Oon avoimesti kateellinen kaikille joilla isovanhemmat hoitaa lapsia maksutta ja mielellään
Kuuntelen silmät muljahdellen kun jotkut kertoo että isovanhemmat vie lapsia virikehoitoon/kerhoihin jotta mamma saa jäädä vaavin kanssa rauhassa kotiin. Ja sitten illalla sama toiseen suuntaan ja kaupan kautta vielä.
Mäkin haluaisin että edes joskus joku isovanhemmista ojentais auttavaa kättä edes jollain lailla!! Se olis ihanaa, ihanaa, ihanaa!!
Saahan sitä unelmoida, saahan?
Kommentit (100)
on vain kulissit "mummo hoitaa lastenlapsia, nuo toiset nyt asuu niin kaukana ja käy harvoin, mutta rakkaita nekin on...lässyti-lää" ja oikeasti:" Aijaa, tulisitte taas(3 kuukautta sitten kävitte), tulkaa sitten lauantaina, kun "Maijan" lapset on vapaalla ja oikein yötäkin olisitte, ei ole sitten kuin kaksi patjaa,mutta tulkaa nyt sitten(jos pakko on)" Minä en tuota näytelmää enää jaksa ja mummilassa käydään joskus ja jouluna ja silloinkin pikaisesti kahvilla. Mummolle soitetaan kerran viikossa ja vaihdetaan kuulumiset "hyvin menee"(vaikka ei menisikään), turha kuvitellakaan, että mummo soittaisi, kun se on tyttären velvollisuus.
Helpotti purkaa tunteensa, kiitos!
Vaan välit poikki ja selkeästi perustelut isovanhemmille, että miksi näin toimitaan. tai vähintäänkin niin kuten täällä joku oli tehnytkin, että välit käytännössä poikki ilman riitaa. vanhemmat ovat kuitenkin ensisijaisesti vastuussa lapselle, eikä lapsia pidä altistaa tuollaiselle kohtelulle, ei edes isovanhempien taholta.
voin kuulostaa riidanhaluiselta, mutta mun mielestä aikuiselta, terveeltä ihmiseltä pitää löytyä vastuuta aikuistenkin lastensa ja heidän lastensa suhteen.
ja muuhun en suostuisikaan, eikä myöskään mieheni.
lapset saavat tärkeitä ihmisiä elämäänsä muualtakin, jos ei isovanhempia jaksa kiinnostaa.
Oon avoimesti kateellinen kaikille joilla isovanhemmat hoitaa lapsia maksutta ja mielellään
Isovanhemmat asuvat lähellä, ovat terveitä ja hyvä kuntoisia, eivät töissä. Silti avun antaminen on todella vaikeaa.
Itse saisin nyt fysioterapiaa, mutta mitenkäs pääsen, kun ei ole lapsille hoitajaa.
Sydämestä muljahtaa, kun sisko pääsee miehensä kanssa tekemään kivoja juttuja, ja vie vaan lapsensa mummoloihin. No, tietää ainakin itse olla tasapuolinen lastensa kanssa. Kaiholla muistelen omia mummolakesiä, omilla lapsilla ei vastaavaan ole koskaan mahdollisuutta. Epäoikeudenmukaista!!
meillä kun isovanhemmat hakevat pari kertaa kuussa lapset päiväkodissa, jolloin vanhemmille jää vapaa-aikaa muutama tunti. Muutenkin hoitavat aina tarpeen vaatiessa. Odotan vaan huhtikuun alkua, kun äitini jää eläkkeelle...
Me olemme olleet onnekkaita, ja saaneet nauttia ukin ja mummin, ja toisen mummin lastenhoito"palveluista" kolmelle lapsellemme. Eikä kyse ole ollut mistään hyväksikäytöstä, lapsenlapset nyt vaan sattuvat olemaan isovanhemmilleen tärkeintä maailmassa. Ja sama pätee myös toisin päin, eli rakkauttaa riittää takaisinkin päin.
Me olisimme olleet kolmilapsisena yrittäjäperheenä aika tiukilla ilman apua. Toivottavasti pystymme "korvaamaan" avun kún isovanhemmat tulevat sitä tarvitsemaan.
kun se ärsyttävä bimbo miniä pyytää teitä lapsenvahdiksi. ;)
Itse ainakin olen vannonut, että en koskaan arvostele lasteni lapsenhoitoa, jos kyse ei ole oikeasti jostain vahingollisesta toiminnasta. Ja tuen lapsiani ja heidän perhettään silloin, kun he väsyvät. Henkisesti ja fyysisesti, jos suinkin kykenen.
Minulla on ihana anoppi, joka ottaa pojan luokseen koska vaan pyydän ja yökylään myös. On ostanut sängyn ja ammeen ja kaikki, niin että ei edes tarvitse raahata puolta omaisuutta sinne hoidon ajaksi.
Oma äitini ei ole koskaan pyytänyt poikaa (nyt 1,5v) yökylään. Kerran kysyin, haluaisiko ja vastasi suurinpiirtein "öh-köh joo-o joo-o tottakai..." Aattelin, et anti olla =/
kun se ärsyttävä bimbo miniä pyytää teitä lapsenvahdiksi. ;)
Itse ainakin olen vannonut, että en koskaan arvostele lasteni lapsenhoitoa, jos kyse ei ole oikeasti jostain vahingollisesta toiminnasta. Ja tuen lapsiani ja heidän perhettään silloin, kun he väsyvät. Henkisesti ja fyysisesti, jos suinkin kykenen.
Tosin nyt voin sanoa, etten ole vanhempiani hyväksikäyttänyt, toisin, kun muut siskot, jotka pitävät siellä päivähoidossa 100€/kk/lapsi. Mummu huolehtii pyykit ja on sitten viikonloppuisin niin väsynyt, että sinne ei ole muilla asiaa, kuin 2krt/vuosi. V-taa ja rankasti!
kännän veistä haavassa: meillä sisarukset, naapurit ja ystävät (joukossa kummeja) hoitavat lapsia ja/ tai auttavat arjessa mielellään ja tietenkin maksutta. Vastavuoroista toimintaa.
Lastemme isovanhemmat asuvat toisella paikkakunnalla, mutta ovat iso ilo (eivät vain käyttövara) ja apu perheellemme, ottavat lapsia kylään luokseen tai meidän luona käydessään antavat meille lapsivapaata. Me autamme heitä monissa asioissa.
Sitähän se tukiverkko tarkoittaa. Anteeksi vielä kerran. ;)
juu- eivät sellaiset tiedä mitä on olla uupunut
Omat vanhempani eivät koskaan hoida lapsiamme vaikka kykenisivät. Eivät myöskään anna joululahjoja eivätkä muista syntymäpäiviä (siis eivät esim. soita syntymäpäivinä. En minä sitä tavaraa haluaisikaan, mutta sydäntä kylmää kun mietin, että tajuavatko lapset jossain vaiheessa että on kummaa kun toisen puolen vanhemmat eivät ikinä muista. Onneksi anoppi aina muistaa, hänkään ei kyllä pääse hoitamaan kuin kerran vuodessa, kun asuu niin kaukana.
Mutta: enpä aio minäkään hoitaa vanhempiani kun tulevat siihen kuntoon että apua tarvitsevat. Ei minulla ole siihen velvollisuutta kuten ei heilläkään ole ollut velvollisuutta lastenlapsia kohtaan.
Tietenkään eivät ole koskaan myös muistaneet minua ja maailmalle olen saanut pyristellä ihan omin siivin.
5-vuotispäivääkään, ei kortilla, eikä soittamalla. Onneksi tuo on ollut niin vähän mumminsa kanssa tekemisissä, ettei osannut edes kaivata. Ei muuten ikinä ole unohtanut siskonlasten merkkipäiviä. T.4
Minun siskoni luulee, että se on isovanhemmille taivaanlahja, kun roudaa lapsiaan sinne jatkuvalla syötöllä. Tosin vanhempieni oma vika, kun vain valittavat työnmäärästä, muille sisaruksille. Siskoni on aina sanellut, miten meillä kotona toimitaan ja monia asioita(joista siskolla ei ole hajuakaan) on tehty häneltä "salaa".
lapsiperheen elämä on niiiin rankkaa.
Minusta on aika surullista, ettei anoppi osaa esim. iloita perheemme tai poikansa puolesta. Osoittaa kaikin tavoin, että tyttären lapset ovat arvokkaampia ja on jopa sanonut niin suoraan. Ei halua auttaa, eikä kykene ylittämään sitä kademieltään. Myös poikaansa ollut aina hyvin etäinen suhde. Esim. mies ei muista koskaan olleensa äitinsä sylissä, hellyydenosoituksia tms.
että isovanhemmilla on läheisemmät välit tyttären lapsiin kuin pojan lapsiin. Joillekin mummuille se miniä ei ehkä ole niin mieleinen. Sivusta tällaista tapausta seurannut ja suuresti ihmetellyt. Ilmeisesti kateudesta osittain kyse, ko. miniä kun on kouluttautunut ja yleisesti hyvin pidetty ihminen, toisin kuin anoppinsa..
En kyllä tuollaista halveeraamista katselisi. Mikä ihmisiä riivaa, eiks nykyään ole minkäänlaista perhe-henkeä??!!