessa.

on teinivanhempien vahinko.

Miehen isä oli 16-vuotias tullessaan isäksi ja äiti 18-vuotias. Ja ihan kunnon miehen onnistuivat tuosta silti kasvattamaan.

Mies pitää lapsuuttaan onnellisena ja vanhempiaan hyvinä vanhempina. Mies muistaa lapsuudestaan ainoana huonona asiana sen, että rahaa ei koskaan ollut ylinmääräistä.

Miehen vanhemmat olivat yhdessä reilu 20 vuotta, erosivat vasta kun miehen 2 vuotta nuorempi sisko oli täysi-ikäinen.



Nykyään he ovat loisto isovanhemmat meidän lapsillemme :)

Tuon ikäinen ei välttämättä ymmärrä, miten paljon vauva sitoo. Hänen olisi hyvä miettiä, onko hän valmis sitoutumaan vauvan hoitoon, miten aikoo hoitaa opiskelut, miten aikoo elättää itsensä ja vauvan, missä aikovat asua, mikä on suhde lapsen isään jne.



Sinä et voi luvata hoitaa vauvaa kuin omaasi 24/7. Toki varmasti autat, mutta tyttösi on vastuussa vauvasta. Sinä et voi myöskään ottaa kokonaan vastuuta heidän taloudestaan, varmaan voit mahdollisuuksien mukaan auttaa, mutta tytön pitäisi ymmärtää, että hänen pitäisi pystyä elättämään vauva. Tee selväksi, mitä vauva tarkoittaa kaverisuhteiden kannalta, harrastusten kannalta, opiskelunkannalta jne.



Jos hän kaikesta huolimatta löytää asioihin ratkaisut ja haluaa pitää lapsen, niin olet sitten elämässä mukana ja autat ja tuet parhaasi mukaan. Mutta tee selväksi, että kokonaisvastuu on tytöllä itsellään.

on siis raskaana. Abortin paikka ilman muuta.

Teiniäitinä sossun tuilla eläjäksi, ei saatana!

saman provon, kirjoitustyylikin on ihan sama. Älkää vastailko! Joku vähän vinksahtanut saa varmaan asiasta jotain kiksejä :(

näihin kaikkiin tyttö on löytänyt ratkaisut ja kuten aiemmin kirjoitin, että tyttö on järkevä ja vastuuntuntoinen, sen puoleen en ole huolissani. Lisäksi tuon vauvan isän vanhemmat ovat myös apuna ja tietysti lapsen isä.

ap

Tuon ikäinen ei välttämättä ymmärrä, miten paljon vauva sitoo. Hänen olisi hyvä miettiä, onko hän valmis sitoutumaan vauvan hoitoon, miten aikoo hoitaa opiskelut, miten aikoo elättää itsensä ja vauvan, missä aikovat asua, mikä on suhde lapsen isään jne.

Sinä et voi luvata hoitaa vauvaa kuin omaasi 24/7. Toki varmasti autat, mutta tyttösi on vastuussa vauvasta. Sinä et voi myöskään ottaa kokonaan vastuuta heidän taloudestaan, varmaan voit mahdollisuuksien mukaan auttaa, mutta tytön pitäisi ymmärtää, että hänen pitäisi pystyä elättämään vauva. Tee selväksi, mitä vauva tarkoittaa kaverisuhteiden kannalta, harrastusten kannalta, opiskelunkannalta jne.

Jos hän kaikesta huolimatta löytää asioihin ratkaisut ja haluaa pitää lapsen, niin olet sitten elämässä mukana ja autat ja tuet parhaasi mukaan. Mutta tee selväksi, että kokonaisvastuu on tytöllä itsellään.

yleisesti vauvan äidin kaipaavan? Sinä tunnet tyttäresi, joten uskon, että olet itse paras vastaamaan mitä tukea hän kaipaa. Keskustele avoimesti tyttäresi kanssa. Omasta mielestäni tärkeintä tukea on se, että tietää tukiverkon olevan kunnossa.

Raskausaika on pitkä ja se kasvattaa tulevaa äitiä. Eiköhän se kasvata tulevaa mummoakin hyväksymään tilanne. Älä vaadi itseltäsikään liikoja. Kannatan avoimuutta tässäkin asiassa. Voit sanoa tyttärellesi, että sinulla kestää hetki sulatella asiaa ja hän on sinun mielestäsi liian nuori saamaan vauvan, mutta aijot kunnioittaa hänen päätöksiään ja tukea häntä.

vauvanhoidossa, ja ole kuulevana korvana, kun hän tarvitsee juttukaveria. Raskauden aikana ja varsinkin vauvan synnyttyä tulee vastaan monenlaisia tunteita läpikäytäviksi. Varsinkin, kun saa lapsen nuorella iällä.

Kannattaa alusta asti kuunnella tytärtä, kysyä, mitä hän haluaa, jutella eri vaihtoehdoista. Ja jos hän on varma, että haluaa vauvan pitää, alkaa sitten valmistutua siihen ja puhua realiteeteista. Positiiviseen sävyyn:)



'Ainakaan ( ja tuskin niin teetkään ) haukkua ja solvata ei kannata, vaikka itse toivoisikin tytön tekevän abortin. Eikä kannata puhua lapsensaannin negatiivisista puolista, kuten voivotella joka välissä matraa " nuoruus ja elämä pilalla". Se ei mitään auta, tekee vain pahan mielen raskaana olevalle, joka ei tilanteelle enää mitään voi.



Itse muistan aina vanhempieni rumat sanat ja haukut, kun tulin raskaaksi.. Olin jo 19 mutta heidän mielestään täysi lapsi.

Iloitsette yhdessä lapsesta ja elämästä, vaikka välillä rankkaa olisikin. Ja iloitse myös siitä, että ehdit olla isoäiti ja vielä jaksava sellainen...

Tyttäresi on nuori ja vaikea sanoa tähän mitään... Asiaan vaikuttaa paljon se, millainen tyttö sinulla on, kuinka kehittynyt hän on. Ei ole mahdotonta selvitä vauvan kanssa vaikka nuori onkin. Nuori tarvitsee vain tukea paljon.

Itse sanoisin tyttärelle että kannattaa harkita vielä tarkkaan, koska päätös on iso. Jos tyttäreni kuitenkin haluaisi pitää lapsen, en missään nimessä sanoisi hänelle että tee abortti vaan tukisin hänen alkavaa äitiyttä asiallisesti. En usko että tytär haluaa kuulla että lapsi ei ole tervetullut. Hänen raskautensa voi parantaa teidän keskinäistä suhdettaan, koska raskaana ollessaan sitä alkaa aina pohtimaan omaa suhdettaan äitiin ja usein äiti tulee tärkeämmäksi ja läheisemmäksi.



T: terkkari

ja miettikää (tai anna tytön miettiä) mitä hän haluaa elämältään. Keskustelkaa siitä mitä vastuuta lapsi tuo. Ehkä hän itsekin saattaa vielä kääntyä abortin kannalle, mutta jos ei niin sitten iloitkaa tulevasta lapsesta.



Rehellisesti: Kyllä minustakin abortti olisi paras vaihtoehto 16-vuotiaana.

kun olet saanut omat lapsesi noin "myöhään". Itse sain esikoiseni 18v ja toisen 19v enkä järkyttyisi samalla tavalla. Tiedän myös monta 15-16v äidiksi tullutta jotka ovat selvinneet ihan normaalisti tai jopa normaalia paremmin äitiydestään. Ei se ikä oikeasti paljonkaan vaikuta jos on kypsä muuten. Itse olen nyt 34v ja nuorena saadut nyt teini-ikäiset ovat harvinaisen kilttejä teinejä enkä ole koskaan kokenut minkään olleen erityisen vaikeaa siksi että olin nuori äiti, olen edelleenkin erittäin tyytyväinen siihen että sain nuo ekat juuri tuossa iässä.

Tue häntä ihan niin kuin tukisit tytärtäsi, joka on raskaana. Auta häntä ja ole läsnä. Yritä unohtaa tyttäresi ikä ja usko hänen kykyihinsä. Se auttaa kummasti tytärtäsikin uskomaan omiin kykyihinsä. Älä missään nimessä ehdottele aborttia!



Olen itse ollut samantapaisessa tilanteessa, tosin ehdin jo täyttää 17 vuotta hieman ennen lapsen syntymistä. Poikaystäväni, nykyinen aviomieheni, oli tuolloin juuri ja juuri täysi-ikäinen. Vanhempani olivat kauhuissaan, sain kuulla erilaisia nimityksiä ja kauhukuvia tulevaisuudestani. Elämäni oli pilalla ja sitä rataa...



Ikinä en ole kokenut olevani vähempää äiti ikäni takia. Päinvastoin, väitän olevani keskimääräistä innostuneempi ja panostavampi äiti. Perhe-elämämme on hyvin tavallista, ei se ikä kaikkea määrittele. Enemmän tulevaisuutta määrittelee oma tahto tehdä sen eteen jotain, kuin lapsen saaminen. Nyt oma esikoiseni on jo aloittanut koulun, minä ja miehenikin valmistuneet yliopistosta, lapsiakin saatu jo yksi lisää. Taloudellinen tilanne on hyvä: asumme omassa omakotitalossa ja matkustelemme vuosittain siinä missä muutkin.



Oikeastaan voisin väittää lapsen saamisen auttaneen meitä eteenpäin. Vastuu lapsesta ja halu antaa lapselle onnellinen ja taloudellisesti turvattu elämä sai meidät mieheni kanssa ponnistelemaan monin verroin enemmän tulevaisuutemme eteen.

.. siitä, että mitä hän elämöltään haluaa ja vaihtoehdoista ja sellaisista, kannattaa mainita, ja varmistaa, että hän ymmärtää sen, että kun on itsekin kaksonen, ei ole mikään mahdottomuus, että hänkin saa kaksoset. Ja kaksi vauvaa 16-vuotiaana on vielä isompi asia kuin yksi...

mä en jaksa hoitaa enää yhtään vauvaa

Oma asunto tytölle ja ihan saisi itse hoitaa pääasiassa vauvansa, tämän tekisin ihan selväksi. Mites adoption mahdollisuus? Vosi olla lapsellekin paras vaihtoehto.

Itse olin juuri muuttanut avopuolisoni kanssa yhteiseen asuntoon ja aloittanut lukion kun sain tietää olevani raskaana, en vielä tiennyt että aijommeko pitää lapsen mutta kun kerroin äidilleni niin hän oli hetyi sitä mieltä että tottakai pidätte, päädyimme sitten pitämään ja nyt on n kaksi kuukautta laskettuun aikaan ja olemme todella onnellisia. Äidiltäni olen saanut mahtavaa tukea ja kaikki muutkin sukulaiset ja ystävät ovat ottaneet asian todella hyvin. Mutta asiaan tietenkin tyttäresi tapauksessa vaikuttaa myös että onko isästä tietoa, mitä mieltä isä, muuttaisiko tyytö pois kotoa yms..mutta siinä oli minun tarinani lyhyesti :)

jos lapsesi saisi ekan lapsensa samanikäisenä kuin sinä et välttämättä ehdi tuntea sitä..