Lahjoja ei saisi haukkua, mutta haukutaan nyt kuitenkin.

siskoni perheestä tulee aina, poikkeuksetta, kirpparilta ostettuja lahjoja. Jopa häälahja oli kirpparilahja, samoin vauvalahjat (eikä mitään siistejä vaan esim. purulelut hampaanjälkisiä ja vaatteet 90- senttisiä ja tosi kulahtaneita). Yleensä lahjat eivät edes millään tavalla saajalleen sopivia vaan esim. juuri leskeksi jäänyt äitini sai essun, jossa luki love and sexy. Ja mieheni olkikoristeista, jotka olivat vähän rikki. Ja lahjat koko vuodeksi annetaan kerran vuodessa, toukokuussa, kun käymme kaikki äitini luona (emme välttämättä nä muulloin siskoni perhettä). Jokaiselle on monta ja isoa pakettia, se on heistä tärkeää. Niitä joululahjoja sitten koetetaan säilytellä 55neliön asunnossamme 7kk...

osti viime jouluna siivousaineita. Oli ikkunan-, wc:n, ja yleispuhdistusainetta. En oikein tykännyt.

miljoona. Tuntuu ettei kiusallaankaan voi ostaa kalliimpaa esim. astiasarjaa mitä kerään, vaikka ihan hyvin sillä rahalla mitä lahjoihin laittaa saisi ostettua. Anoppi alkoi keräämään minulle paratiisi-sarjan kahvikuppeja ja sanoin äidille, että niitä voisi ostaa mutta ei, ei niin ei.

ärsytti jonkin verran kun mieheni kaverit kyselivät mitä voisivat ostaa meille häälahjaksa, ja totesimme että jotakin KUNHAN EI ASTIOITA ja selostimme kuinka paljon niitä jo on. No, kun hääpäivä tuli niin olivat PORUKALLA ostaneet jonkun halvan ja ruman prisman astiaston. Vieläkin astiasto paketissa varastossa, viemme varmaan kirpparille.

minulle Yves Rocherilta ILMAISEKSI saatuja hajusaippuoita. Ei muuta



Lapsille TAAS yöpuvut: 16 vuotiaalle rockprinsessalle vaaleanpunaisen hello Kitty yöpuvun lasten osastolta



15 vuotiaalle pojalle "pimeässä hohtavan" luurankoyöpuvun....



ja kehtaa soittaa joulun jälkeen ja KERJÄTÄ KIITOSTA.



Niin ja soitti minulle kun oli kaupassa ja minä sanoin että EI yöpukuja kun niitä on niin paljon, mieluummin lahjakortti samalle summalle



enää en osta hänelle mitään, mies saa hoitaa (sai itse 500e lahjakortin urheiluliikkeesees)

top ten:



1. Halpis krääsä : saippuoita, kynttilöitä, kynttilänjalkoja, ihme mukeja ja kippoja / kuppeja ostettu tokmannista, halpahallista tms.



2. liian pieniä vaatteita lapsille tai jopa itselleni (ja edelleen halpis krääsää)



3. halpis suklaalevyt

4. halpis viinit

5. joulukoristeet (krääsää)

6. itsetehdyt säilykkeet/hillot

7. ihovoiteet (halpis juttuja nämäkin)

8. piparkakut (leivon itsekin)

9. maustekakku (leivon itsekin)

10.itsetehdyt "koriste-esineet"



tervetulleita olisivat:

- laadukkaat, keräilyarvoa omaavat tuotteet kuten tuikut, muumimukit, mariskoolit, kokon tai arabian neutraaleja tarjoiluvateja ja astioita / viinilaseja, juomalaseja jne.



- ruokakori, juustoja, laadukkaat suklaat, tai ajatuksella valittu hyvä viini (ei aina kallis)



- joulukukka



- marimekon patalaput/ keittiöliina ym. pikku tavaraa



- hyvä kirja



- hyvä cd ajatonta maailman musiikkia esim.



- pyyhkeet

Ei ole olemassa huonoja lahjoja. Esimerkiksi olemme sopineet esikoisen kanssa että hän antaa lahjaksi kirjan (divarista), joka on niin huono että sitä ei voi lukea tai sitten esineen josta ei tiedä mitkä sen käyttötarkoitus on (tämä vaatii jo vaivaa). Ja joka joulun kohokohta on Sirkka-Tädin Paketti. Sieltä paljastuu aina kummallisia esineitä, liikelahjoja, outoja vaatteita, pahoja karkkeja, kimaltavaa krääsää jne. Joulu ei ole joulu ilman sitä :)

Aika vaikeaa lahjanantajalla nykyään kun mikään ei kelpaa, toinen ei tykkää itsetehdystä, mutta kuitenkin mariskooleista, toinen taas tykkää itsetehdystä kakusta, mutta ei missään nimessä marimekosta... :)



No joo mullakin on yks ärsyttävä sukulainen, jolle itselle mikään ei kelpaa, kun on niin laatu-ja merkkiuskollinen, mutta kuitenkin itse ostaa lapsille synttärilahjaksi aina epäsopivia vaatteita. Esim. mun kolmevuotiaalle pojalle (104cm) 130 centtinen paita. Siskoni pojalle (120cm) 150 centtinen paita jne, sit nää vaatteet on aina halpiskamaa, että ostettu jostain Tokmannin tarjouskorista eúrolla tai kahdella

Mut just tän takia en osta, enkä myöskään halua lahjoja.

Krääsä ärsyttää minuakin, ja antajina, kuinkas muuten, anoppi ja käly. Appivanhemmat antavat mielellään kaikkea kylkiäisenä saatua ilmaista lapsellemme, noloa (tyyliin pehmokoira R-kioskilta saatuna, eläindvd jonkun lehden tilaajalahjana). En odota joka kerralla kalliita lahjoja, vaan paheksun krääsän tyrkyttämistä.



Käly tyrkyttää meille 10-20 vuotta vanhoja (kamalaa ysäriä) omien lastensa vanhoja kamoja (tyyliin kolmipyöräinen, josta kumit puhki), ja loukkaantuu, jos ne eivät kelpaa. Omille lapsilleen hankkii kyllä uutta varta vasten.



Anopin ostamista lastenvaatteista menee osa säännöllisesti suoraan UFF:lle, koska laatu ja/tai tyyli ovat huonoja (liikaa rimssuja, vain vaaleanpunaista, sellaista pimu-vaatetta pienelle lapselle). Lisäksi mukana on Tallinnasta halpatoreilta ostettuja vaatteita, jotka ovat aika kauheita (ohutta trikoota rimssuilla jne.). Ihan kivojakin vaatteita anopii hankkii, ja kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, eli voimme kyllä tarvittaessa hankkia lapsemme vaatteet itse.



Kälyn käsitys hienoista esineistä on "kiiltävää ja koreaa", ja siksi toivon aina mielessäni, ettei meille raahata mitään koriste-esineitä, ei uutta eikä vanhaa.



Itse tykkään aika käytännöllisistä lahjoista, esim. kirjoista tai pokkareista, maltillisessa määrässä kukista, pienistä ruokalahjoista, keittiötarvikkeista jne.

- laavalamppu, joka ei toiminut; rikkinäiset tavarat ylipäänsä

- Tiimari/Ikea-kynttilät, jotka eivät palaneet kunnolla, savuttivat vain

- halvat juomalasit, jotka poksahtelivat itsestään rikki tiskatessa

- suklaafondueastia

- hyvin ohuet pyyhkeet + pyyhe, joka jotain sähköistä materiaalia, ei kuivaa edelleenkään kymmenien pesujen jälkeen

- Jyskin mustat polyesterilakanat, joissa pääkallonkuvia; hiostivat ja olivat karheat ja sähköiset

- rumat, kolhot, isot Pentikin jalalliset jälkiruokakulhot, jotka ei mahdu mihinkään kaappiin kunnolla (voisi edes kysyä, mitä astiasarjoja kerätään, jos astioita ostaa)

- hupimukit

- koiran joulupallolelu (meillä ei ole koiraa)

- rannekello, jossa 5 vaihdettavaa ranneketta, rannekkeet hajosivat, ennenkuin ne sai pujotettua kelloon

- halvat piirrustuspakkaukset: kynistä ja liiduista ei tule väriä, paperi liian liukasta, jotta mikään muu kuin textmark-tussi tarttuisi siihen

- Taru Sormusten Herrasta -peli, liian monimutkaiset ja sekavat säännöt, peli eteni tylsähkösti, pelattu kerran

...yksinkertaisesti liian tyhmä ymmärtääksesi Taru Sormusten Herrasta -pelin sääntöjä? =D

Meillä on iso talo ja pöytiä riittää. Saa tulla tuikkuja, vaikka noita kynttilöitä onkin jo eri muodoissaan meillä hirveesti :)

että lahjan pitäisi olla kallis. Esim. vesivärit tai hyvä lyijykynä kelpaavat. Aina käyttöä ja hyviäkin saa jokusella eurolla. Mutta juuri sellainen kertakäyttökrääsäpaska vituttaa suoraan sanottuna. Onneksi sellaisen kantajat ovat aika hyvin karsiutuneet tuttavapiiristä. Vitutus numero 2 on kyllä se, että sellaista työnnetään mukaan, kun ollaan muiden synttäreillä.

Teiltä on tainnut lahjan antamisen ja saamisen merkitys unohtua täysin?

Hyvillä mielin olen ketjua lukenut! Olen lakannut jo aikoja sitten antamasta lahjoja sukulaisille ja heidän lapsilleen. Lapsettomana sinkkuna mulla olisi varaa, mutta kyllästyin ikuiseen narinaan ja nyrpeisiin naamoihin. Nyt ei tule pahaa mieltä kellekään!



Omaisuutenikin aion testamentata löytökissakodille. Rahan antaminen on kuulemma jotenkin niin mautonta ja persoonatonta ja osakkeet ja kiinteistöni ovat nekin kuitenkin väärin sijoitettuja.



Ja koska mulla on ilmeisesti huono maku, kaikki kiinteä omaisuuteni olisi näille korkean maun omaaville silkka kauhistus. Eikun rahaksi vain kaikki ja kissoille silakoita!