ELOUNELMAT 2010 tammikuussa=)

Tännehän on saatu uusi pino hyvin vauhtiin!



Ikäviäkin uutisiakin täällä näköjään on, pahoittelut Vauvafanille, Launiille ja Wilmuskalle! :(



Itse en ole aikoihin jaksanut käydä lukemassa, saati kirjoittamassa tänne. Kaikki mahdolliset pienetkin vapaahetket menee nukkuessa, väsymys ja uupumus on valtava. Ympäri vuorokautinen oksentelukin lisää sitä että olo on koko ajan heikko ja välillä pyörtyilen. Mies patisti minut lääkärissä käymään kun en meinannut ollenkaan tajuissa pysyä, verenpaine oli 80/40 ja lääkäri sanoi myös että jos paino vielä laskee, täytyy miettiä tiputusta. Vaan eipä tuo onnistu kun ei esikoista voi yksin kotiin jättää ja miehen työpaikalta on turha toivoa vapaata vaikka vaimo tekisi kuolemaa. Täytyy siis yrittää sinnitellä ja nestettäkin saan onneksi jääpaloista.



Minulle tämä alkuraskaus on ”kamalaa” aikaa, mutta ymmärrän kyllä niitäkin jotka oireita toivovat varmuudeksi siitä että vatsassa tosiaan jotain on! :)

Sitä minä odotan että vatsa tulisi näkyviin ja oksentelu hieman helpottaisi, niin voisin alkaa nauttimaan raskaudesta. Vauvamaha on niin ihana ja kaunis, että voisin pelkästään sen takia olla aina raskaana!



Joku puhui synnytyspelosta. Minua pelottaa synnytys ja se on hieman outoa, koska ensimmäinen synnytys meni hyvin. Minulla oli aivan ihana kätilö, synnytys oli melko nopea sekä kivuton ja minulle jäi pelkästä hyvä muisto. Mutta jo ennen tätä raskautta minulla heräsi huoli. Koska olen uudelleen synnyttäjä, pelkään että minun luotetaan osaavan itse kaikki. Pelkään siis ettei minua oteta tosissaan, en saa halutessani lääkitystä kipuun ja että minut jätetään yksin selviytymään koska synnytys on jo tuttu juttu. Esikoista odottaessa en pelännyt synnyttämistä, siksi tuntuu niin oudolta nyt murehtia luultavasti turhasta asiasta…



Ja sokerirasituksesta. Ennen koetta pitää olla 12h syömättä ja juomatta. Koe kestää 2 tuntia, minkä aikana juodaan kahdesti glukoosilitkua sekä otetaan 3 verikoetta.

Edellisen raskauden aikana kävin sokerirasituksessa rv. 36. Itse testi ei ollut mikään paha juttu, mutta juomattomuuden takia verenpaine taas laski entisestään ja pyörryin kesken kokeen. (Minulla siis on aina ollut kovin matala verenpaine, mikä laskee helposti entisestään jos nukun tai juon huonosti).

Hyvähän se totta kai on varmistaa että kaikki on hyvin. Mutta silloin se ärsytti, kun kesälomasijainen minut sinne ilman syytä patisti, kesken lomaviikon ja vielä päivää ennen hääpäivää. (Pyörtymisestä seurasi musta silmä enkä halunnut hääpäivän viettoon enää lähteä.) Myöhemmin oma terveydenhoitajakin ihmetteli, että millä perusteella tämä sijainen minut sinne määräsi ja vielä noilla viikoilla.



Kreetteli (rv 8+3) pahoittelee taas koko sivun pituista tekstiään!

sokerirasituksesta... Juu 12 h syömättä juomatta, puolen lasia vettä sai juoda (tai niin mulle ainakin sanottiin). Mut en mä muista kertaakaan juoneeni ku kerran sitä kamalan makuista litkua.. Mulle on kolme kertaa tehty rasitus, viimeisin tehtiin ihan just tällä viikolla. Kolme putkiloa multa otettiin verta. Mä ymmärrän kyllä et miks mut patistettiin rasitukseen, mut en sitä että jo näin aikaisessa vaiheessa, ku viime raskaudesta jouduin vasta joskus 20 viikolla. Enkä Mä kyl ymmärrä et miks Kreetteli on joutunut viikolla 36, ottaa sitten aina selvää noista neuvoltädeistä..

Mä vähän pelkään että itse joudun vielä uudestaankin, no aika näyttää sit sen.



Mukavaa viikonloppua kaikille



Maijamehi81

Joo nyt muistin ihan väärin, kerran sitä litkua piti juoda. Mutta verikokeita otettiin kolme ja muistaakseni tunnin välein, niin että yksi oli ennen litkun juomista ja kaksi jälkeen.

Mutta en minäkään siis kahta kertaa joutunut sitä glukoosia juomaan!



Sen muistan kuitenkin varmasti, että edes puolta lasia vettä en saanut juoda.



Olen käsittänyt että sokerirasitus tehdään yleensä 24–28 raskausviikolla. Ihmettelen siis kovasti jos näin alussa jo tehdään (tai noin lopussa kun minulla).

Täällä ollut ruskeeta vuotoo torstaista asti. Selkeetä verta oli eilen joukossa ihan vähän. Tiiän et voi olla ihan normaalia, mut pelottaa kyllä... =(



Loviisa rv 11+1

Vastailenpa vielä mäkin tohon sokerirasitus-juttuun. Mulla tehdään se tässä raskaudessa ainakin kaks kertaa, ja eka kerta pitäs olla ihan pian. (jos nyt siis kaikki ylipäätään menee hyvin...) Tämä johtuu siitä, kun edellinen muksu oli syntyessään niin suuri. Silloinkin tehtiin sokerirasitus, ja kaikki oli ok. Kyseessä ei ollu siis ns. sokerilapsi, eikä mulla ollu mitään viitteitä diabetekseen. Minä ja terkkari oltiin kuitenkin molemmat sitä mieltä, et nyt sokeria tutkitaan ja seurataan tarkemmin.



Mulle toi ei ollu viimeks mitenkään kamala kokemus, vaikka jano oli ihan hirvee ja kyllähän siinä vähän alko heikottaakin. Mutta aattelen aina et se tehään vauvan ja mun parhaaks, joten se on vain ja ainoostaan hyvä juttu. Se litku oli mun mielestä ihan siedettävää, siinä vaiheessa oli jo niin hirvee jano että olisin juonnu vaikka mitä kuravettä. Mä juon muutenkin tosi paljon, ja tuntu vaikeelta olla se aamu juomatta. Mutta kaiken kaikkiaan ei ollu niin kauhee kokemus kun olin luullu.



Loviisa edelleen..

Toivotaan Loviisa että vuoto on harmitonta.. sulla onneks viikkoja jo noin ihanasti kasassa! :)

Tänne sen verran että ei olis kannattanu puhua yhtään mitään oireettomuudeta eikä valittaa siitä.. huh. Nyt kolmatta päivää aivan järkyttävä olo! Helpottaa kun oksentaa ja sitten taas alkaa.. Töissäkin kävin vähän väliä yökkimässä. Nytkään ei pysty kun makaamaan,kaikki ruoka ällöttää ja harmittaa tuhlata viikonloppu ja ihana ilma makoiluun :(

Torstaina käytiin ekassa neuvolassa. Sydänääniä ei kuulunut mutta upouusi ja hieno doppleri näytti kuitenkin että jonkun sydän siellä löi 15o :) Mennään parin viikon päästä kuunteleen uudestaan. Np-ultraankin sain jo ajan, se olis jo rv 10+3 eli ihan pian!

Kunhan pääsis tän pahoinvoinninkin yli pian. Haluisin käydä salilla ja lenkillä nyt kun vielä voin mut ei auta sohvalta liikkua kun tulee jo ylös... Sellasta.



Miukuli rv 7+4

Minäkin ajattelin liittyä mukaan rv 6+0 tämä olisi esikoinen=) Tiistaina sain vasta tietää raskaudestani kun piti mennä kovien ylä mahakipujen takia päivystykseen, sieltä laittoivat lähetteen eteenpäin ja parin päivän päästä piti mennä ultraan tarkistuttamaan ettei ole kohdun ulkopuolinen raskaus. Onneksi ei ollut:) Vaan jos mahakipu jatkuu vaan niin sitten alkavat harkita ylämaha ultraa.. päivät heikottaa ja väsyttää kokoajan, mahakin on välissä ollut kipeä mutta eiköhän se tästä =) ja ensimmäinen neuvola aika on 4.2 =)

Toki minäkin tiedän että se testi on äidin ja lapsen parhaaksi, ja aion tietenkin mennä tässäkin raskaudessa jos terveydenhoitaja sitä ehdottaa. :)

Mutta viime raskaudessa en saanut terkkarisijaiselta siihen mitään syytä (kun ei virtsassakaan ollut kertaakaan sokeria) ja lähinnä se ärsytti, ei siis testi itse.

Kävin loppuraskaudessa muutenkin kätilöopistolla ultrattavana pari ylimääräistä kertaa, kun oli huoli siitä että lapsi ei kasva tarpeeksi, minulla kun paino ei juurikaan noussut raskauden aikana runsaan oksentelun takia.

Kävin saman viikon aikana sekä kätilöopistolla lapsen kasvua seuraamassa, että sokerirasituksessa, minusta tässä oli pieni ristiriita... :)



Loviisa78 toivottavasti vuoto on ohimenevää ja normaalia. Kuten Miukuli jo sanoikin, sinulla on jo hyvin noita viikkoja kasassa! :)

Nyt on niin hullu viikko takana, että ei ole aiemmin ehtinyt mitään ylimääräistä tekemään. VÄSYMYS on nyt ihan sietämätöntä, onneksi pahoinvointi vähän on laantunut, mutta kyllä se kerkee tulla vielä takasin.



Maanantaina kävin gynellä, joka myös teki ultran ja yksi elävä sikiö siellä näkyi. Sydänkin väpätti kovaa vauhtia. Miehelle oli ainakin kova juttu, kun nyt vähän konkretisoitui tämä uuden vauvan odotus.



maha turpoaa, eli kohta kaivelen niitä mammahousuja esille=)

Tänään kävin ekassa neuvolassa ja sydänääniäkin kuunneltiin :-) Joku kysyi, milloin sydänäänet kuuluu, mulla nyt menossa rv 10+6. Edellisessä raskaudessa eka neuvola oli rv 9+3 ja silloinkin kuului.Oli kiva kuulla, että siellä todella on jotain elämää, nyt tää raskaus tuntuu jotenkin todellisemmalta. Mullakaan kun ei pahemmin ole oireita ollut, ei myöskään edellisissä raskauksissa. Onnellista uutta vuotta ja ihanaa odotusta jokaiselle!! :-)

käydä tällä viikolla kysymässä neuvolassa, että josko voitaisiin yrittää kuunnella sydänääniä jo.. Mä kun oon vähän malttamaton. Ens viikolla on ma np-ultra ja ti on lääkärineuvola, jos kuitenkin sinne asti jaksais.



Maijamehi81 rv 11+1

Keskenmeno todettiin tänään.



Loviisa

Heipsan taas ja hyvää uutta vuotta kaikille!



Kopioin tällekin puolelle tekstini... Ja lisään vielä Loviisa78:lle: Niin kurja lukea viestisi!! :( Koitahan jaksaa ja uutta matoa koukkuun kun sen aika on. Pahoittelut myös Vauvafanille, Launiille ja Wilmuskalle.



- - -



Kiitos Chocomumille ja Toiveelle kun kommentoitte aiemmin vuotoasioitani! Soitinkin neuvolatädille siitä ja hän sanoi että kun vuoto ei ollut varsinaista "vuotoa" vaan paperiin jäävää verta ei syytä huoleen kun ei ollut kipujakaan. Lisäksi hän myös neuvoi, että jos laskisin olisiko minulla nyt normaalisti kuukautisten aika, on toisille hyvinkin normaalia että pientä vuotoa esiintyy niinä aikoina. Sinänsä yllätti tuo kommentti, sillä missään palstoilla, opuksissa yms. ei tuollaista ole sanottu. No, laskin ja silloin juuri olisi ollut kuukautiseni ilman raskautta joten uskon ja toivon että se teoria pitää. Nyt kun myös äitini tietää raskaudesta, sain kuulla häneltä että hänellä oli myös ollut vuotoja raskauksiensa aikoina.



Sanna1:lle olisi kysymys: Jos asutte keski-Euroopassa, onko miehesi kenties ulkomaalainen? Olisin kysellyt onko linjoilla pariskuntia eri kansallisuuksista? Itselleni on tämä tilanne ja lapsesta on tulossa vähintään kolmekielinen.



Mulla sikiöseulonta, HIV+muut verikokeet tiedossa tällä viikolla rv 11+3 ja eka kunnallinen ultra 13+1. Jännitävää, vielä viikko ultraan!!



Itselläni turvotus on laskenut ja puolitoista kiloa paino tippunut. Olenkin vähän ylipainoinen joten ei haitaa ;) Äklötysoloa ei ole enää ollut mutta yllättäviä oksennuskohtauksia tulee lähes joka päivä. Kun kohtaus tulee yleensä on 30sek aikaa siirtyä vessaan oksentamaan, oksennan/yökkäilen 2-3min ja sitten se on ohi ihan kuin ei mitään olisi ollutkaan. Tosi outoa. Olen huomannut että säännöllisesti vähän syöminen huomattavasti vähentää pahaa oloa! Alaselkä vähän vihoittelee...



Toivotaan että maha-asukit pysyvät matkassa ja onnea taas uusille tulokkaille!



mrsg 11+1

Tuntuu tosi pahalta Loviisan ja muiden joukosta tippuneiden puolesta. Koko ajan sitä itsekin "pelkää"( tai ei voi vielä täysin nauttia raskaudesta) ja etenkin aiemmin on ajatellut, että kun pääsee viikolle 12, niin sitten keskenmenon riski on jo pieni, mutta tietty niitä voi sattua vielä senkin jälkeen. Itse olen yrittänyt ottaa sen asenteen, että jos jotakin sattuu, niin se on ennalta kirjoitettu, eikä siihen voi itse vaikuttaa... Kerran ystävälle kävi keskenmeno ja oli siinä aika sanaton kun ei oikein osannut sanoa mitään...Ehkä ne jotka ovat saman kokeneet osaavat sanoa jotain "fiksua"



Mutta nyt iloisiin asioihin!



Sain eilen sydänäänet kuuluviin. Vinhasti jumpsutti ja kyllä aika leveä hymy naamalle nousi. Ei oikein vieläkään sisäistä, että IHAN OIKEASTI tässä ollaan raskaana... jotenkin vieläkin odottaa jotain oireita, kun eihän pelkkä väsymys ja mahan turvotus voi olla tarpeeksi... Kyllä se paha olo on "oikea" oire...



22.1. on sitten niskapoimu-ultra; yllättävää on että aika on klo. 7.15... Voi poika raukka kun joudutaan viemään se tarhaan jo seitsemäksi, mies kun tietysti haluaa kanssa tulla mukaan. No haen pojan sitten vastaavasti tuntia aiemmin, niin ei tule normaalia pidempi tarhapäivä. Ensimmäinen ja näillänäkymin viimeinen päivä kun tarvitsee tarhaan mennä noin aikaisin.



Sen verran raskauteen olen alkanut uskoa, että olen alkanut katselemaan kaikkia vauva tarvikkeita, mitä voisi ostaa... Äsken ostin amazonas koala riippukehdon huutiksesta. Ajattelin, että se voisi olla hyvä kun olohuoneessa on reilusti tilaa ja esikoisen kanssa nukkuminen oli välillä aika hankalaa.



Ei me oikeasti paljoa uutta tarvittaisi, mutta jotain on kiva ostaa. Esim. pienemmät syksy/talvi haalarit tarvitaan kun esikoinen syntyi toukokuussa ja tämä elokuussa... Mutta vaatteiden ja muiden tavaroiden ostelu on niin ihanaa, että voi meille muutakin eksyä... Täytyy myöntää, että alesta on tarttunut mukaan jo 2 housut ja fleecehaalari + tumput... Saapas nähdä miten meillä kaapit pursuilee jo ennen kesää...



iipukka 10 + 2

Voimia



Mä en oo kyl vielä uskaltanut mitään ostaa valmiiks, vaikka mieli kyllä tekis. Kai sitä sitten jossain välissä.. Tai no on mulla kaapissa muutamat uudet vauvan vaatteet kun kerran kaverille ja pojan kummitädille on tulossa perheenlisäystä piakkoin. Mut voi olla etten niitä vaatteita malta antaa vaan käyn ostamassa ihan jotain muuta=)



Ikävään kohtaan vaan tuli nyt mun työtilanne, joka on ihan takalistosta kun kerran mut irtisanottiin.. Mut jos nyt edes jotain töitä löytäis siihen asti kunnes jää äippälomalle..



Maijamehi81 ja toukka 11+2

Tuntuu kylä pahalta niiden puolesta joilla on mennyt kesken...

Täälläkin alkaa pelko nostaa päätä, kun yhtäkkiä viime viikolla alkanut pahoinvointi on loppunut kuin seinään ja tilalle tulleet inhottavat menkkamaiset alavatsakivut! Mitään vuotoa ei (ainakaan vielä) ole ollut, mutta jotenkin sitä on niin herkkä ja tutkiskelee omaa kroppaa ihan liikaa.. Ahdistaa! Tulis se pahoinvointi takaisin, vaikkei se kivaa ollut niin olipahan oire!

22.1 pääsis seuraavan kerran kuuntelemaan sydänääniä (tai yrittämään) ja ultra olis 29.1 Sinne asti kun jaksais odottaa.

Olipas masentunutta tekstiä tällä kertaa :(



miukuli 8+0

Lyhyt kommentti täältä, että kävin sunnuntaina apteekista hakemassa sea band -rannekkeet pahoinvointiin. Joko pahoinvointi on helpottanut tai sit nää oikeesti auttaa. Joka tapauksessa pidän näitä nyt päivät töissä ainakin.



Uutena oireena toisaalta on tullut öinen/ aamuinen huippaus. Ei auta lähteä nopeesti sängystä vaan saa hiippailla seiniä pitkin. Oonkin kasannut trippejä yöpöydälle tätä helpottamaan :)



Tsemppiä kaikille!



- Lahja80 rv 7+6

Jos vielä linjoilla ovat... Todella harmillista.=/



Maikki: kiva kuulla, että sulla kuulu jo 9+3 viikolla doplerissa äänet. mulla pe nauvola ja villoin ois tadaa 9+3 juuri sopivasti =)



mä voisin kanssa aloittaa jo kaiken kivan ostelun, mutta kun on tuo esikko niin pieni, niin eipä sitä kai paljon tarvi. Tosin jos tulee tyttö niin pääse ainakin mekkoja ostelemaan=)



väsymys jatkuu ja maha senkus turpoo=)

Joo, ei mekään oikeasti mitään tarvittaisi, paitsi tietty sitten jos tulokas onkin tyttö...



Viimeksi meillä oli lainassa kaverin vaatteita, jotka sittemmin palautettiin, joten ihan kiva, että saa ostella vähän uusiakin vaatteita :) Enimmät vaatehankinnat pitää kyllä jättää syntymän jälkeiseen aikaan, kun en taida tälläkään kertaa haluta saada sukupuolta selville ennen. Mies kyllä kovasti haluaisi sen tietää, mutta mä haluan pitää jännityksen loppuun asti :)

Hei..

Mietteliäin mielin ollut jo päiviä. Kaikissa opuksissa sanotaan, että tässä vaiheessa tuleva äiti saattaa miettiä oireiden loputtua; "Onko vatsassa mitään sittenkään kun mitään ei tunnu. -Kyllä siellä on, jotain aivan ihmeellistä ja ihanaa, uusi elämä!" Jne. No mä olen nyt tässä vaiheessa ja mietin että onko siellä todellakaan mitään. Rinnat ei satu eivätkö ole piruvie vielä edes kasvaneet, mahassa ei juurikaan enää turvotusta, mitään ei tunnu, äklötysolo ja oksentelu loppunut, kahvikin maistuu taas hyvältä!



Aina kun alushousuihin tuntuu valahtavan jotain olen paikasta riippumatta heti käsi ja paperi housuissa katsomassa onko verta. (Järkyttää toimintaa!!)

Olen ollut flunssan kourissa lähes jo viikon ja on tullut todella paljon levättyä ja nyt vielä alaselkäkin vihoittee kun on tullut vaan maattua. Niistänytkin olen niin paljon että nenästä tulee pieniä määriä verta. (Alaselkäkivut mm. oire km:sta.)

Olen lukenut paljon keskustelujat raskauksista jotka ovat keskeytyneet mutta eivät ole luonnollisesti tulleet ulos vaan tuleva äiti on onneissaan mennyt ultraan jossa onkin todettu sikiöin kuolleen kohtuun jo viikkoja sitten. Niin, tietenkin sitä aina netistä löytää ne ääripäät, eihän se kuitenkaan ole yleisin tapa keskenmenoon, eihän?!



Onneksi ultra on neljän päivän päästä. Mietin kuinkahan monta riitaa saan aikaiseksi sillä välin tällä aiheella mieheni kanssa joka on jo viikon kuunnellut tuntojani. Ihanasti hän kannustaa ja kuuntelee, juttelee asiasta mutta alkaa jo ärsyyntyä tästä inttämisestä kun en millään pääse ajatusteni yli.



Nyt siskot kommentteja kehiin.



msrg 11+4