Minkä ihmeen takia joku yrittää opettaa 4,5-vuotiasta lukemaan???
En nyt oikein ymmärrä mikä kiire joillain vanhemmilla oikein on?? Kyse tutuista joilla on 4,5v poika ja viimeksi kun kävin heillä niin äiti ylpeänä esitteli kuinka hyvin poika jo osasi "lukea". Joo osasihan hän jonkin sanan siinä tavuttaa ja lukea mutta huomasin kyllä ettei hän oikeasti edes ymmärtänyt sitä mitä hän siinä "luki". Sanoin kyllä vähän sarkastisesti vanhemmille, että kyllähän kai koulussakin oppii lukemaan? Oliko pahasti sanottu?
Meidän pojan ope vaan kertoi, ettei hänkään itse ole halunnut opettaa lapsiaan lukemaan ennen koulua. JOnkin pedagogisen syynkin hän kertoi, mutten muista enää minkä. Oli sitä mieltä että koulussa sitten opetetaan oikea tapa lukemaan.
Mitä mieltä? Tietty jos lapsi oikein itse haluaa oppia kaikki kirjaimet jne. mutta tässäkin esimerkissä paistoi läpi se, että halutaan sitten kerskailla sillä että miten taitava lapsi JO ON. Kuitenkana lukemaan oppimisella ei ole mitään väliä koulumenestyksen kannalta..
Kommentit (97)
Suurin osa ekaluokkalaisista oppii taidon vasta koulun alettua...ihan ok jos lapsi oppii itsekseen ennen koulua mutta tosi typerää pitää jotain lukutreeniä tuon ikäisille!
Suurin osa ekaluokkalaisista oppii taidon vasta koulun alettua.
Nykypäivänä n. 2/3 ekaluokkalaisista osaa lukea vähintään mekaanisesti koulun alussa. Lukutaidottomat ovat siis selvä vähemmistö suurimmassa osassa koululuokkia.
Onko kuitenkin hirveen paha asia jos ilahtuneena kerron tästä asiasta jollekin? Kun lapsi on itse innostunut tästä uudesta oppimastaan asiasta. Mun mielestä on jotenkin tekopyhää ajatella niin, että en nyt vaan kerro tästä kenellekään ettei ihmiset luule, että oon opettanu lapsen lukemaan PÄTEÄKSENI jotenkin.
Mun mielestä on vaan hyvä, että lapsella on omia kiinnostuksenkohteita.
Meidän molemmat lapset ovat olleet jo 2-vuotiaina erittäin kiinnostuneita kirjaimista. Koko ajan kyselevät mitä tossa lukee. Miksi en saisi kertoa että se on A, eli opettaa lukemaan? Kerronhan että tuo on kukka ja tuo roska-auto. Miksi kirjaimet ja sanat ovat paha asia?
Varmasti olen joillekin lähimmille intoa puhkuen näyttänyt myös 3-vuotiaan (muka)lukutaitoa, eli alkeellisia sanantunnistustaitoja. Ja varmasti usein on käynyt niin ettei "kukko käskien laula", eli jos haluaa oikein näyttää että lapsi osaa lukea ISI-sanan, niin eihän se lapsi silloin halua sitä "lukea", vaikka muuten hokisi sitä monta kertaa päivässä itsekseen.
Esikoisemme oppi lukemaan sanatasolla juuri 4 v täytettyään. Ei tuosta lukutaidosta ainakaan vielä (lapsi 6 v) ole ollut mitään haittaa. Hyötyä sitäkin enemmän. Osaa tarkistaa jonkun kohdan pelin ohjeista tai katsoa mikä tv-ohjelma milloinkin tulee. Hankalia asioita kyselee ilman lukutaitoakin.
Jos alle kouluikäisen lapsen innostusta lukemiseen ei saisi tukea niin samalla kaavallahan voisi sanoa että alle kouluikäistä ei saa myöskään opettaa uimaan jos lapsi ei sitä täysin itsekseen opi ilman mitään neuvoja. Ja hiiho- ja pyöräilytaidot ovat myös vain vanhempien pätemistä.
kaikkia viestejä läpi, mutta meillä kaksi vanhinta on oppinut koulussa lukemaan ja ei siitä ole mitään sen kummempaa tullut! Ekaa luokkaa oli käyty pari kuukautta ja molemmat oppivat lukemaan! Tosin puolet luokasta osas jo lukea ennen kouluun menoa, koska eskarissa nykyään opetetaan lukemaan (ainakin meillä päin). Toiseksi nuorimmainen on oppinut itse kaikki kirjaimet, koska isotkin osaa, ni hänenkin täytyy (ja monta muutakin juttua pitää osata, kun isotkin osaa, se on hänen oma laatima sääntö...). Me emme ole millään tavalla innostaneet kirjaimia opettelemaan ja nyt osaa muutamia sanojakin lukea. Ikää nyt 5-v, mutta on osannu jo 4-vuotiaana kirjaimet. Meillä ei kyllä ole tapana kehuskella lasten osaamisilla. Jos joku kysyny, niin toki oon vastannu! Mutta jokainen lapsi oppii omaan tahtiin ihan varmasti lukemaan!!
Esim. ranskalaiset lapset aloittavat koulun 3 vuotiaina samalla alkaa lukemisen harjoitukset.
No onhan selvää, että lukeminen on yksilöllistä. Se tiedetään että aivoista löytyy kapasiteettia enempäänkin kuin lukemiseen. Matematiikka looginen ajattelu yksi osa-alueista...
Matematiikkaa onkin helpompi hahmottaa. Onkin hienoa huomata miten lapset oppivat asioita suhteellisen helposti yksinkertaisella tavalla. Leikin kautta oppiminen on helpompaa. Lasta ei saisi koskaan pakottaa, oppimisen tulisi olla luontevaa ja hauskaa.
Aivoja voi todellakin treenata ja hyödyntää...
Siitä voi aiheutua traumoja. Tosiaankin on vanhempien heikkoa itsetuntoa patistaa sen ikäistä pientä lasta lukemaan, että pärjäisi myöhemmin elämässä.. huh huh menee samaan luokkaan kuin isä joka pakottaa poikansa jääkiekkoharjoituksiin että pääsisi NHL keskusyksikköön.
Meidän lapsi oppi viisivuotiaana lukemaan, ensin englanniksi ja hetimiten perään suomeksi; kiitos täkäläisen englanninkielisen koulun ja suomenkielisen muskarin.
Millaisia traumoja onkaan lapsella nyt edessä?? ;/
4 vuotiaan aivot eivät ole vielä valmiit käsittelemään lukemaansa
Siitä voi aiheutua traumoja. Tosiaankin on vanhempien heikkoa itsetuntoa patistaa sen ikäistä pientä lasta lukemaan, että pärjäisi myöhemmin elämässä.. huh huh menee samaan luokkaan kuin isä joka pakottaa poikansa jääkiekkoharjoituksiin että pääsisi NHL keskusyksikköön.
entä jos lapsi menee av-palstalle ja lukee jotain traumatisoivaa? Liikaa informaatiota pienelle ihmiselle.
Ekan luokan ope sanoi, että tosi hankalaa välillä, kun on eri tavoin lukemaan opetettu lapsia.
Jotkut vanhemmat ovat opettaneet lukemaan siten, kuin heitä on aikoinaan opetettu. Sen jälkeen metodit ovat muuttuneet ja open on vaikeaa, kun jotkut esim. ei osaa tavuttaa ollenkaan. Ja jos luokassa on vielä usea eri tavoin opetettu, opella menee aikaa, kun yksille pitää opettaa tavuttamista, toiselle äänteitä jne.
koska mulla ei -82 ollut vielä menkatkaan ja olin ala-asteella. Olen syntynyt 70-luvun alussa ja silloin kyllä opeteltiin aaa, är jne. Pikkuveljeni on syntynyt 83 ja hänen kouluaikana oli nämä suhinat jo.
..tyyliin "aaa, är, äs, pee, koo..."? Varmaan mun äidin ikäiset ihmiset. Kyllä mun koulussa jo opetettiin ne toiset lukemaan äänteiden avulla "a,r,s,p...". Aloitin ekaluokalla 1982.
Suomi on niitä harvoja maita, joissa lapset aloittavat koulunkäynnin vasta 7-vuotiaana. Kyllä tämä on harvinaisempaa, että lapselle aletaan opettaan kirjaimia VASTA 7-vuotiaana. Monissa muissa maissa se kirjainten tapailu alkaa tosissaan jo neljävuotiaana.
Eli älä kysy miksi joillain on kiire, vaan miksi suomalaislapsia opetetaan lukemaan niin myöhään. Se on niinpäin kyllä!
Olen itsekin osannut lukea jo esikoulussa kuusivuotiaana (vasta). Omat lapsenikin aion opettaa lukemaan ennen kouluikää.
Meillä tyttö on 2v9kk ja tuntee jo ainakin 10 kirjainta, vaikka ei ole mitään opetettu. Uskon, että hänellä ei tule olemaan mitään vaikeuksia lukemaan oppimisessa.
Enkä aio kerskailla, vaan minusta lukeminen on ihan perusjuttuja elämässä, ja mitä aiemmin oppii, sen parempi.
lasta pitää opettaa lukemaan, jos lapsi itse haluaa oppia! Meillä 4,5-vuotias haluaa oppia lukemaan.
aakkosista 2-vuotiaasta alkaen. Tosin sitten oli pitkä tauko, ettei kiinnostanut. Nyt (vähän yli 4v) kiinnostaa taas kamalasti. Kirjoituskin on nyt ihan yli kaiken, sanoo sanan ja haluaa, että kerron mitä kirjaimia sanassa on ja kirjoittelee niitä sitten. Mielestäni tässä ei kuitenkaan ole kyse lukemaanopettelusta, vaan yleisesti kiinnostuksesta kirjaimiin.
Onneksi olen kuitenkin töissä koulussa (johon lapsenikin luultavimmin tulee menemään), joten ainakin opetustyyli olisi vastaava ;)
Toisia lapsia kiinnostaa kirjaimet ja numerot, toiset tahtovat rakennella Legoilla. Tätä kykyä ei esim. omaltani löydy... enkä pidä äitiä, joka kertoo lapsensa rakentavan taloja Legoista, kerskailevan sillä... :)
vanhempia, joiden mielesta se lukeminen ei ole kovin tarkeaa viela ensimmaisella luokallakaan. Eika ole niin valiksi, erottaako se lapsi mika on oikeaa kielta ja puhekielta, tylsaa se lukeminen ja kirjoittaminen kuitenkin on, niin parempi ettei joudu niiden kanssa tekemisiin.
Se vasta on hammastyttanytkin tallaista 4v omasta tahdosta lukemaan oppinutta. Mutta enpa mitaan lukusulkeisia alkaisi 4v lapselle pitaa, ei se hedelmaa yleensa kanna.
mutta kun tytön into on niin kova. En oo kehunut, mutta olen maininnut, jos on kysytty.
Ja suomen kielen tavutus lienee ihan sama kuin ennen, vaikka onkin eri äänteitä kirjaimilla. Ja harvempi kai tavuttamaan kotona opettaakaan.
poika oppi vast 9v, ja keskimmäine oppi iteksee 5v noist lastenkirjoist mitä sille luin. saa nähä koska toi nuorimmainen 8kk oppii lukee ku se jo kävelee ja puhuu.
t:punkkari äiti
oli juttua lapsista jotka aloitti lukemisen opettelun jo kolmekuisina. Silloin on kuulemma aivot vastaanottavaisimmillaan. 1-vuotiaina ne sitten osaa jo sujuvasti lukea. Se on "your baby can" löytyy googlettamalla.
onpa sitten siellä ekaluokalla jotain tekemistä, jos osaa lukea, mutta ei osaa ääntää kirjaimia nykytietämyksen mukaan tai ei osaa tavuttaa :)
Meillä 6v tyttö ollut jo pitkään kiinnostunut kirjaimista. Päivittäin kirjaimia tutkailtiin ja kirjoiteltiin, ei siis mitään opettamis-meininkiä, vaan vastasin lapsen kysymyksiin. Siinä sivussa sitten nyt 4v pikkusisko seuraili touhuja.
6v oppi lukemaan tuossa ennen joulua. Hämmästys oli suuri, kun yksi päivä juuri 4v täyttänyt kirjoitti ihan itse sanoja. No, nyt molemmat kykenevät lukemaan jo kirjoja.
Lapset ovat kiinnostuneita eri asioista ja oppivat asioita mielenkiinnon mukaan. Tottahan toki olen ylpeä lasteni uudesta taidosta, ihan niinkuin kävelemään oppimisesta jne. lapsia ei todellakaan ole pakotettu oppimaan tai yritetty opettaa, ihan ovat itse olleet kiinnostuneita. Asia ei liity minun itsetunnon kohottamiseen millään lailla!
Ja kyllä meillä ainakin 4v ymmärtää lukemansa ihan täysin. Se vähän huolettaakin, koska esim. iltapäivälehtien lööpit eivät ole aina sopivaa luettavaa pienelle lapselle.
Ja eiköhän ne siellä koulussa opeta muitakin tähdellisiä taitoja kun lukemista. Alansa ammattilaiset varmasti keksivät motivaatiota tukevaa tekemistä kaikille, tasoon katsomatta.
Mutta mielestäni on kohtuutonta syyllistää vanhempia siitä, jos lapsi oppii lukemaan aikaisin! 4v on vielä pieni lapsi, luki tai ei!
...ihan ittekseni. äiti yritti opettaa isoveljiä, mutta mä opin. leikin taustalla, kurkkailin välillä olan yli ja rupesin sit pojille lukemaan tekstiä maitopurkin kyljestä, noin malliksi. pastöroitua-sana oli tosi hankala. siihen jäin vähäks aikaa junnaamaan.