Käväisimme viime viikolla Suomessa ja oli jossain määrin järkyttävä kokemus.

Viime kesänä oltiin etelä-euroopassa lasten kanssa ja joka paikassa lapsia ihailtiin ja ravintoloissa huomioitiin ja saatiin hyvä pöytä avattiin ovia autettiin nostaa rattaita jne... Jotenkin meidät "hemmoteltiin" tällä ylenpalttisella ystävällisyydellä ja kun sitten tulimmekin suomalaisten bussiin lähtöpäivänä, niin tämä "hemmottelu" loppui kuin seinään. Lapsemme, jotka olivat tottuneet tässä vaiheessa saamaan kaikilta vastauksen hymyyn olivat kummissaan kun ei kukaan huomioinut...

Olen asunut Helsingissä yli 40 vuotta ja en ole nähnyt kun harvoin aamuyöstä jonkun pissivän kadulle. Puistoja käytetään päivittäin kesällä ja ketään ei ole koskaan tullut tönimään ja puhumaan rumia lapsille.

Keksi lisää..

Olemme matkustelleet miehen kanssa ja osaamme olla kohteliaita, katsoa silmiin ja hymyillä, silti ihan tavalisia tuppisuita on eurooppa pullollaan. ja se jenkkitarjoija joka jauho purkkaa ja naama rullalla laahusti paikalle ei tehnyt vaikutusta, tai se kassa joka kysy mitä kuuluu, muttei jaksanut kuunella edes kiitosta vaan käänsi päänsä pois, huoh, ei uppoa.

Ihminen näkee mitä haluaa..

[... Lapset vieläkin muistelevat viime loma "kommelluksi": kun setä pissi kadulle, kun poika tuli leikkipuistossa tönimään ja sanoi niitä rumiasanoja. Ja sen pojan äiti tai isi ei ollut puistossa.

osaa siellä käyttäytyä? Avaako lapsi myös autossa turvayön? Istutko lapsen vieressä takapenkillä?

Ei huvipuistossakaan laitteissa saa mennä turvalaitteita aukomaan, vaikka monessa on vielä niin että ne saa tarvittaessa itse auki. Jos ei osaa jossain tilanteessa käyttäytyä niin sitten tulee välttää sellaisia tilanteita.

Siis mitä tarkoitat? Esikoistani, jonka turvavyö oli usein auki? Lentoemäntää, joka koikkelehti pitkin käytäviä? Heidänkö turvallisuutta ei tarvitse ajatella?

Ja ei, ensi kerralla en voi matkustaa yhtiöllä, jonka koneissa on riittävän monta paikkaa samalla rivillä. Nimittäin sellaisia koneita ei kotikaupunkiini lennä. Mutta taidan ottaa taksin, niin kuin olen ennenkin tehnyt. Miellyttävämpää se on ollut istua 3 tuntia taksissa kuin tunti tuolla finncommin lennolla!

Muut lentoyhtiöt ovat niitä rikkoneet, olisit iloinen että täällä turvallisuutta arvostetaan. Monilla yhtiöillä ei sylissä istuvalle lapselle tarjota edes turvavyötä.

Ensi kerralla voit matkustaa yhtiöllä, jonka koneissa on riittävästi paikkoja samalla rivillä sinun perheellesi.

Kaikenlisäksi meidät määrättiin koneessa istumaan niin, että lapset istuivat keskenään ja minä käytävän toisella puolella!!! Koska kuopus oli täyttänyt jo kaksi vuotta, hän ei saanut olla sylissä. Muilla lennoilla kyllä sai, koska hän on hyvin pieni ikäisekseen. Mutta finncommilla turvamääräykset olivat turvamääräyksiä, viis seurauksista. Joten lapset itkivät äitiä ja korvakipua ja esikoinen availi turvavyötään vähän väliä. Minä pitelin kuopusta kädestä käytävän takaa. AIVAN HIRVEÄÄ, ja paljon vaarallisempaa kuin se, että 2v olisi istunut sylissäni vauvavyössä! Lentoemännät joutuivat sitten koikkelehtimaan nousun ja laskun aikana pitkin käytävää, ja kiinnittämään esikoisen turvavyötä uudestaan. En tiedä, aikovatko ensi kerralla soveltaa turvamääräyksiä paremmin käytäntöön sopiviksi, esim huomioida lapsen painon iän lisäksi.

Olen asunut Helsingissä yli 40 vuotta ja en ole nähnyt kun harvoin aamuyöstä jonkun pissivän kadulle. Puistoja käytetään päivittäin kesällä ja ketään ei ole koskaan tullut tönimään ja puhumaan rumia lapsille. Keksi lisää.. Olemme matkustelleet miehen kanssa ja osaamme olla kohteliaita, katsoa silmiin ja hymyillä, silti ihan tavalisia tuppisuita on eurooppa pullollaan. ja se jenkkitarjoija joka jauho purkkaa ja naama rullalla laahusti paikalle ei tehnyt vaikutusta, tai se kassa joka kysy mitä kuuluu, muttei jaksanut kuunella edes kiitosta vaan käänsi päänsä pois, huoh, ei uppoa. Ihminen näkee mitä haluaa..

[... Lapset vieläkin muistelevat viime loma "kommelluksi": kun setä pissi kadulle, kun poika tuli leikkipuistossa tönimään ja sanoi niitä rumiasanoja. Ja sen pojan äiti tai isi ei ollut puistossa.

Ja on ihan tosi. Meillä myös erittäin hyvätapaiset lapset. Ovat omaksuneet nykisen kulttuurimme hyvin ja erottuvat täälläkin kauniilla tavoillaan. Kuten eilen joulukirkossa.

Olen itse asunut Helsingissä viitisen vuotta ennen maailmalle muuttoa ja kyllä vain näin puska- ja katupissijöitä.

Ette muuten tainneet kovin kummoisessa kuppilassa käydä Yhdysvalloissa? Purkanjauhajia löytynee jostain ja ovat naamarullalla, mutta enimmäkseen taso on sellaista takakujien räkälää. Kannattaa ehkä poiketa hyvämaineisessa ravintolassa seuraavalla kerralla. Uskon, että tarjoilu on parempaa kuin ravintola Ainossa! Oli sekin kokemus.

Finnairin lennoille kuulutettiin lapsiperheet ensin eli ei valittamista. Ainoa oli, että italialaiset ja espanjalaiset meinasivat tosi röyhkeästi etuilla. Siis matkustivat ilman pieniä lapsia. Yksi n. 10 vuotias italialaispoika onnistui kiilaamaan minun ja lasteni väliin koneeseen mentäessä.



Ja kiitokset sille suomalaiselle naiselle, joka kaupassa antoi minun maksaa ostokseni ensin "kun sulla on noin vähän ja mulla on täys kärryllinen". En pyytänyt, en näyttänyt kärsimättömältä. Oli vaan ihan hänen oma huomionsa. :)



Miksi aina huomioidaan se negatiivinen? Sitä löytyy kaikkialta. Kyllä suomalaisissa on ihania ihmisiä ja kyllä suomalaiset osaavat ottaa toisetkin huomioon. Me olimme pohjoisessa ja saimme hyvää palvelua ja ihmiset olivat ihania. Kiitokset sinne pohjoiseen! Tulemme toistekin :)

hyväkäytöksisille ulkomaalaisille lapsille, kuten suomalaisillekin.

Mutta en tosiaan suomalaisille lapsille, jotka ryysii jonossa, potkii aikuisia, soittaa suutaan, ravintoloissa juoksevat pöytien välissä jne...



Hyvin mielelläni autan äitiä, kuka on kasvattanut lapsistaan hyvätapaisia ja hymyilen sellaisille lapsille.

En näille Nikopetterille ja kiinan keisareille, jotka luulevat olevansa maailman napa. Kannattaa ehkä katsoa peilíin, miksi juuri samat ihmiset eivät koskaan saa apua. Minä saan aina lapsieni kanssa.

pahimpaan ruuhkaan, en usko, että missään maassa kauppa lakoaa tyhjäksi rouvan tehdä ostoksia.

Itsekin inhoan näitä vankkureilla muita töniviä äitejä, jotka ryysii päälle vain siksi, että minä olen äiti ja minulla on vaunuissa kiinan keisari.

Mielestäni AP olettaa, että häntä ja hänen lapsiaan tulisi kaikkien suomalasiten paapoa ja höösätä joka käänteessä missä he vain sattuvatkin liikkumaan Suomessa käydessään... Suomessa on tapana, että jokainen hoitaa omat asiansa ja pärjää omillaan...

Ja työskentelen Helsingin keskustassa. Vappuisin työpaikkani lähistön porttikongit ja kellarieihin menevät syvennykset olivat julkisia urinaareja. Välillä piti huutaa ikkunasta, että älkää kusko sinne, valuu meidän postikeskukseen. Olen nähnyt hyvin puketuvien miesten kusevan päivällä kännissä Manneheimintiellä Sokoksen ikkunoihin. Jos nyt tästä jätetään itsensä paljastelijat huomiotta, ja puhutaan ns. normaaleista ihmisistä. Polkupyöräilijät ajaa keskustassa täysin liikennesääntöjä kunnioittamatta, ja niiden alle meinaa jäädä.

Ihan ensiksi on minunkin pakko puuttua tuohon Finncomm:in lennolla tapahtuneeseen; täällä sinulle joku jo ihan oikein kommentoikin - Finncomm:in lennolla noudatettiin turvamääräyksiä, jotka lentoalalla ovat hyvin tiukat ja yksityiskohtaiset; niissä ei ole mitään tulkinnanmahdollisuuksia tai "tervettä maalaisjärkeä", jota sovellettaisiin vapaasti paikalle sattuneesta työntekijästä ja tilanteesta riippuen - sääntö on se, mikä se on ja sitä noudatetaan piste. Muualla voidaan tämän(kin) seikan suhteen olla löysempiä, mutta silloin menetellään väärin - jos ilmailuhallinnon edustaja sattuisi olemaan mukana lennolla tekemässä auditointia, tulisi siitä pitkät rapsut lentoyhtiölle; mahdollisesti lähtisi jopa luvat hyllylle joksikin aikaa. Turvamääräys on turvamääräys.



Omassa lapsuudenkodissani pääsin varsin läheltä seuraamaan kahden kulttuurin välistä liittoa, ja kyllä siinä vuosien varrella kirkastui ainakin yhdenlainen kuva suomalaisuudesta, mikä ulkomaalaisille voi muodostua. Tätä harvemmin mainitaan tai edes osataan ottaa huomioon. Monet ulkomaalaiset ovat suomalaisiin verrattuna monella tapaa "nopeaälyisempiä" - enkä tarkoita tätä (pelkästään) positiivisessa mielessä (sillä tämäkin - niinkuin moni muukin asia elämässä - on monitahoinen ja -piippuinen juttu; sisältäen sekä hyvää että huonoa; hyvää voisi olla se, että pärjäät paremmin elämässä - huonoa se, että pärjäät toisten kustannuksella, esimerkiksi). Tyypillisenä hitaana suomalaisena sinä olet loistava jallitettava. Tyypillisen suomalaisen on hyvä olla omissaoloissaan viihtyvä ja vieraita kohtaan jähmeä juuri siksi, että siten hän parhaalla mahdollisella tavalla puolustaa omaa selustaansa; etenkin, kun otetaan vielä huomioon se, että tyypillinen suomalainen (yleensä) itse käyttäytyy toista kohtaan rehellisesti (rehellisyys on maassamme itsestäänselvyys ja ylimmäinen hyve), ei hän useinkaan osaa kuvitella toisesta päinvastaista. Monien kulttuurien piirissä kuitenkin tosiasia on se, että esimerkiksi käsitys moraalista on erilainen kuin suomalaisilla - tai oman edun ajamisen nimissä, on moraalinen lupa valehdella / kertoa "valkoisia valheita". Jähmeä suomalainen möllöttäjä on siis itseasiassa viisas puolustaessaan itseään ja perhettään kaikelta tältä korruptoivalta vaikutukselta ;-) - eikö?



Minä olen suomalaisittain ottaen liian kiltti ja ulospäinsuuntautunut; eikä siitä ole oikeastaan ollut minulle muuta kuin haittaa. Nyt olen alkanut oikein tietoisesti opetella tätä kansanpiirrettämme, ja ottaa etäisyyttä vieraisiin ihmiseen - tämä ei käy helposti, kun perusluonteeltani olen kuitenkin jotakin ihan muuta. Möllöttäminen ja varautuneisuus siis kunniaan; jos niillä keinoilla pystyn suojelemaan perhettäni ja itseäni, niin niitä aion käyttää. Kaksinaamaisuuttakaan en hallitse (niinkuin niin harva suomalainen hallitsee), tämä on silloin ainoa vaihtoehto.

ja pakkoko niitä rääkyviä kakaroita on mukaan ottaa.

vanhempieni luokse. Rv:t n.36 siloin ja ISO maha. Mieheni auttoi minut ison painavan kassini kanssa Helsingissä Pendolinon kyytiin. Kun oli aika nousta Seinäjoella pois kyydistä niin ei kukaan tullut auttamaan minua kassini kanssa. Kassi oli niin iso että sain sen juuri ja juuri mahtumaan poikittain eteeni kapealla käytävällä. Olin keskellä vaunua josta aika pitkä matka oville. Puskin ja puuskutin kassin kanssa eteenpäin. Myös muita ihmisiä oli jäämässä samaan aikaan pois kyydistä osa hyvinkin kevein matkatavaroin, muttei kukaan viitsinykään tehdä elettäkään minun auttamisekseni. Enkä viitsinyt alkaa apua anelemaankaan niiltä hapannaamoilta.

mistä ihmeestä minä voisin tietää, kaipaako joku puuskuttava ihminen tavaroidensa kantoapua, jos se ei sitä pyydä. Epäilisi varmaan, että näen ettei tuo pysty juoksemaan ja että katoaisin sen kassin kanssa. Eikä kaikista naisista näe, onko ne raskaana vai reilusti ylipainoisia.

Autan aina, kun mahdollista, kunhan avuntarpeessa oleva ilmaisee tarvitsevansa apua. Ja tietysti silloin kun havaitsen sen olevan loogista, rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa liikkuvalle pidän ovea auki jne. Joskus tulee niin sairaan tyhmä olo, kun kiiruhdan ohitse ja totean voivani avata oven ja vastaus on: No saan minä itsekin. Eiks vois todeta vaan kiitos.

Kylläpä tämä ketju nousee aina vaan...



Itsellänikin on kyllä joitain positiivisia kokemuksia suomalaisista, jotka auttavat toisia. Mutta silti se ei ole samanlaista "automaattista" toisten huomioimista, kuin monissa muissa maissa, vaan kyse on ollut lähinnä poikkeuksista, jotka jäävät mieleen. Valtaosa ei auta, vaan katsoo zombisilmillään toisten ihmisten läpi.



Joku väitti, että hyvinkäyttäytyviä lapsia kyllä autetaan. No, väitän (tietenkin ; )), että omani ovat erinomaisen kiltteja ja kunnollisia kersoja, eivät huuda ja rieku pitkin lentokoneen käytäviä tai hillu lentokentillä miten sattuu. He ovat erittäin tottuneita matkustamaan eri liikennevälineillä sattuneesta syystä. Eli huono käytöskään ei riitä selitykseksi sille, miksi apua ei herunut.



Paluumatkalla edes jatkolennolta myöhästyminen ei saanut lapsia tolaltaan, vaikka mentiin taksilla Gatwickistä Heathrowhin, jossa paniikissa ostelin huippukalliita lippuja, että päästäsiin joskus kotiinkin. Ei, tyyninä istuivat ja katselivat maailman menoa, vaikka itselläni alkoi jo pieni tuskanhiki nousta pintaan.



Itsekin jouduin tarkistamaan vähän omia ennakkoluulojani, kun Gatwickin taksikuski oli täysissä muslimivetimissä pitkän parran kanssa ja kännykässä jokin arabiankielinen soittoääni. Vaikka ulkomailla asunkin, on piirit meillä aika "rajoittuneet" pienessä tuppukylässämme. ; )Taksikuski oli mitä mukavin, auttoi tietenkin laukkujen kanssa, etsi meille vessaa, kun lapsille tuli hätä ja oli kaikinpuolin kohtelias muutenkin. Ei antanut minua nostaa edes käsilaukkuani itse taksiin, vaan kantoi senkin puolestani.



Mainitsen vielä, että Suomessa ollessani kokoonnuimme kavereiden kanssa iltaa viettämään ja kerroin tietenkin näistä kokemuksistani muille. Kukaan ei ollut lainkaan yllättynyt, vaan valitettavasti kantoivat kortensa kekoon kertomalla omat kauhutarinansa suomalaisten epäystävällisyydestä.



Eräs heistä oli yrittänyt jäädä vaunujen kanssa korkealattiabussista pois ja pälyillyt ympärilleen apua etsien. Zombit tuijottelivat ulos ikkunoista olettaen, että paras ystävämme Joku Muu hoitaa asian. Kaverini sitten huhuili apua, mutta edelleenkin zombit istuivat likkahtamatta paikoillaan. Lopulta kuski tuli kiroillen auttamaan vaunut ulos.



Sama kaveri oli muuten siellä stockallakin kanssani vaunujyränä ja kunnollsiten kansalaisten kiusana. Hississä ihmiset mulkoilivat jostain syystä kaverini hoitolaukkua erittäin murhaavin katsein. Siis laukkua, joka roikkui vaunuissa, eikä vienyt yhtään ylimääräistä tilaa hississä. Paha laukku, lähti Stockalle muita ärsyttämään.



Kyse ei siis ollut ruuhka-ajasta, vaan pe klo 13. Menimme stockalle pikaisesti ostamaan pari lahjaa ja vaihtamaan vauvan vaipat. Itse en ainakaan tiedä toista imetys- ja vaipanvaihtopaikkaa keskustassa, joten pakkohan sinne on mennä. Mitä varten se koko hoitohuone siellä sitten edes on , jos ei lapsille?

Minä liikun lasten kanssa julkisilla. Minua autetaan melkein aina. Yhden kerran kymmenestä joudun pyytämään apua. Se ei ole minulle ongelma.



Matkustan myös ilman miestäni kahden lapsen kanssa. Ja esim. Espanjassa raahasin rattaita ja matkalaukkua, niin kukaan ei tullut auttamaan. Suomalaisilta matkakumppaneilta en pyytänyt apua koska heilläkin on omat tavaransa. Koneeseen otain vain niin paljon tavaroita että itse pärjään. Uskon että moni auttaisi, mutta onhan heillä omat tavaransa.



Minä uskon että omalla asenteella on suuri merkitys. Jos itse on sen näköinen että sano sana niin syön sinut, ei ihme jos ei apua tule.



Mutta sehän on jo kauan aikaa sitten huomattu, että ulkomailla asuvat av mammat inhoavat Suomea jne.

ÄRSYTTÄÄ, kun kun kommentoidaan lukematta (tai ymmärtämättä) muiden vastauksia! Jokainen pointtisi on käsitelty tässä ketjussa jo ajat sitten.

Minä liikun lasten kanssa julkisilla. Minua autetaan melkein aina. Yhden kerran kymmenestä joudun pyytämään apua. Se ei ole minulle ongelma. Matkustan myös ilman miestäni kahden lapsen kanssa. Ja esim. Espanjassa raahasin rattaita ja matkalaukkua, niin kukaan ei tullut auttamaan. Suomalaisilta matkakumppaneilta en pyytänyt apua koska heilläkin on omat tavaransa. Koneeseen otain vain niin paljon tavaroita että itse pärjään. Uskon että moni auttaisi, mutta onhan heillä omat tavaransa. Minä uskon että omalla asenteella on suuri merkitys. Jos itse on sen näköinen että sano sana niin syön sinut, ei ihme jos ei apua tule. Mutta sehän on jo kauan aikaa sitten huomattu, että ulkomailla asuvat av mammat inhoavat Suomea jne.