Helmikuun helmet viikot 5 ja 6

Moi!



Kirjoittelin tänne aiemmin että supistusten välejä lasketaan, kyllä se sitten menoa oli.



Eli tyttö tuli 7.2 klo. 4.04, rv 40+1, 3390 g ja 49 cm.



Nyt täytyy keskittyä vauvanhoidon opetteluun, tulen sitten myöhemmin kertomaan synnytyksestä ym. lisää. Sen voin sanoa, että sairaalaan menin suoraan ponnistamaan, eli kivunlievityksiä ei juuri ehtinyt saada!



Merppe

Kovin on hiljanen tämä palsta, joko kaikki on tosi puuhissa? :)



Mulla on alkanut aika matelemaan oikein urakalla, jokainen päivä tuntuu matelevan. Olo on väsynyt, eikä mitään jaksa... Juurikasvua ois sen verran että kampaaja tekis hyvää, mutta nyt ei millään jaksa, menee kyllä synnytyksen jälkeen hiusten laitto :)



Synnytys jännittää edelleen, mutta jotenki nyt kun tämä olo on jo niin tukala, enkä mitään jaksa, niin mietin että ihan sama millainen koettelemus on edessä, kunhan neiti vain päättäisi syntyä :D Pientä menkkamaista jomostusta on ollu satunnaisesti nyt muutamana päivänä, että kaippa ne paikat siellä valmistautuilee...



Seuraava neuvolakin on vasta 18.pvä, silloin siis 40+4 ja todella toivon ettei sinne enään tarvitsisi mennä, mutta pahoin pelkään että tarvii ja varmaan viellä äippäpolillekkin yliaikaskontrollin mun tuurilla..mitään tietoa ei kyllä tarkkaan ole, että milloin sinne sitten ottavat, varmaan kun viikkoja reilut 41.



Esikoinen menee huomenna mummulaan yöksi ja muutakin mukavaa olivat hänelle keksineet, tosi kiva, kun tuntuu ettei itse oli juurikaan mitään jaksanut hänen kanssaan ylimääräistä puuhailla :( Mitähän sitä miehen kanssa keksisi huomiseksi sitten puuhaa, varmaan istumme kotona kuin vanhakin pariskunta, kun en enää jaksa oikeen innostua mistään :) Koitti hän ehotella jossain käyntiä, mutta olo on niin norsumainen ettei kiinnosta :( Tahdon näistä 16-17kg tullesta kilosta pian eroon, kaksoisleukakin on jo :O



Valivali tältä suunnalta, syntyis nyt se prinsessa piristämään päiviämme :))



Marim 39+5

Toivottavasti jaksatte kirjoitella niitä synnytyskokemuksia, niitä on kiva lukea ja orientoitua tulevaan.



Ei täällä ainakaan tositoimista ole tietoakaan :) Mutta väsymystä on mulla myös jonkin verran. Tänään tosin olen ollut ahkera ja siivonnut keittiötä ja vähän muutakin, mm. jynssännyt roskiskaapin ja uunin, laittanut tiskit ja pyyhkinyt keittiön pöydät. Kamalan päänsäryn kyllä aiheutti se uuninpuhdistusmömmö... Mutta nyt piti sitten kyllä istua alas ja loppuilta menee varmaan sohvalla röhnöttäessä ja tietokoneella.



Mulla on neuvolat nyt joka viikko eli ens ke ja sitten taas seuraavan viikon ke (jolloin 40+4). Ihan hyvä kun oli pikkusen proteiinia pissassa ja verenpainekaan ei mikään alhaisin ole ollut, niin tulee seurattua sitäkin.



Kyl mäkin haluaisin jo että olo kevenisi! Mulla tullut painoa nyt vajaat 20kg ja joo kyllä on kaksoisleukakin ilmestynyt...



Tänään on sitten siivottu ja illalla on sauna. Mutta ei kyllä juurikaan kiinnosta se kolmas ässä, kun jo kyljen kääntäminen sängyssä on niin hankalaa :) Eipä silti, en suostu mieheen koskemaankaan ennenkun on tuosta poskiontelon tulehduksesta parantunut... Eilen kiusasin sitä että tästä voi tulla sen aikuishistorian pisin seksitön kausi kun nyt on kipeenä ja jos tästä kohta lähetään synnyttämäänkin :D



Koittakaahan jaksaa vielä masujenne kanssa, kyllä ne prinsessat ja prinssit sieltä kaikki aikanaan syntyy :)



Taateli 38+6

Vauvauutisia täältäkin: tyttö syntyi 10.2.2010 rv 40+2. Pituus 50cm, paino 3500g. Synnytys alkoi säännöllisillä tiheillä supistuksilla edellisenä iltana 20.30 ja 6.23 seuraavana aamuna oli tyttö syntynyt.



Kaikki ei mennyt ihan kuten olin suunnitellut, vaan nopeammin ja kivuliaammin, mutta lopulta saatiin kuitenkin neiti maailmaan, mikä tärkeintä. Kympin tyttö, aivan ihana! Nyt ihmetellään uuden elämän alkua ja minä yritän palautua aika rajusta synnytyksestä. Voimia kaikille vielä odottaville ja kiitos tuesta raskauden aikana!



t. Feonia + tyttö

Marim ja muut, jakselkaa vielä viimeiset hetket, kohta jo helmikuu puolessa välissä joten kyllä se h-hetki pian sieltä saapuu. Itselläni oli juuri tuollainen erikoinen ns menkkamainen olo lauantai-iltana, supparit alkoi sitten seuraavana aamupâivânâ ja illalla siis sairaalaan. Jânnitystâ on ehkâ vaikea vâlttââ, mutta kannattaa yrittââ sâilyttââ (jos ikinâ mahdollista) avoin mieli ja edetâ tilanteen ehdoilla ja yrittââ rentoutua ja keskittyâ kunnolla hengitykseen suppareiden aikana, niin aukeneminenkin tapahtuu nopeammin. En muista enââ onko marim tâma tuleva esikoisesi, jos ei, niin tiedât siis jo entuudestaan mitâ odottaa. Muakin ekakertalaisena jânnitti jonkin verran, mutta jotenkin se sujui odotettua helpommin. Olin ehkâ lueskellut aika paljon myôs niitâ kauhukertomuksia, joten kaikki on suhteellista.



Tââllâ vauva-arkea parhaimmillaan. Imetin tâssâ koneella istuessa ja nyt nyytti torkkuu tuossa tyynyllâ jalkojen pââllâ. Nâiden kuuden pâivân aikana on jo saanut huomata miten âitien tulee osata rganisoida ja tehdâ monta asiaa kerralla, vâlillâ tullut syôtyâ imettâessâ (sairaalassa kun olin yksin, lihan leikkaamisessa oli kyllâ jo kunnolla haastetta :) Onneksi poika imetysten vâlillâ nukkuu tosi kiltisti, viime yônâkin herâsi vain kolmelta ja kuudelta syômâân, kun iltatissin oli saanut puoli yhdeltâtoista. Joten en voi valittaa. Ja on se niin ihana se oman vauvan tuoksu, sitâ hengittelisi tunteja… :)



Toivottavasti kaikki joilla aika on pââsisivât myôs pian tuoksuttelemaan !

Kovasti uusia uutisia odotellen,

Ranskis-vaavi ja poitsu 6vrk

täällä odotellaan edelleen...en kyllä enää ikinä "luota" mihinkään ennakoiviin oireisiin tms.



yli kolme viikkoa sitten lähti se verinen limatulppa ja supisteli ja paikat auki sormelle jne. että ei mene enää kauaa ;)



eilen oli laskettu aika ja vauva edelleen masussa, eli se niistä "ei mene enää kauaa"



no jos yhtään lohduttaa niin nyt voi sanoa ettei ihan oikeasti mene enää kauaa kun kahden viikon päästä viimeistään sitten käynnistellään, jos ei vauva ennen sitä synny :D



mutta pakko myöntää, että nyt alkaa pikkuhiljaa hermoja kiristämään. Nyt vasta ekaa "ylimääräistä" päivää viedään ja onhan nää kaikki lasketun ajan yli menevät päivät niin todella pitkästyttäviä...kun ei oikein tiedä mitä tekisi tai miten päin olisi.



eikä sukulaisten puhelinsoitot yhtään helpota tilannetta, puhelin tuntuu piippailevan ihan taukoamatta...ja kaikki kyselyt on sitä samaa *eikö vieläkään mitään tuntemuksia?!*



mutta tätä se nyt on nämä viimeiset päivät.



kovasti voimia kaikille! viimeisiä viedään...



Jiina ja rv40+1

Syntyi laskettuna päivänä ja kaikki sujui nopsaan. Synnytys eteni hyvin ja sain kohdunkaulapuudutteen joka nopeutti lopuksi avautumista 5 cm eteenpäin eli kuluiko puoli tuntia ja sitten olinkin jo auki ja kahdella ponnistuksella vauva maailmassa. Suosittelen kyllä tuota seisoma-asentoa ponnistuksessa, minusta se on paras ja helpoin ponnistusasento. Ei tikkejä eikä minkäänlaista vaivaa, olo on kun ei olisi synnyttänytkään, mutta tietysti uudelleensynnyttäjän etuasemakin on. Nyt ollaan kotona ja elämä mallillaan, ihanaa !

ranskis-vaavi, Kiitos tsemppauksesta, ei se auta kun odotella :) Ja välillä tuntuukin, ettei tässä mikään kiire ole, että vauva kyllä tulee kun on valmis..tai ainakin seuraavan kahden viikon sisällä :) Mutta kait se on juuri tuo kun sukulaiset yms kyselee monta kertaa päivässä samaa asiaa, ihan niinku en heille ilmottaisi sitten kun vauva on maailmassa :D Ja mies samoin odottelee ihan kärsimättömänä :D Tämä tuleva on toinen lapsemme..toisaalta tiedän mitä on odotettavissa, mutta toisaalta taas en :/ Esikoisen synnytys eteni normaalisti sinne aika loppumetreille (8-9cm auki) kunnes tuli hätäsektio päätös lääkäriltä, joten kait se jotenki viellä sotkee ajatuksia, vaikka avoimin mielin koitan ollakkin :) Otetaan vastaan se mitä tulee, kunhan vain kaikki menisi hyvin :)



Ihana ilma ollut tänään Oulussa päin, pakkasta 10 astetta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta :) Ja muutenkin kiva päivä, mies se jaksaa olla ymmärtävainen kun mun hermot on alkanu kiristyä (muuten olen ollut tosi rauhallinen koko raskausajan enkä ole turhista nipottanut, miehen sanojen mukaan :)), niin nyt saatan hermoilla ihan turhista ja pienistä.. Pyytämättä mies sitte teki ruuan, imuroi yms mitä kyllä tekee muutenkin viikonloppusin vapaalla ollessaan ja arvostan sitä todella paljon, joskus saa itse vain olla :) Ja kysyi viellä että jos hän siivoaisi, niin meidän ei huomenna tarvitsisi ja käski sanoa jos on jotain mitä voi tehä että mulla ois parempi olla :) Mutta siivouksen halusin jättää huomiselle, tyttö kun menee yöksi mummulaan niin aamulla voidaan yhdessä siivota enenn tytön kotiin tuloa, tänään saatiin porukalla vain päivä pelailla ja muuta kivaa :)



Sairaalakassi on ihan valmiina, mutta mietin, pitäisikö viellä pakata omia vaatteita mukaan..oletteko mut ottaneet omia vaatteita mukaan? Jotenki tuntuu että niissä sairaalan vetimissä tunnen itseni väsyneeksi/sairaaksi, kun taas omissa vaatteissa ehkä saattaisi olla kotosampi olo..tiedä sitten jaksanko omiani siellä päälle vaihtaa :D Toisaalta, ei kyllä enään ole kuin muutamat vaatteet jotka päälle mahtuvatkaan ja niitä tarvin nyt kotona :D



Nyt herkuttelemaan laskiaispullalla, tyttö lähti pulkkamäkeen ja mies kelkkaileen, joten hiljasta on talossa, mutta nautitaan nyt tästä :) Mukavat viikonlopun jatkot kaikille :)



Marim 39+6

Tosiaan moni taitaa olla tositoimissa ja lista on hiljentynyt.



Marim: Itse en aio pitää sairaalassa omia vaatteita. Sen verran synnytysten jälkeen hormoonit hyrrää, että olen ollut hiestä märkä ja sairaalan vaatteita olen vaihtanut aika tiuhaan. Eipä ole tullut pyykkiä kotiin.



Minulla supistelee joka toinen yö ja joka toinen yö nukun kuin tukki. Toisaalta toivon, että vauva syntyisi nopeasti, mutta toisaalta tietty haikeus iskee, kun luultavasti tämä kolmas lapsi on viimeinen, joten on toisaalta ihana tuntea vauvan potkuja sisällä vaikka ne kivuliaita alkaa olemaan.



Matami 38+1

jokaisella on tâhân tietysti oma mieipiteensâ, minusta oli kyllâ ihanaa kun synnytyspâivân illalla sain tipan kâdestâ pois, pââsin suihkuun ja omat vaatteet pââlle. Tuli heti vâhemmân "sairas" ja kodikkaampi olo. Tââllâ ranskassa pyydettiin ihan viemâân omat vaatteet itselle ja vauvalla, mutta olisin vienyt muutenkin. Varasin tarkoituksella kassiin pirteân (râikeâ pinkki) vârisen oloasun, piristi mieltâ ja lisâksi suht turvallinen vâri jos hieman tuli ohivuotoja vaippa-siteestâ. Ehkâ turhamaista, mutta kyllâ parina pâivânâ laitoin meikkiâkin naamaan, kehtaa sitten paremmin katella kuvia jâlkeenpâin :) niitâ vierailijoita kameroineen kun tuli kâyneeksi.



Taitaa mulla olla helppo vauva,kun on aikaa nâinkin paljon kirjotella, toivon mukaan ei vaan ole tyyntâ myrskyn edellâ (fingers crossed)



Ranskis-vaavi

loppupään odottajia..:) joku kekkuloi täällä vieä maaliskuussakin varmasti:D toivottavasti en minä ainakaan. No en voisi edes, th sanoi perjantaina, kun kauhisteli taas mun paineita ja mietti, laittaako sairaalaan, että yksi hyvä puoli korkeissa loppuajan paineissa on: eivät päästä yliajalle, käynnitelevät kyllä l.a:n tienoilla sitten viimeistään. Jaah..laiha lohtu:( ´

Kukas se kirjoitti, että suunnilleen joka toinen yö supistelee ja joka toinen saa nukkua. Mulla ihan sama! Nyt olisi sitten niiden supistusetn vuoro taas, koska viime yö oli niin rauhallinen.



Lapset meilläkin taas mummulassa yötä. Jospa kävisi tuuri ja pääsisi ensi yönä tositoimiin...alavatsaa särkee menkkamaisesti ja vauva on hiljainen. Viime lauantain kaksi S:ssää saivat kyllä kunnon supparit aikaan, josko kokeilisi nyt samaa:D Mies ehdotti leffaan lähtöä, mutta mä en yksinkertaisesti JAKSA.

Olen ollut tosi väsynyt ja nyt vielä niskat ihan jumissa...Mobilatia,Panadolia ja kaurahaudetta on yritetty, ei meinaa särky lakata:/ Mutta yskä alkaa hellittää, jotain positiivista!! Eihän se kestänytkään kuin tammikuun alusta saakka!



Syntyyköhän huomenna ystävänpäivänä jollekulle helmelle vauva..olisikin kiva synttäripäivä:)

Mä meen nyt avaamaan karkkipussin, nostan koivet ylös ja avaan telkkarin..(hyvällä omalla tunnolla, koska pe nauvolass paino pudonnut 800g..heh, nyt yhteensä 15kg!)-> paljonhan tuokin on, mutta vähiten mun kolmesta raskaudestani kuitenkin!





Onnea vauvan saaneille ja jaksuja meille muille!!

ihmetys rv 38+3

Tuntuu niin hassulta kirjoitella, kun mitään uutta asiaa ei kuitenkaan ole :D Mä niin toivon et tää menis vielä ensi viikkoon ja toisaalta toivon ettei menis ensi vkon ylitse. Tän viikonlopun haluisin vielä olla suht rauhassa kotona... Eilen kyllä supisteli illalla kipeästi ja yöllä heräilin niihin, mutta vielä on kaikki ennallaan.



Varasin kanssa ensi viikoksi lasketun ajan aamuksi vyöhyketerapian, joten sitten viimeistään saattaa lähteä käyntiin ;D kaikkea voi kokeilla!



Tuosta muuten tuli mieleen et mua oikeen naurattaa et oon kokeillut kaikkea tän raskauden aikana (tämä siis eka). Muunmuassa seuraavat on hankittu ja mietitty:

- lämmitettävä kaurapussi

- jumppapallo jossa teen laskeutumista auttavia liikkeitä

- weledan synnytykseen valmistautumisöljy päivittäin

- rautatabletit, monivitamiini, kalkkilisä, d-vitamiini ja maitohapot (ei kuulemma tule koliikkia)

- miehelle tulostanut akupisteet synnytykseen

- otettiin masukuvat ammattikuvaajalla



mitähän muuta :D oon lukenut ihan kauheesti lehtiä ja kirjoja ja nettijuttuja... oonkohan mä ihan seonnut :D



hei tsemppiä kaikille vielä odottajille... rauhallisia viboja kaikille, yritetään olla hermostumatta. Enää ei mee kauaa! :)



Onnea kaikille vauvan jo saaneille!

Taas on onnittelujen paikka, kun on vauvoja saapunut maailmaan :)

Olin torstaina ultrassa hieman tarkkailemassa pojan kokoa kun kasvanut kokoajan yli käyrien ja tuntuu että henki ei enään kulkenut missään asennossa. Poika oli parhaillaan 3,8kg ja arvioitu 4kg synnytyspaino piti vielä paikkaansa. Tuohon hengen kulkuun vaan vaikuttaa se että hän ei ole laskeutunut vielä vaikka viikkoja on 39+3. Lääkäri vaan kysyi sisätarkastusta tehdessä että onko yhtään supistellut, kun kerroin että ei niin sanoi että pistetään hieman supistelemaan ja teki jotain mikä sattui niin hitosti, kaipa venytteli hieman paikkoja. Auki paikat olivat vasta 1,5cm. No se yö meni sitten kipujen kanssa ja nyt on tullut parina päivänä ns. ruskeaa valkovuotoa eli kohtu ilmeisesti siellä työskentelee kun hieman verta sekoittuu.

Tosin on kyllä tullut alavatsaan kuukautistyyliset kivut ja välillä alaselkään liittyviä kipuja. En vielä osaa sanoa mitkä on supistuksia mutta eiköhän nekin opi tietämään kun muuttuvat synnytys-supistuksiksi.

Miehellä loppuu huomenna 4 päivän vapaa ja olin niin toivonut että vaavi olisi syntynyt vapaalla ollessa, tosin ei hänellä ole kuin reilun puolen tunnin ajomatka kotiin jos supistukset alkavat tuntumaan siltä että pitää lähteä sairaalaan.

Torstaina tuli kokeiltua saunaa ja eilen siivousta mitkä mielestäni teki hieman enemmän supisteluja. Tänään olen vaan loikoillut sohvalla niin supistuksia ja kipuja ei taas kauheasti ole tuntunut. Huomenna miehen töissä ollessa pitää kyllä tarttua moppiin ja siivota huushollia jos se laukaisi loput lähtölaskennan merkit :)



Nyt hieman herkkujen pariin, huomenna on onneksi laskiaissunnuntai ja pitäähieman herkkupullia tehdä ja onhan sit vielä ystävänpäiväkin.

Oikeen mukavia odotuksen hetkiä kaikille ja paljon vielä onnitteluja vauvan tuoksusta jo nauttiville.

Onnittelut vauvat jo syliinsä saaneille! Mukava lukea synnytyskertomuksia, eläytyä ja virittäytyä tunnelmaan. Kirjoittakaa ihmeessä niitä tänne, tässä ainakin yksi kiinnostunut lukija.



HAIKARANPESÄÄ pari kirjoittajaa pohti, kun sattumalta sinne menivät. Ero ei ole iso kättärin perhehuoneisiin nähden: Muutama vuosi takaperin ero ainakin oli, että Haikarassa parisänky, tavallisella puolen 2 erillistä. Tavalliselta puolelta mentiin yhteissuihkuun, Haikarassa oma kylppäri.

Synnytyssaleista Haikarassa on vesialtaat, mutta taitaa olla yhdessä muussakin huoneessa. Haikaranpesän puolella henkilökuntaa on vähemmän, koska isä on sitoutunut osallistumaan synnytykseen. Mutta samanlailla usein osallistutaan tavallisellakin puolella.



Mulla on LA 27.2, eli tänään just vauva täysiaikainen kun 38 viikkoa täynnä. Mitään merkkejä synnyttämisestä ei ole, kaksi edellstä on mennyt 2 päivää yli. Eli mä oon täällä varmaan se maaliskuinen kirjoittaja ilman vauvaa...



Neuvolassa viime viikolla onneksi todettiin, että vauva laskeutunut ja pää kiinnittynyt. Toivoa siis voin, vaikka uskoa ei oiskaan.



KIPEÄ IMETYS: te, joilla nänninpäät kipeät. Suosittelen lammasrasvaa, esim. Lansinohia. Se on luonnontuote, voi mennä vauvan suuhun ja korjaa tosi tehokkaasti kirvelevät verestävät nännit.



Hania rv 38+

Että jotain alkais tapahtua!!! Joka toinen päivä ja yö menee supistellen ja joka toinen päivä ja yö suht ilman kipuja ja jomotuksia...Viime yö oli taas 10 min välein yö...Neito jumus koko yön masussa, joten omakin nukkuminen aika vähissä...Mies lähti vielä aamulla koko päiväksi lasten kanssa kattoon rallia Kemiin ja mummilaan, joten yksin olen tämän päivän köpötellyt kotona...Olo ollut tosi hyvä koko päivän...vauva taas aamun/aamupäivän rauhallinen, mutta iltaa kohden tuntuu taas villiintyvän...Olis ollu niin näppärä lähtä synnärille tänään, kun pojat mummilassa hoidossa, mutta ei tietenkään mihinkään...Tiistaina tulis la täyteen kuukautisten perusteella ja seuraavan viikon ma tulee la täyteen ekan ultran perusteella...synnäri kutsu voi tulla siis milloin vain...olenkin tunnistanut itsestäni taas tämän kyttääjä olon eli kaikki pikku tuntemukset pitää tutkia ja tulkita - muka ;) Olisko tämä nyt sitä ym...eilen yritti jo massua sekaisin, muttei sitten sen kummempaa...Tänään ollut koko päivän täysi olo, vaikkei muka ole mitään tullut syötyäkään...Odotellessa siis mennään vielä!

sagom 38+5 tai 39+5 ;)

tai kodikkaampaa, mutta talle paivalle olen vaihtanut veriset puhtaisiin jo 3 kertaa ja kaynyt saman verran suihkussa... sit kun maito nousee, alan vuotaa ylapaastakin. Tiedan vanhasta kokemuksesta.

Mutta saishan sita omia kayttaa, ei sen puoleen... ja jos en vuotaisi aina niin paljon, niin mika ettei.

jokaisella on tâhân tietysti oma mieipiteensâ, minusta oli kyllâ ihanaa kun synnytyspâivân illalla sain tipan kâdestâ pois, pââsin suihkuun ja omat vaatteet pââlle.

Ranskis-vaavi

13.2. aamulla klo 6.59. Lopulta kaynnistaminen vei tuloksiin. Shoppasin kaikki mahdolliset kipulaakkeet lapi ja 3 kertaa epiduraalia.



Tytto voi hyvin ja viihtyy tissilla.



MataHari

vielâ tännekin puolelle, olette ihana vertaistukiryhmä josta on ollut paljon lohtua ja iloa viime kuukausina :)



Siitä iso kiitos kaikille!



Ranskisvaavi

Kuullostaa hyvin tutulta esikoisen odottajalta muutamien jutut täällä...:)

Mutta oikeesti, ettei sitten pety tai masennu, haluaisin kirjoittaa sen 'ei-puhutunkin' asian täällä nyt jostain syystä:

älä odota liikoja vauva-ajan ihanuudesta. En halua mitenkään masentaa tai olla pessimisti, mutta se arki ei ehkä ole ihan niin vauvantuoksuista ja ruusuista, mitä monet kuvittelevat. Ja sitten pettyvät ja tihrustavat itkua, kun kaikki ei menekään niin kuin olisi kuvitellut. Esim ne maitohappobakteerit...ei ne estä koliikkia, koliikkiin kun ei ole vielä löydetty 'lääkettä' eikä sen puhkeamista voi oikein ennustaa. Eli ettei nyt luulla, että kun syöt Gefilusta,ei voisi saada koliikkivauvaa! Varoitan siis vaan.

Imetys ei aina onnistu, vaikka kuinka haluaisi, vauva ei välttämättä syö lainkaan tuttia, vaikka olisi ostanut kymmenen erilaista ihanaa uusinta muotoilua olevaa tai sitten vauva ei syö pullosta 8 kuukauteen etkä itse pääse oikein minnekään, kun vain tissi kelpaa...voi olla, että vauva herättää tunnin välein öisin ekat puoli vuotta, vauva voi olla allerginen lähes kaikelle, saada ihottumaa pienimmästäkin asiasta, saada korvatulehduskierteen...eikä mikään vyöhyketrapia tai vauvahieronta tai akupunktio auta.

Moni äiti kuvittelee, että sitten sitä vaan istuskellaan kaffella kavereitten kanssa ja vauva kulkee kivasti mukana...hymyilee vaan ja on tyytyväinen..;) No, kaikki ei viihdy vaunuissa/liinassa tai nukkuvat vain 10 minuutin päiväunia...



Monet puhuvat (täälläkin) vauva-ajasta sellaisten ruusunpunaisten lasien läpi katsottuna ja varsinkin esikoista odottavien mielikuvat voivatkin olla vähän harhaisia asian suhteen. Tietenkin vauva-ajassa on tuhat ihanaa ja mieleenpainuvaa asiaa enkä haluakaan niitä vähätellä. Vauvoja on helppoja ja rauhallisia, mutta myös vaativia ja sairaita- tästä ei puhuta neuvoloissakaan tarpeeksi.Mielestäni olisi järkevää puhua asioista realistisesti ja ennakoida niitä, ettei sitten tule yllätyksiä.



Omasta kokemuksesta voin sanoa, että suorastaan PETYIN esikoisen vauva-aikaan, olin hämilläni, peloissanikin, imetys takkuili, miehen kanssa kinastelu yltyi väsymyksen takia, koin, että vapauteni oli mennyt, olin pelkkä läskistynyt tissibaari....no, joskus puolen vuoden tienoilla alkoi helpottaa..mutta selkeästi kärsin ainakin babybluesista ellen jopa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tuolloin. Ja omat kuvitelmani TODELLAKIN KARSIUTUIVAT vaaleansinisestä vauva-ajasta..kuinka kaikki on sitten niin ihanaa...



Toinen vauva kärsi sitten pienipainoisuudesta, korvakierteestä ja oli luonteeltaa äärimmäisen vaativa ja ärtyisä. Aloin nauttia lapsesta täysin oikeastaan vasta 8kk iässä, kun korvat putkitettiin, yöt ja kivut helpottivat ja vauva alkoi liikkua.



Tämän kolmannen kohdalla olenkin jotenkin henkisesti varautunut kaikkeen, ainakin tiedän, mitä VOI olla tulossa. Ja nyt tässä vielä pyörii nuo kaksi muksua ympärillä.



VIHAN ja surun tunteista ei kukaan uskalla koskaan puhua..että omaakin lasta kohtaan voi tuntea negatiivia tunteita, vaikka se kuinka olisi suloinen viaton vauva. Minä tunnustan, että mun tunteet ovat menneet laidasta laitaan enkä häpeä sanoa sitä ääneen.



Sorry nyt tälläinen negatiivissävytteinen kirjoitus näin ystävänpäivänä! Mutta jotenkin haluaisin välillä pudottaa joitakin ihmisiä pikkusen alaspäin sieltä pilvilinnoista, ettei pettymys ole sitten liian suuri, JOS asiat eivät menekään 'suunnitelmien' mukaan:)



Toki toivon meille kaikille ihanan suloisia, kilttejä, rauhallisia, hyvinnukkuvia -ja syöviä pikkupalleroita, sydämeni pohjasta!



ihmetys

Jotkut kirjoitti että ovat vielä maalliskuussa täällä odottavien puolella. Itse olen siitä kyllä aivan varma että minä olen täällä ainakin silloin elei jotain älytöntä ihmettä tapahdu ja lapsi synny ennen LA.

Mulla kun LA vasta viimeinen päivä niin helposti menee toisen kuun puolelle.

Täällä ei ole mitään merkkejä etes lähestyvästä synnytyksestä..

Oikein paljon Onnea kaikille vauvan saaneille!!!

Täytyy myöntää kateeksi käy=)

Hande86 ja tänään jo 38 vau=) kuukausi siihen että käynistetään ellei ennen synny...