Helmikuun helmet viikot 5 ja 6

Hei!



Selektiivinen sektio muuttui kiireelliseksi, kun vedet menivät aiemmin kuin "lääkäri määräsi". Eli suloinen Ötökkä syntyi 3.2.10, paino 3290g ja pituus 48cm.



Mainiota helmikuuta kaikille!



Ötökän äiti

jälleen kaikille uusille vauvan syliinsä saaneille äideille ja isille :)



Mulla tuli tänään rv 40+0 täyteen, mut mitään uutta ei tiedossa.. Eilen en meinannut millään saada nukutuksi, vaan sängyssä vain pyörin kivuista kärsien. Lopulta piti ottaa 1g panadoli, mut siitäkin huolimatta kipakoita vihlaisuja alavatsassa tuntui :(

Supisteluja tuli tosiaan eilen pitkin päivää, mut ne olivat kuitenkin niin "heikkoja", ettei tullut vielä mieleen, et sairaalaan ois pitänyt mennä..

Tänään on kans tuntunut sellaisia menkkakipumaisia, mut kipakoimpia vihlaisuja ja kipuja alavatsassa ja selässä. Mies nauroikin, kun oltiin menossa asuntoesittelyyn, et sano ennen seuraavaa risteystä, mennäänkö sinne esittelyyn, vaiko sairaalaan ;) Ei kuitenkaan sinne sairaalaan sit viel tarvinnut suunnistaa.

Huomenna mulla on aika äitipolille, jossa tsekataan vauvan painoa.. Kun mulla kerran oli se sokerirasitustestissä paastoarvo juuri se raja-arvo, niin mua kohdellaan diapeetikkoäitinä, jolloin vauvan painoakin sit seurataan. Niin ja mähän en joudu enään sokereita edes mittailemaan, enkä ole missään vaiheessa joutunut insuliiniakaan pistämään, mut silti..

Meidän vauvahan menee niitten käyrien keskiarvon yläpuolella painoarvionsa mukaan.. Jotenkin kyl oon sitä mieltä, et mieheni koollakin on jotain merkitystä lapsen kokoon. Mieheni kun on syntyessään ollut muistaakseni 56 cm ja miltein viisi kiloinen. Ja minäkin olen ollut 52 cm syntyessäni, syntymäpainoani en kyl muista.. Ja mies on nyt tosiaan 194cm pitkä ja mä 170cm, joten tuskin vauva ihan pieni siis on.. Mut ultratkoon.. Ja jospa sais samalla tietää kohdun tilanteenkin, oonko jo avautunut yhtään yms..

Huomista siis odottaessa :)

Toivoisin vauvamme syntyvän kyl ennen sunnuntaita (14.2.), ku haluaisin lapsellemme oman juhlapäivän, enkä sitä et samana päivänä juhlitaan myös koko suomen voimin jotain.. esim sunnuntainahan sattuu olemaan ystävänpäivä..

Tai no, samapa se on, millon hän syntyy, kuhan jo syntyisi :D



Tsemppiä meille kaikille synnytystä odottaville!!



Sara rv 40+0



P.S.



Me viimein päästiin tammikuun alussa yhteisymmärrykseen, ketkä haluamme lapsemme kummeiksi. Kummit vain eivät itse tiedä päätöksestämme mitään ;) Toivomme heidän toki sit suostuvan tehtävään, kunhan sit viimein asian heille kerromme :)

Lapsemme nimiasiakin tuli viimein pari-kolme viikkoa sitten sovittua. Tai siis etunimi on päätetty sovinnolla, mut toisia nimiä ei olla vielä mietitty. Ne ehtii sit kun, vauva on syntynyt ja meillekkin tulee varmaksi, onko tulokas poika, vai tyttö. Pojan nimi on ollut selkeä valinta (miehen ehdotus muuten) jo siitä saakka, kun nimen kuulin. Tytön nimiehdotukset on vaihtuneet enemmän, mut nyt sekin on jo melko varma, ainakaan sitä ei enään siitä sairaalan paperista lähdetä mihinkään muuttamaan :)

Kyllä on ihanaa ollut lukea, kuinka muilla on mennyt tähän asti.

Tälläin viikoilla 38+4 on jo niin kärsimätön tai oikeastaan niin tuskainen olo että vaan kaikki energia tuntuu menevän siihen että odottaa jotain merkkiä siitä että vauva alkaisi jo syntymään. En tiedä johtuuko kenties masennuksesta vai tästä tukalasta olosta että vaan odottaa ja odottaa eikä huvita tehdä mitään. Päivät menee pelkästään makoillessa ja odotellessa. Tiedän, että pitäisi nyt nauttia tästä olosta, että on kerrankin aikaa vaan olla ja vaikka lukea mutta jotenkin on vaan sellainen olo että syntyisi jo.

Oikeastaan mitään oireita ei ole vielä ollut, hieman menkkamaista kipua satunnaisittain alavatsalla.

On ollut ihanaa lukea täältä miten muilla on mennyt ja kuinka ns ihania synnytyskokemuksiakin on ollut peloista huolimatta. Itselläni on ollut pelkoja synnytyskipujen osalta mutta nekin ovat alkaneet muuttua pikkuhiljaa ruusuisemmiksi mitä lähemmäs laskettuaika on tullut.

Ristiäisiä olen yrittänyt hieman pohtia, jos sitä saisi itsestään irti sen verran että saisi edes jotain tehtyä pakkaseen valmiiksi, ettei sitten kun vauva on vierellä tarttis heti irroittautua leipomis puuhiin. Tietty kaikki saisi myös tilattua mutta kun aina on tottunut ja tykännyt leipomisesta niin haluaa itse tehdä. Nimi on vielä hakusessa vaikka ei tarvitse kun pojan nimeä miettiä. On pari nimeä mistä molemmat tykkää mutta miesten mielestä kun ristiäisiin on vielä aikaa niin ei tartte sellaisia vielä lyödä lukkoon, kyllä miehet on niin erilaisia, kun lukee muiden kertomuksia niin osalla miehet ovat ihan innoissaan kaikesta päättämässä.

Oletteko ajatelleet että keräisitte vauvallenne sellaisen lehtisen tai jonkin mihin keräätte kaikkia syntymävuonna tapahtunutta asiaa esim. kuka oli vuoden urheilija, pääministeri, maidon hinta, bensan hinta ym? Ajattelin, että olisi joskus kiva sit katsoa mitä silloin on tapahtunut.

Ei muutakuin kärsivällisyyttä ja voimia kaikille odottajille, kyllä me ne pienet kääröt syliin saadaan :)

kaamee päivä, vaan ei synnytys alkanut sittenkään.



onnittelut edelleen kaikille vauvansa saaneille!!

Ihanaa kun taitaa tulla nyt melkeinpä päivittäin vauvauutisia

onneksi olen nykyään minäkin aina kopioinut viestin ennen lähetystä, koska tää hävitti taas ekan lauseen jälkeen kaikki loput.. elikkä tässäpä ne :)



Onnea taas kaikille uusille äideille ja vauvoille (ja isille ja sisaruksille tietysti myös:)



Huomasin muuten juuri, että tuolla listassa on meidän neidin syntymäpäivä väärin (2.2), tyttöhän näki päivänvalon 4.2 että jos sen sinne korjaisi niin oisin oikein tyytyväinen :)



Elämä kahden pienen kanssa on lähtenyt oikein mukavasti ja leppoisasti käyntiin. Poika on ottanut vauvan oikein hienosti vastaan, haluaa koko ajan pussailla ja silitellä pientä ja on jo muutaman kerran tullut ilmoittamaan mulle että vauva itkee jos olen itse hidastellut :D Niin ja vaipanvaihtoapurinkin olen isoveikasta saanut :) kun isistä ei ole siihen hommaan vielä ollut (mies on vatsataudissa joten on saanut ihan suosiolla pysytellä sopivan välimatkan päässä vauvasta).



Imetyskin on lähtenyt kivasti käyntiin, mitä nyt rinnat on melkosen arat ja jo monet naarmut on koettu *auts* Se, kun vauva tarraa kiinni tissiin tekee joka kerta ihan h******n kipeetä, mutta onneksi tunne menee pian ohi ja sitten se onkin oikeastaan ihan mukavaa puuhaa :)



Maitoa tuntuu tulevan ihan kiitettävästi, ainakin kakkavaippojen ja mun märkien paitojen määrästä päätellen.. nyt oon vasta käyttänyt imetystoppia, mutta pitäis kaivella kunnon liivit esiin kun tää ei oikein kunnolla tue rintoja ja sitten ne kipeytyykin helpommin ja nopeammin =/ isot nää oli jo ennestäänkin, mutta aikasen reippaasti on turvonneet lisää.. ainakin mies tykkää ;D



Jospa sitten painuisi nukkumaan, kun neitikin on vaihteeksi unilla. Esim. viime yönä nukkui sellaisia kolmen tunnin pätkiä eli sain itsekin ihan hyvät unet :)



evian ja pikkuneiti

Ja onnea kaikille vauvan saaneille. Kateellisena täällä luen kertomuksianne.



Itselläkin alkaa pinna olemaan jo aika kireällä. Nykyinen kuopus täyttää huomenna vuosia ja synttäreitä on juhlittu ja juhlitaan huomenna lisää. Eipä koske meikäläistä tuo useiden vauvakirjojen lause "rentoudu ja tee vain sitä mitä itse haluat". Kahden vilkkaan pojan äitinä siihen ei pysty. Sitten tulee vielä kilahdettua pojille (ja kissoille ja miehelle) monta kertaa päivässä.



Synnytykseen viittaavia "oireita" ei ole. Jotenkin mieliala on kuitenkin parantunut. Pari viikko sitten olin aika epätoivoinen, mutta nyt tuntuu, että synnytys ei ole tuskaisen kaukana ja varmaan kuntokin on vähän parempi. Flunssan vain olen napannut jostain.



Matami rv 37+3

Täälläkin jo viikkoja 37+1=) Joten perässä tullaan...

Vauvakuume pukkaa päälle kun lukee vauva uutisia=)

Täällä pitäis saada vielä kaikenlaista tehtyä mutta en viitsi ottaa siitä kovaa stressiä ku kumminkin saan kaiken valmiiksi ennen vauvan syntymää..Mietin täällä usein et mikäköhän päivä vauva sit syntyy et tuleeko 10 maalliskuuta vai ennen sitä vai jälkeen...Luulen että meillä supistelut alkaa täällä vasta sit ku on tosi kyseessä ku ei ole vielä oll mitään merkkejä sellaisista..



Sain ostetua mammateetä..en käyttäny sitä esikoisen aikana ja siksipä ajattelin kysyä et ku jostain luin et kannattaa sitä ruveta juomaan jo enen synnytystä että oletteko juoneet jo ennen vai vasta synnytyksen jälkeen?? Kiitos tiedosta jo etukäteen=)



Hande86

Kävin sitten eilen päivystyksessä tarkastamassa tän raskausmyrkytys epäilyn ja osoittautui aiheettomaksi onneksi. Kaikki oli hyvin vauvalla. Koko ja kaikki muutkin kuten lapsiveden määrä ja virtaukset olivat normaalit! Kohdunsuu oli pehmennyt, mutta kohdunkaulaa oli vielä jäljellä.



Kamalan flunssan oon saanu. Räkää puskenut jo 3 päivää ja tämäkin verottaa nukkumista (ihan kuin sitä muuten voisi nukkua). Heräilin viime yönnä varmaan 4 kertaa keittämään teetä + niistämään 10000 kertaa ;) Ei millään jaksaisi olla kipeenä...



Vielä ei tunnu et hermot ihan menis odotukseen, ihan hyvillä mielin vielä. Pitää yrittää keksiä jotain tekemistä tähän vielä et aika kuluu. Luulen et ainakin 1,5 vkoa menee ennenkuin alkaa tulla merkkejä. Katsotaan sitten miten aavistus pitää paikkaansa :D



Tekee mieli vaan shoppailla pikkuvaatteita

Päivät matelee... joinaki päivinä saatan nukkua 2-3 päikkäritkin kun niin väsyttää :O Yöt ei oo niin kivoja kun vessaan tarttee herätä joskus tunnin välein, ja joskus harvemmin. Sitten jalat puutuu tai muuta vastaavaa ja saa vaihella asentoa. Pää on myös yleensä iltasin kipeä? Saisi neiti tulla aika ajallaan, ettei ainakaan kauhiasti yli menisi, sen verta alkaa olla jo tukala olo :)



Liikkeistä eilen huolestuin, ei paljoa neiti liikuskellut ja mietinki, että näytille vai ei ja siirryin sänkyyn lukemaan kirjaa ja sitten sieltä potukuja jokunen tulikin :) Tänäänkin on suhteellisen hiljasta ollut, varmaan jo tila käy ahtaaksi, mutta aina se huolestuttaa.



Synnytys jännittää, kovasti. Koitan vain miettiä että otetaan vastaan mitä tulee mutta silti :( Pelkään sitä kipua, pelkään että repeän pahasti mutta pelkään myös että jos tämäkin päätyy sektioon niinkuin ensimmäinenkin..



Kovasti jo läheiset kyselee että eikö vielläkään.. viellä se ei ole kauheasti ärsyttänyt, mutta jos paljon alkaa mennä yli lasketunajan niin uskon että sitten jo ärsyttää :D Mieheni on niin varma että ajallaan syntyy, mutta itse veikkaan että yli menee reilustikkin.



Kummit ollaan melkeinpä päätetty ja joku sanoikin että pyytävät sitten kummeiksi kun ensikertaa näkevät pienokaisen ja samaa olen itsekkin ajatellut :) Ristiäiset tahtoisimme pitää mahdollisimman pian, ihan pieni muotoset kotona, isovanhemmat, kummit, sisarukset yms :) Esikoinen oli 2kk kun vietimme hänen ristiäisiä, mutta sillon pitikin odotella isyydentunnustusjuttuja, tällä kertaa ei tarvitse kun naimisissa ollaan. Minusta kuukauden ikäinen ei ole liian pieni kastettavaksi kun joku sitä kyseli :)



Nimi on valittu :)) Esikoinen oli ensin kovasti nimeä vastaan ja mietimme sitten muitakin, kunnes hän yksi päivä ilmoitti että se se on eikä muuksi muutu, muut nimet eivät enään hänelle kelpaa kun tämä nimi kuulemma sopii hyvin yhteen hänen nimensä kanssa :D Taisi tarvita vain aikaa sulatella nimeä kun ei ollut sitä ennen kuullut :) Nyt esikoinen puhuttelee vauvaa jo nimeltä, eikä sano että vauvaksi, niinkuin aijemmin :) Vähän tympii kun sukulaiset on kyselleet että onko nimi päätetty ja kun olemme sen kertoneet, sekä nimen joka oli toisena vaihtoehtona, niin ihan jokainen on ollut sen toisen vaihtoehdon kannalla, siinä ei sisäänsä mitään, jokaisella on oma mielipide kauniista nimestä, mutta kun lähes tulkoot kaikki on sitten vain haukkuneet tätä kyseistä nimeä jonka olemme valinneet! "Tulee mieleen vanha nainen tuosta nimestä", "Se toinen on paljon parempi, se laittakaa!" Liekkö sen takia ettei se ole niin yleinen nimi, mutta itse emme halunneet kovin yleistä, mutta ei liian erikoistakaan. Joka tapauksessa, me pidämme nimestä ja sen nimen neiti saa, tykkäsivät muut tai eivät :) Itse en vain osaisi haukkua nimeä jos joku kertoisi että lapsestamme tulee "Liisa" (esimerkkinä) vaikka en nimestä välittäisikään.



Semmoista meidän suunnalle...huomenna äippäpoli kun viime kerralla neiti ollut kasvanut tarpeeksi niin mittaillaan nyt uudestaan ja samalla voinkin sanoa vähäisistä liikkeistä..tulen huomenna kertomaan lisää kuulumisia, vaikka tuskin kauheasti tästä päivästä muuttuvatkaan :)



Marim 39+1 :)))

onpa mukava lukea noita synnäritarinoita ja muiden viime hetkiä ja tietysti onnea kaikille vauvan jo saaneille.



Itselläni synnytys tuntuu vielä kaukaiselta asialta, vaikka LA meni jo. Olo on samanlainen kuin vaikka kuukausi sitten ja mitään synnytykseen viittaavaa ei ole ilmennyt. Mies jo vitsaili, että vauva syntyy sitten suoraan aikamiespoikana.. huh.



Sinällään, mikäs tässä odotellessa, kun olo on hyvä, mutta silti: Sais kyllä jo tulla! Aika turhauttavaa tämä on, kun mitään ei voi sopia ja ennakoida ja koko ajan saa pelätä, että joku menee vikaan loppumetreillä. Liikelaskenta saa paniikkiin ja aiheuttaa stressiä ja mielessä on kyllä käynyt kaikki mahdolliset kauhuskenaarioit kohtukuolemista ja siitä, mikä synnytyksessä voi mennä vikaan.



No, ei tää voi loputtomiin jatkua eli kai tässä parin viikon sisällä jotain on pakko tapahtua ja sitten toivottavati kiitoksena on ihana (pieni tää tuskin tulee olemaan) vaavi.



Tsemppiä ja jaksamista kaikille,



Gozo 40+2

Marim minulla on ihan samat pelot kuin sinulla tuon synntyksen suhteen tai en ehkä pelkää mutta jotenkin takaraivossa on tuo sectio niin vahvasti että tuntuu et samaa rataa se menee. =(



Minulla on huomena se äitipolin aika myös ja sehän on siksi että on tuo raskaus diapetes ja seurataan vauvan kokoa. Kassit käskettiin ottaa mukaan sitä varten että jos synnytys käynnistetään jo huomena. Viemme koirat varmuudeksi hoitolaan joka on varattu perjantai aamuun saakka 3 vuorokaudeksi. Viikon loppuna aina supisteli 49 minutin ajan 10 mmin välein mutta sihen se loppui. Yöllä heräsin yksittäisiin supistuksiin ja menkkakipuja on ollut silloin tällöin ja toisinaan. Maha ja kohtu ollu välillä todella kipeä.



Viime neuvolalla olin itse laihtunu aika lailla joten toivotaan että sokeriton ja rasvaton ruokavalio on vauvalle ollut hyväksi ja koko olisi pysynyt hyvin aisoissa. Jännittää huominen ihan kauheasti!!! JAIKS!! Saakohan ensi yönä nukuttua!



Nimeä on pähkäilty mutta mihkään ei oo vielä oikeen päädytty.. painitaan sen kimpussa kun vauva nähdään! Kummit on suunnilleen päätetty ja toivotaan että kaikki jotka pyydetään niin suostuisivat! Meillä ristiäiset on myös aika pienehköt!



Mutta nyt taidan painua päikkäreille!



Nemotus rv 39 poks poks

Kävin tänään siel äitipolilla. Täysin turhauttava reissu. Olin paikalla varttia ennen aikaani, mutta jouduin kaiken kaikkiaan 45 min odottamaan ja kupla rupesi jo otsaan kohoamaan, kunnes kätilö tuli kertomaan, et lääkäri ei ole viel tullut, joten hän ei ole siksi mua vielä ottanut vastaan, ku ei tiedä kauanko vielä menee.. Kysyin sit, et tarviiko mun antaa virtsanäytettä, vai voisinko mennä jo vessaan? Sain luvan mennä ja antaa näytteen samalla. Vessasta pois tullessani sain kuulla, et nyt olisi lääkäri jo tullut, mut hän ei voi mua laittaa nyt käyrille, kun ne jäisivät sit kesken, ku lääkäri haluisi mut sit huoneeseensa, joten hän katsoo tuon pissan tuloksen ja mä voisin mennä viel odotusaulaan, josta pyydetään sit lääkärin luo ja otetaan ne käyrät ja paineet sit lääkärillä käynnin jälkeen. Eipä siin mitään. Viiden minuutin päästä viimein pääsin lääkärin luo, jossa olikin kaksi lääkäriä paikalla. He sit jakoivat työnsä niin, et toinen ultrasi ja toinen teki sisätutkimuksen.. Kuulemma kohdunsuu on pehmentynyt, mut ei vielä auennut. Ja kuulemma vauva on toki alhaalla, muttei tarpeeksi ole vielä laskeutunut.. (voi apua, tää siis muuttuu vielä tuskallisemmaksi kävelyn ja olemisen kannalta!!)

Ultraus paljasti, et vauva olis nyt n. 3.6-3.7 kiloinen, syntymänsä aikaan n. nelikiloinen siis.



Tutkimusten jälkeen sit selvisi ohimennen, et Jos mä olen pistänyt Kexanea 12 tunnin sisällä, kun tulen synnyttämään, mulle ei suostuta antamaan epiduraalipuudutetta, eikä spinaalipuudutetta !! Kiva, kun vasta nyt kertoivat! Mitäs, jos mulla olis alkanut synnytys aiemmilla viikoilla, olisinko sit joutunut synnyttämään ilman kivunlievitystä?!?!?



Sain sit ohjeistuksen, et jos musta tuntuu, et synnytys alkaa, ni ei pidä pistää. Kysyin siin sit, et mitenkäs mä sen sit voin tietää, ku pistän iltaisin n. kuuden tienoolla ja eikös synnytykset yleensä käynnisty aamuöisin? Niinpä lääkärit sitä sit pohtivat ja ohjeistivat, et jos olo on kivulias illalla, ni älä pistä. Mietinpä tässä nyt sit, et pitäisköhän mun nyt sit jättää tänään pistämättä ja siirtää pistäminen aamuihin.. Sillon luulis, ettei olisi tuota ongelmaa, etten puudutteita sit tarvittaessa saisi..

Vaikeaa.. :(



Kätilö oli mua sit tosiaan ottamassa käyrille, mut lääkäri olikin sitä mieltä, ettei mua mitään tarvi käyrille ottaa. Kysyi, onko supistellut ja vaikka sanoin, et on ja viimeksi jopa tuossa odotusaulassakin, niin siltikään hänen mielestään ei ollut tarvetta ottaa käyrille, eikä kuulemma verenpaineitakaan tarvi mitata. :o



Huomenna pitää sit soittaa neuvolaan ja varata sinne aikaa, enään mulle ei aikaa varattu äitipolille.



Hivenen kateellisena katselin, kun yksi äiti ohjattiin yläkertaan synnytyssaliin, ilmeisesti käynnistykseen, mut kuitenki.. Olisin mäkin sinne jo voinut mennä..



Niin ja lääkäri sanoi, et jos synnytys ei itsestään ala, ni neuvolasta laitetaan mut sit käynnistykseen sairaalaan viikolla 41+3, joka suomeksi on siis ens viikon keskiviikko.

Mul on ollut kutina, et vauva syntyisi 10.2., mut jotenkin se tuntuu epätodennäköiseltä. Mies veikkaili, et pienokaisemme syntyisi nyt tulevana viikonloppuna. Katsotaan, kuinka käy :)



Sara rv 40+1

Ja tahti ilmeisesti kiihtynee!



Onnea taas kaikille vauvansa saaneille. Toivottavasti kaikki on lähtenyt käyntiin hyvin.



Meillä ei vielä mitään merkkejä synnytyssaliin lähdöstä, tosin välillä tulee jo kipeämpiä supistuksia, mutta ne menee aina ohi.

Kissa päätti todenteolla valmentaa minua vauvan kanssa elämiseen.. Se sai kiiman ja huutaa kuin syötävä vähintään 30min välein. Pitää leikata ennen seuraavaa kiimaa, nimittäin kyllä se varmasti lastakin itkettää :)



Odottelu jatkukoon. nyt pullan äären mums.



39+5

Onnea taas uusille tulokkaille!



Tänään pitkästä aikaa otettiin kuva masusta, tässä se teidänkin "ihailtavaksi" :) Ei ole mikään pieni eikä iho sileä...



Mies on flunssassa ja räkii ja yskii, mutta onneksi tauti ei tunnu muhun tarttuvan. Muuten on kyllä vähän veltto olo, ei oikein mitään jaksa ja kirjastossa käyntikin vaan väsytti eikä virkistänyt.



Keskiviikkona neuvola, sitä odotellessa :)



Taateli 38+2

minullakin vanhat reiden arvet alkaneet tummua, mutta ne kuuluu asiaan.

viime yönä valvoskelin taas, maha sekaisin ja supistelee, mutta minkäs teet. Vauva tulee kun on tullakseen, kovasti ainakin vielä siellä touhuaa, tunkee jalkaansa niin ylös, että hyvä kun ei kurkusta tule! Huh, alkaa olo olla jo hyvin tukana ja ahdas eikä nukkumattomat yöt auta yhtään asiaa. verenpaineet koholla, kotona mittaillen 150/92 luokkaa, mutta pissa ok. Nyt särkee tosin päätä taas, mutta taitaa olla hormonaalista.



Voimia itse kullekin...



ihmetys rv 37+6

Rv39+1

6.2.2010

klo:11.51

3670g

50cm



Synnytys meni mielestäni nopeasti.otin kohdunkaulan puudutteen.

Eilen tultiin kotiin, kotona vastassa oli mummot ja ukit ja omat lapset!

Lapset on todella mielissään uudesta pikku siskosta!



Kaikille hyvää jatkoa, jo synnyttäneille ja synnytykseen meneville!

nyt on mentävä, kutsu kuuluu...(tissit onkin jo pinkeällä!)

Yöllä alkoi supistella kiitettävästi, nyt päivänmittaan muuttuneet harvemmiksi+ jotain limansekaista alkanut valua.. mitäluulette joko ensiyönä tapahtuu ! Mies menossa yöksi töihin, voi apua ! Kamala pähkäillä koska pitäisi lähteä kun matkaa 100 km, eikä tiedä edistyykö nopsaan vai hitaasti. Käännyttääkö ne takaisin jos ei kovinpaljoa auki vaikka la huomenna ? kyllä käynnistämisissäkin on puolensa, ei tarvii miettiä kotona koska lähtee. Tekis hyvää nyt varmaan pienet nokoset tuon yövalvomisen jälkeen, mutta jotenkin on niin ettei unikaan tule... kyllä nyt jännittää...

Olen kyllä todella kateellinen niille jotka ovat jo päässeet tosi toimiin tai ovat pääsemässä :) Vaikkakin minua pelottaa kovasti tuleva synnytys, tuntuu että mitä enemmän päiviä kuluu niin sitä enemmän mietin asiaa...



Voikohan ihminen olla edes näin väsynyt? Yli tunnin päikkärit otettua väsyttää vielläkin :O Ja päivisin tuntuu, että aika matelee, mutta silti vain istun kotona, tuntuu ettei ole energiaa juuri minnekkään, kävelykin on niin vaivalloista ja koko ajan pissattaa ettei kauppoihin viiti. Toinen ois kyläily, mutta yhtään ei tunnu että jaksais seurustella, niin ei ole kylässäkään tullu käytyä. Tosi raastavaa ku yleensä olen aika kove menemään ja kyläilemään esikoisen kanssa iltapäivisin niin nyt en saa aikaseksi mitään. Tyttökin kysyy että miksi me ei enää käydä missään :D



Äippäpoli oli tänään ja ihan normaalisti oli vauva kasvanut, painoarvio nyt n.3,1kg, että kauheesti ei tarttis yli ajan mennä ettei kovin isoksi kasva :D Esikoinen oli syntyessään 3,3kg :)



Kovasti odottelen vauvaa jo meidän luo, mutta sen synnytyksen voisin ohittaa :)



Marim 39+2

meidän pieni poikamme syntyi suunnitellulla sektiolla rv 38+6 4.2.10 klo 11.36 painoa 3180g ja pituutta 48cm

eilen vihdoin päästiin kotiin ja vauva-arki on lähtenyt hyvin käyntiin