Miten pienen annatte/antaisitte kävellä pitkiä matkoja?
Minä olen pph ammatiltani ja minulla on aloittamassa ensi vuoden alussa sillon 1v 7kk ikäinen lapsi ja hänen vanhempansa ovat toivoneet (tuli melkeinpä käskyn muodossa), että heidän lapsensa ei istuisi rattaisi vaan saisi kävellä pitkätkin matkat. On kuulemma oppinut 8kk iässä kävelemään, mutta nyt kun pari kertaa olivat tutustumassa niin se kävely oli kyllä vielä sellaista, että lapsi kaatuu herkästi, erityisesti ulkovaatteissa.
Yleensä oon antanut 2,5v kävellä, jos ollaan menossa kauppaan tai toiselle leikkipaikalle, joka on kauempana, lähin näkyy ikkunasta. Pienemmätkin saa kävellä aina sillon kun ei ole autotie heti pyörätien vieressä, ihan turvallisuussyistä siis näin. Läheiselle leikkipaikalle kävelee kaikki, tosin 11kk ikäinen vauva, joka on minulla hoidossa niin ei vielä kävele, hän siis on yleensä vaunuissa tai rattaissa, riippuu mihin aikaan tullut hoitoon. Nukkuu ulkona lyhyet aamu-unet, jos tullut aikaisin, muuten sit pääsee konttaamaan maahan.
Mietin vaan, että onko tuota vanhempien toivomusta pakko totella, aiemmin en ole tällaiseen törmännyt ja tuonkin toiveen vanhemmat esittivät kuulemma siksi, että lapsi nukkuisi sitten päikkärit kunnolla kun väsyy tarpeeksi.
Kommentit (5)
Hoitopäivä on sitä paitsi paljon väsyttävämpi kuin kotipäivä, joten hoidossa saattaa nukkua hyvin vaikka kotona vaatisikin kunnon väsyttämisulkoilun.
Ja ehkä vielä puhuisin vanhempien kanssa siitä, että jos kävely on kovin vaivalloista ulkona talvivaatteissa, niin ei koko ryhmä voi odottaa että yksi pieni selviää matkasta kävellen ihan vaan siksi, että vanhemmat toivovat hänen kävelevän.
jos se on turvallista liikenteen kannalta. Hidastahan se toki on, mutta kurja ajatus, että lapsi haluais liikkua, mutta pakotetaan rattaisiin. Meillä just ton ikänen likka tykkää tosi paljo kävellä. Kävelee helposti esim 1,5 km lenkin yhteen menoon. Musta tekee kehitykselle hyvää saada liikkua mahd paljo. Hissukseen kävellään, välillä likka pyrähtää juoksuun.
ja heidän tarpeitaan tulisi noudattaa yksilöllisesti. Tähän olen pääsääntöisesti pyrkinyt eikä tuo kävely sinänsä ole ongelma ja minun puolesta saisi kävelläkin, mutta kaatuili ulkona ollessa tutustumassa ihan tasasellakin niin muutaman metrin välein. Tuo kaatuilu on lähinnä se ongelma pidemmillä matkoilla. Ja ainakin tuollon tuo poika ois itse välillä halunnut rattaisiin, mutta äiti ei päästänyt. Toiseen leikkipaikkaan tai kauppaan on matkaa n. 2km suuntaansa. Ja kyllä minulla nyt hoidossa oleva 2v 3kk ikäinen kävelee hyvin tuon matkan ilman valitusta, mutta hän ei kaatuile.
Vanhempien kanssa aion vielä jutella, kun ovat tulossa vielä kerran tutustumiskäynnille ennen kun lapsi alottaa hoidon. Itse mietin, että ainakin osan matkaa olis rattaissa alkuun ja jos ja kun alkaa pysyä paremmin pystyssä niin sitten vaikka koko matkan.
Minun mielessä on sekin ollut, että hoitopäivä on kuitenkin väsyttävämpi mitä kotona olo niin ei välttämättä hoidossa tarvitsisi koko aikaa kävellä.
ap
voihan sen lapsen välillä nostaa rattaisiin vaikka levähtämäänkin?
jos kävelee vaikka 60% matkasta niin sehän on jo paljon. tai riippuu tietty matkan pituudesta.
sit kerrot et tänään käveli sen ja sen verran ja nukkui niin ja niin paljon :)
en ottas äkkijyrkkää kantaa vaan katsoisin miten homma sujuu.
jotkut pienet on niin vaativia että ne tahtoo itse kävellä väenvängällä. toiset istuis taas rattaissa.
t. kolmen äippä
voihan sen lapsen välillä nostaa rattaisiin vaikka levähtämäänkin?
jos kävelee vaikka 60% matkasta niin sehän on jo paljon. tai riippuu tietty matkan pituudesta.
sit kerrot et tänään käveli sen ja sen verran ja nukkui niin ja niin paljon :)
en ottas äkkijyrkkää kantaa vaan katsoisin miten homma sujuu.
jotkut pienet on niin vaativia että ne tahtoo itse kävellä väenvängällä. toiset istuis taas rattaissa.
t. kolmen äippä