Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten saada kotiolot rauhoittumaan?

Vierailija
21.01.2010 |

Elämä on tällä hetkellä yhtä tuskaa. Lapset 3v ja vajaa 2v on aivan hirmuja.



Pienempi itkee ja ulisee heti kun joku asia ei mene hänen tahtonsa mukaan. Siihen ulinaan ei auta syli, laulut, aresti, leikit ei mikään. Jos jätä lapsen ulisemaan niin hän ulisee tasan yhtä pitkään kun sylissäkin. Lattialle heittäytyminenkin on hänen mielestään muotia.



Isompi ei halua. Ei mitään. Hän ei halua raivata lelujaan, hän ei halua leikkiä, hän ei halua pukea, hän ei halua nukkua, hän ei halua syödä eikä hän halua käydä vessassa.



Mitäkö lapset sitten tekevät? Tönivät toisiaan, tappelevat, hyppivät alas sohvalta, kaatavat lelut laatikoista ja juoksevat ympyrää. Ei auta arestit, ei auta se kun karjun naama punaisena, mikään ei auta. Jos päätän, etten puutu heidän riitelyyn niin pian tulee jompi kumpi verissään itkemään.



Mä en jaksa tätä enää. Kaikki pitää itse tehdä ja tämä on aivan kammottavaa. Energiaa ei ole mihinkään enää. Mun voimat menee kaikki lasten kanssa riitelyyn.

Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
25.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

piti päiväyksestä tarkistaa ettei ollut oma kirjoitukseni. Minulla pojat joilla himpun yli vuosi ikäeroa ja mies pitkää päivää töissä ja loppuajan tietokoneella.



Kiva että teillä on saatu asioihin muutosta.

Ota omaa aikaa, pyydä vaikka miehen sukulaisia kylään ja jätä mies ja sukulaisensa taloon ja lähde lenkille. Ota vastaan kaikki tarjottu apu ja muista nauttia lapsistasi. He rakastavat sinua valtavasti vaikka kuinka olisit rasittunut ja kiukkuinen.

Vierailija
22/25 |
25.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä oli aikamoista rumbaa aiemmin, mm nukkumaanmenot aikamoista sirkusta. Pojilla ikäeroa 1.5v ja kuopus valvotti paljon reilusti yli vuoden vanhaksi. Joten en/emme jaksaneet olla niin johdonmukaisia yms kuin olisimme olleet "täysissä voimissamme". Ulkoilu kaksi kertaa päivässä oli meillä välttämättömyys, muuten olisimme hyppineet ihan seinille. Ulkona pojat puuhasivat omiaan eikä tapelleet.



Nyt pojat ovat 4v ja 5v. Tappelevat kyllä edelleenkin tosi paljon ja keksivät aina vaan kehittyneempiä keinoja kiusata toisiaan. Mutta elämä on kaiken kaikkiaan kuitenkin helpottunut tosi paljon. Etenkin esikoinen, lähes 6v on nykyään jo aika helppo.



Mutta vaikka meno on kotona välillä edelleenkin aika järjetöntä, niin molempien käytöstä kehutaan päiväkodissa. Menivät hoitoon toissa syksynä, olivat tällöin 3v ja 4.5v. Eli ei kai se kasvatuksemme sitten ihan pieleen ole mennyt kuitenkaan.



Pitkän sepustukseni viesti on lähinnä, että jaksat uskoa siihen, että ajan myötä, poikien kasvaessa tilanne helpottaa.



Voimia sinulle!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
25.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

touhuun ni muksut tamineissaan ulos ja kivaa tehdään siellä ulkona.vaikka pakkasta onkin ollut 25-33 ni ulos on menty.muuten ois kotona päivät juuri tuota ettei mikään onnistu.lämpimästi päälle ja ulos niin huomaat että eivät tappele

Lapset on mukana kotiaskareissa. Mä leikin, ulkoilen, luen, laulan ja loruttelen. Tänään oltiin naapurissa leikkimässä, kun ei pakkasen takia ulos päässyt. Me käydään kerhoissa, puistoissa, kyläilemässä. Meillä maalataan, askarrellaan ym.

Vaikka mä leikin lasten kanssa niin leikit ei suju ilman riitaa. He saa aina riidan aikaiseksi. Ja riehuminen alkaa heti kun mä käännän selän.

Ei mulla ole omaa aikaa. En mä viitsi jättää lapsia miehen hoitoon, kun mies viettää lähes kaiken ajan koneella. Ensin on kuuteen saakka töissä ja sit istuu koneella.

Olen kateellinen niille äideille, jotka voivat jättää lapset miehelleen viikonlopuksi ja luottaa siihen, että mies hoitaa lapset.

ap

Vierailija
24/25 |
21.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotain kivaa siis? tarvitset varmaan omaa aikaa ja rauhaa lastenhoidolta, niin sitten jaksat paremmin ulinaa yms. Tuon ikäisten kanssa on varmaan haastavaa, kun kummatkin uhmaiässä.

Vierailija
25/25 |
21.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset on mukana kotiaskareissa. Mä leikin, ulkoilen, luen, laulan ja loruttelen. Tänään oltiin naapurissa leikkimässä, kun ei pakkasen takia ulos päässyt. Me käydään kerhoissa, puistoissa, kyläilemässä. Meillä maalataan, askarrellaan ym.



Vaikka mä leikin lasten kanssa niin leikit ei suju ilman riitaa. He saa aina riidan aikaiseksi. Ja riehuminen alkaa heti kun mä käännän selän.



Ei mulla ole omaa aikaa. En mä viitsi jättää lapsia miehen hoitoon, kun mies viettää lähes kaiken ajan koneella. Ensin on kuuteen saakka töissä ja sit istuu koneella.



Olen kateellinen niille äideille, jotka voivat jättää lapset miehelleen viikonlopuksi ja luottaa siihen, että mies hoitaa lapset.



ap