Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oman lapsen ulkonäöstä
04.02.2010 |
Kyynel tuli aamulla silmään, kun pieni tyttäreni katsoi itseään peilistä ja kysyi että miksi hänellä on niin iso nenä ja kaikilla luokan tytöillä on niin pienet nenät.
Joskus aikanaan ajattelin, että mulla ei ole oikeutta hankkia lapsia tänne kiusattaviksi, jos he perivät mun klyyvarin. Kuitenkin lapsen saamisen halu voitti kaiken muun, ja nyt mulla on ihana tytär. Mutta tänäänkin tuli sellainen olo, että onneksi ei ole muita lapsia.
Itse olen kärsinyt nenästäni aina. Kouluaikana en voinut edes sanoa sanaa "nenä", sillä sen ääneen sanominen aiheutti suunnatonta ahdistusta. Vieläkään en kestä kenenkään katsetta, vaan menen paniikkiin, kun ajattelen että he katsovat mun nenää.
Mä arvaan, että täältä tulee kuraa niskaan niiltä, jotka eivät ole tällaista kokeneet eivätkä voi siten ymmärtää. Mutta hirveä suru mulla on tyttären puolesta. Tietenkään en sitä näytä, vaan sanon että hän on sievä tyttö ja ihmisillä on eri kokoisia neniä jne.
Itse olen miettinyt leikkausta, mutta jostain syystä en löydä sille oikeutusta koska se on perheen yhteisistä rahoista pois ja olen jo päässyt aikuiseksi tämän nenän kanssa. Eikä mun tarvitse enää ehtiä itselleni kumppania. Mutta jos tytär koskaan haluaa leikkauttaa nenänsä, raavin rahat vaikka mistä.
Traumansa kullakin:)
Kommentit (69)
Minulla ei ole omia lapsia, mutta olen miettinyt tuota tilannetta. Minulla on itselläni iso epäsymmetrinen kyömynenä jota olen hävennyt aina, äidilläni on iso perunanenä jota hän puolestaan miettii jatkuvasti. Eli suurinpiirtein sama kuvio tässä. Äidin "esimerkki" on kuitenkin aina vaikuttanut minuun positiivisesti, äidilläni oli tapana vähätellä minun nenäni ongelmakohtia ja kehua nenääni hienoksi. Hänellä oli tapana verrata sitä omaan nenäänsä, mikä on sinänsä ajatuksena hieman typerä, mutta kummasti auttoi itsetunto-ongelmissani. Hänen nenänsä oli kuulemma täysin muodoton, toisin kuin minun. Hänen nenänsä oli liian leveä, toisin kuin minun. Hänen nenänsä mittasuhteet eivät millään sopineet hänen pieniin kasvoihinsa, toisin kuin minun ylväs nenäni ja pitkät kasvoni.
Yksi suuri helpottava tekijä oli se, kun äiti vannoi teini-iässä nenän olevan pahimmillaan. Hän näytti minulle omia teiniaikaisia kuviaan ja yritti saada minut huomaamaan kuina huomiotaherättävä hänen nenänsä niissä oli, ja sai minutkin nauramaan niille kuville. Pahimmassa murrosiässäni äiti vakuutti minulle, että mikäli tällä hetkellä nenä näyttää liian isolta ja epäsopivalta, se tulee tasoittumaan kunhan kasvan..... en tiedä onko tasoittunut, mutta tuo ajatus kantoi pahimman yli ja ikä kyllä toi itsetuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli tosi suuret ja vinot kulmahampaat siitä asti kun kasvoivat. En koskaan hymyillyt suu auki ja muutenkin välttelin suuni avaamista seurassa. Kiinnitin myös paljon huomiota muiden hampaisiin. 8 vuotta sitten niihin laitettiin kuoret ja voin sanoa, että elämänlaatuni todella parani! Nyt voin seurassa nauraa vapaasti ja hymyillä leveästi, en jännitä ihmisten tapaamista yms. Suosittelen siis leikkausta! Toiset ihmiset eivät välitä tällaisista asioista, mutta toisten elämään ne vaikuttavat merkittävästi.
Minun tyttöni kertoi että häntä pilkataan pitkästä nenästä päiväkodissa.nenä tullut miehen puolelta,itselläni pieni nenä.kurjuudeksi poikamme peri kaikki nättiysgeenit kummankin puolelta,räpsyripset jne.yritän tyttöä kehua kaikesta mahdollisesta mutta huomaahan sen kun poikaa aina ulkopuoliset kehuu
Minäkin ymmärrän murheeksi täysin. Mulla on todella leveä "miehekäs" leuka ja olen aina inhonnut sitä. Äidilläni ja isoäidilläni on täsmälleen saman mallinen naama, eikä meistä ketään voi erityisen kauniiksi kehua. Olen itkenyt monet kerrat sen jälkeen kun kuulin odottavani tyttöä. Pelkään aivan kamalasti että tyttö perii tämän naaman.
Miehillä isot korvat eivät haittaa,mutta naisilla haittaa.Naisen kuuluu olla siro naamastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on isot korvat,samoin vanhemmillani.Äidilläni on isot hörökorvat ja isälläni helvetin isot korvat,mutta ne eivät hörötä.Siksi varmaan löysivät toisensa ja rakastuivat kun vain toinen isokorvainen voi ymmärtää toista.Veljelläni on jostakin kumman syystä normaalit korvat.Itselläni isot hörökorvat leikattiin,mutta korvien kokoa ei voi pienentää millään leikkausta.Tunnen usein itseni todella rumaksi korvien takia enkä ole eläissäni pitänyt hiuksia kiinni ihmisten ilmoilla.Muuten olen nätti (monet sanoneet) kun eivät ole nähneet korviani.Ei tulisi mieleenkään tehdä lasta kiusattavaksi ja kärsimään.Tämän päätin jo parikymppisenä ja nyt olen yli 30 ja yllätys sinkku.Pelkään suhdetta,koska jossakin vaiheessa mies näkee mun korvat ja järkyttyy.Tulen kärsimään koko loppu ikäni.Älkää tehkö tähän pinnalliseen maailmaan lapsia jos teillä on naamassa joku poikkeavan iso ruumiinosa.
Rupesin välttelemään kaveriani,koska hän sanoi ettei voi ymmärtää miksi kolmannella vastasyntyneellä poikavauvalla on isot korvat..Muilla on pienet korvat koko suvussa.Rupesi oikein kunnolla kyrpimään,kun minun mielestä ne korvat eivät edes olleet niin isot.Minulla tietysti isot korvat joista kärsin enkä uskalla tehdä sen takia lasta.Tämä kaveri on ollut kotona lasten kanssa yli 10 vuotta ja minä olen raatanut itseni puhki monta kertaa nykyisessä työssä 11 vuotta.Asuimme vuoden yhdessä opiskeluaikana ja monta kertaa meni hermot tämän neitosen laiskaan luonteeseen.Ei ollut yllätys kun hän halusi jäädä kotiin hoitamaan lapsia.Työn tekeminen on aina ollut tälle naiselle vastenmielistä.Elelee vain ukkonsa hankkeilla ja tuilla ja kehtaa vielä haukkua uusinta vauvaansa isokorvaiseksi.Vittu että on muijalla vaikeeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 17:10"]
Minulla on isot korvat,samoin vanhemmillani.Äidilläni on isot hörökorvat ja isälläni helvetin isot korvat,mutta ne eivät hörötä.Siksi varmaan löysivät toisensa ja rakastuivat kun vain toinen isokorvainen voi ymmärtää toista.Veljelläni on jostakin kumman syystä normaalit korvat.Itselläni isot hörökorvat leikattiin,mutta korvien kokoa ei voi pienentää millään leikkausta.Tunnen usein itseni todella rumaksi korvien takia enkä ole eläissäni pitänyt hiuksia kiinni ihmisten ilmoilla.Muuten olen nätti (monet sanoneet) kun eivät ole nähneet korviani.Ei tulisi mieleenkään tehdä lasta kiusattavaksi ja kärsimään.Tämän päätin jo parikymppisenä ja nyt olen yli 30 ja yllätys sinkku.Pelkään suhdetta,koska jossakin vaiheessa mies näkee mun korvat ja järkyttyy.Tulen kärsimään koko loppu ikäni.Älkää tehkö tähän pinnalliseen maailmaan lapsia jos teillä on naamassa joku poikkeavan iso ruumiinosa.
[/quote]
heeei näin ei pidä sanoa. Jokaisessa on omat "vikansa" näkyvät ne ulos päin tai eivät. Kukaan ei ole täydellinen. Eikä täydellinen ole aina kaunista.
Minä pidän isoista korvista, usko tai et. Yksi ensimmäisistä asioista miehessäni oli minulle hänen korvansa, hauska yksityiskohta. Ei ole kaikilla. Vieläpä laittoi rustoon lävistyksen. Olen ylpeä hänestä.
Sinä pidät hiuksiasi miten haluat, auki tai kiinni, tai kynit vaikka sivut lyhyelle sängelle. Inhottavaa, että sinulla on tuommoinen typerä rajoite. Pelkäät vielä että sinut hylätään kun korvasi paljastuvat. Anna olla, älä niitä peittele. Ei mikään piirre ihmisessä ole niin paha, että kiltti, ystävällinen ja kaunis ihminen ansaitsee tulla torjutuksi sen yhden osan vuoksi. Tai sitten sillä jätkällä on joku ongelma itsellään.
Alue: Aihe vapaa
Voit lohduttautua sillä, että lapsesi sattuu olemaan tyttö. Ulkonäköä tarvitaan seksin ja elämänkumppanin saamiseen, mikä terveellä naisella ei ole minkäänlainen ongelma. Ok, ehkä vähän tarvitsee tasosta tinkiä, mutta ihan hyviä ehdokkaita löytyy silti. Jos lapsesi taas olisi vastaavassa tilanteessa oleva poika, niin hän olisi viidentoista vuoden päästä AV:lla palstalassukkana. Surullista.