Joko täällä on käsitelty ateistiäiti, joka Iltiksessä vaatii rukoilun
ja uskonnon harjoittamisen poistoa päiväkodeista?
Itselläni on hieman kaksinainen kanta tähän asiaan. Toisaalta rakastan perinteitä, ja kaikkea perinteistä.
Siksi olisi mielestäni kurjaa, jos lapsilta poistuisivat esim. joulunvietto, pääsiäinen ym. asiat päiväkodeista.
Minusta rukoilussa ei ole mitään pahaa, vaikka en kovin uskonnollinen olekaan. Ymmärrän kuitenkin sen, että ateistivanhemmat eivät halua että mitään uskonnollista tuputetaan heidän lapsilleen. Vaikea kysymys...
Kommentit (118)
löytyy esimerkiksi täältä http://www.humanistiliitto.fi/arvot.htm
Ja sille yhdelle, joka kannatti Ranskan mallia; Onko se sitten niin autuaaksitekevä, että karsitaan kaikki uskontoon viittaava, ollaan tilanteessa, ettei ihmisillä ole mitään arvoja ja omatunto ei enää sano, mikä on oiken ja väärin.
Meinaatko ihan vakavalla naamalla, että ihmisen moraali syntyy uskonnon harjoittamisesta? Että uskonnottomalla ihmisellä ei ole arvoja tai omatuntoa? :O
Ateistin ei kuulu viettää joulua, vaikka miten yrittäisi selittää viettävänsä sydäntalven juhlaa. Tälläkin juhlalla on pakanauskonnollinen tausta.
Terv. Ateisti, joka viettää joulua
(Ei me kaikki ateistit olla mitään himoateisteja, jotka saa näppylöitä ja hiivatulehduksen alapäähän pelkästä Jeesuksen nimen mainitsemisesta. En mä pelkää uskonnollisuutta, enkä mä koe ristiriitaa siinä, että joulu on kristillinen juhla, mutta silti pidän siitä. Ei mun jouluperinteissä ole mitään erityisen kristillistä, tai siis mä en koe niitä sellaisiksi, kuten en myöskään koe joulun pakanatraditioita häiritsevän pakanauskonnollisiksi.
Elämä on täynnä ristiriitoja, ja mun kohdalla tää lienee niitä pienimpiä.)
Totta helvetissä jokainen saa harjoittaa omaa uskontoaan. Mutta pitääkö sen tapahtua juuri koulussa on se kysymys. Olen aina pitänyt koulua tiedon ja sivistyksen, en uskon ja luulojen lähteenä. Tiety uskonnoista on tärkeä oppia yleisesti koulussakin, esim. historian tunnilla. Mutta objektiiviselta kannalta.
Jokainen lapsi saa harjoittaa uskontoa koulussa tai päiväkodissa. Ei kukaan kiellä lasta rukoilemasta vaikka monta kertaa päivässä. Mutta opettajajohtaisesta lasten rukoiluttamisesta on päästävä eroon!
Viettäähän kristitytkin juhannusta mikä on tasan pakanajuhla.
Lapseni ei käy kirkossa eikä pph:lla alisteta mihinkään uskonnollisiin menohin silti vietetään joulua ihan kuin muutkin ihmiset. On pukki, kuusi ja koristeet. Jos viitsii vähän ottaa asioista selvää eikä vain tapa-kristityn mututuntumalla niin joulua on vietetty talvipäivänseisauksen juhlana ja tonttuja on asunut niin tuvissa kuin ladoissakin kauan ennen kristinuskon tuputtamista.
Mutta joo täytyyhän siitä olla takajaloillaan jos vaivihkaa ei lapsia aivopestäkkään lukemalla rukouksia ja veisaamalla virsiä.
on tuo äiti!
Tunnustuksellinen uskonnon harjoittaminen ei kuulu sen enempää päiväkotiin kuin kouluunkaan.
Olen pannut merkille, että rukoilla ei saa, eikä uskontoa muuten harjoittaa, mutta uskonnollisia juhlapyhiä voi silti viettää...
tuttava perheessä nimiäisetkin vietettiin aivan ristiäisten tapaan ainoastaan ilman pappia ja rukouksia. Muuten oli sama kaava, perinteinen kastemekkokin oli päällä (uusi oli ei suvussa kulkenut) Hieman huvitti.
No mikäs siinä nyt niin huvitti? Onko siinä jotain vikaa, että haluaa juhlistaa lapsensa syntymää vaikka sitten nimiäisten muodossa, vaikka ei haluakaan paikalle pappia lätisemään kristillisiä latteuksia, jotka ei itseä kosketa millään tasolla? Joillakin ihmisillä on periaatteita je he pitävät niistä kiinni ja hyvä niin. Huvittavampia mielestäni ovat ihmiset, jotka eivät usko jumalaan/kuulu kirkkoon, mutta haluavat kuitenkin kirkkohäät/kastajaiset kera papin.
mutta jos näitä nimiäisiä vietetään aivan saman kaavan mukaan kuin ristiäisiä niin kyllä se on minusta hyvin säälittävää. Koettaisitte nyt vaikka keksiä jotain vähän erilaista tai omaperäistä.
Olen pannut merkille, että rukoilla ei saa, eikä uskontoa muuten harjoittaa, mutta uskonnollisia juhlapyhiä voi silti viettää...
tuttava perheessä nimiäisetkin vietettiin aivan ristiäisten tapaan ainoastaan ilman pappia ja rukouksia. Muuten oli sama kaava, perinteinen kastemekkokin oli päällä (uusi oli ei suvussa kulkenut) Hieman huvitti.
No mikäs siinä nyt niin huvitti? Onko siinä jotain vikaa, että haluaa juhlistaa lapsensa syntymää vaikka sitten nimiäisten muodossa, vaikka ei haluakaan paikalle pappia lätisemään kristillisiä latteuksia, jotka ei itseä kosketa millään tasolla? Joillakin ihmisillä on periaatteita je he pitävät niistä kiinni ja hyvä niin. Huvittavampia mielestäni ovat ihmiset, jotka eivät usko jumalaan/kuulu kirkkoon, mutta haluavat kuitenkin kirkkohäät/kastajaiset kera papin.
mutta jos näitä nimiäisiä vietetään aivan saman kaavan mukaan kuin ristiäisiä niin kyllä se on minusta hyvin säälittävää. Koettaisitte nyt vaikka keksiä jotain vähän erilaista tai omaperäistä.
No kristillisen peruskaavan mukaan vietetyt ristiäiset (kaikki _täysin_ saman kaavan mukaan vedettyjä) eivät tietenkään mielestäsi ole missään muotoa "säälittäviä"? Ehkei ei-kristityt olekaan mitään erikoisuuden tavoittelijoita, ainoastaan ei-uskovaisia ihmisiä.. "Tsiisus" olis paikallaan kyllä nyt mutten sano.
Jokainen harjoittakoon sitä uskontoa mitä haluaa omassa kodissaan. Ei päiväkotien ja koulujen ohjelmaan pitäisi kuulua minkään uskonnon harjoittaminen kuten ei valtion päätöksentekoon tai tuomioistuimiin.
Uskonnonvapaus ei saa koskea vain ateisteja
07.11.2009
Suomen Kristillisdemokraattien puoluehallitus pitää huolestuttavana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintaa, jonka mukaan krusifiksit Italian kouluissa olisivat uskonnonvapauden vastaisia.
KD:n puoluehallitus painottaa, että yksi perustavista oikeuksistamme Euroopassa on nimenomaan oikeus uskontoon ja sen ulkoisiin symboleihin. Uskonnonvapaus suomalaisessa ja myös yleisessä länsieurooppalaisessa mielessä on korostetusti sekä vapautta uskontoon ja sen harjoittamiseen, että vapautta olla uskomatta.
Lainsäädäntö uskonnonvapaudesta tulkitaan nykyään kuitenkin korostetusti vapauteen uskonnosta ja jopa uskonnon ulkoisista tunnusmerkeistä. Tästä löytyy runsaasti esimerkkejä mm. nettikeskusteluista tai ateistien ja vapaa-ajattelijoiden lanseeraamista kampanjoista. Viime päivien esimerkki tämänsuuntaisesta tulkinnasta saatiin Italiasta, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi krusifiksit kouluissa uskonnonvapauden vastaisiksi. Länsimaista kulttuuria, sivistystä ja yhteiskuntaelämää olisi kuitenkin mahdotonta ymmärtää ilman ymmärrystä kristinuskosta. Tässä mielessä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu on huolestuttava ja heijastaa pyrkimystä kieltää kristillinen kulttuuritausta osana maanosamme perinteitä.
Kristillisdemokraattien puoluehallituksen mielestä ateistien ja vapaa-ajattelijoiden nostattama viimeaikainen keskustelu on lähtenyt tavoitteesta rajoittaa positiivista uskonnonvapautta. Silloin lähdetään taisteluun jopa kristinuskon symboleja vastaan. Myös ihmisoikeustuomioistuimen kanta heijastaa tätä tulkintatapaa. Puoluehallituksen mielestä tällaisesta fobiasta kristinuskoa kohtaan on päästävä eroon eikä uskonnollisia symboleja tule karsia julkisista tiloista.
Uskonnon tulisi olla kodinsisäinen ja uskonnollisten yhteisöjen sisäinen asia. Tuskinpa niiden kristittyjen lasten hengellinen kasvatus siitä kärsii, että eivät rukoile päiväkodissa (toki esim. lapsi voi sanoa ruokarukouksen niin tahtoessaan!), mutta ateistiperheen lapsille on stigmatisoivaa joutua toiseen huoneeseen kun toiset lapset saavat tehdä juttuja ryhmässä.
On myös tajuttava, että Suomi on koko ajan monimuotoisempi yhteiskunta tässäkin asiassa. Aletaanko jatkossa järjestämään päiväkodeissa myös muslimeille omat hartaushetkensä ja oppituntinsa, johon lähtökohtaisesti KAIKKI lapset osallistuvat, jolleivät vanhemmat niitä erikseen hoksaa kieltää? Niinkuin nyt tapahtuu evlutin suhteen? Entä ortodokseille, katolisille, hinduille, panteisteille, wiccoille ja jediuskonnon edustajille? Eikö kuitenkin olisi fiksumpaa jättää uskonnollinen hapatus pk:sta kerralla pois?
että joskus tulevaisuudessa siellä päiväkodeissa ja kouluissa kenties juhlistetaan yhtä lailla ramadania kun jouluakin. Näin ainakin paikoissa, joissa on prosentuaalisesti paljon islaminuskoisia (ja islam nyt vain yksi esimerkki..). Valtionkirkkoon kuuluvien määrä laskee koko ajan, ja suuri osa siihen kuuluvistakin on mitä enimmissä määrin ns. tapauskovia.
että joskus tulevaisuudessa siellä päiväkodeissa ja kouluissa kenties juhlistetaan yhtä lailla ramadania kun jouluakin. Näin ainakin paikoissa, joissa on prosentuaalisesti paljon islaminuskoisia (ja islam nyt vain yksi esimerkki..). Valtionkirkkoon kuuluvien määrä laskee koko ajan, ja suuri osa siihen kuuluvistakin on mitä enimmissä määrin ns. tapauskovia.
Loopputulos tietysti tästä kaikesta on sama malli kuin on vallalla Yhdysvalloissa: kouluissa ei vietetä mitään juhlia.
Meidän lasten koulussa ei vietetä minkäälaista joulu- tai kevätjuhlaa. Jos juhlien vietosta puhutaan luokkahuoneessa, puhutaan sitten kaikista. Ja vielä sittenkin joku ottaa nokkiinsa, kun on käytetty vähemmän minuutteja kwanzasta puhumiseen kuin Hanukah. Asumme ns. raamattu vyöhykkeellä ja kristinuskovia on paljon. Mutta siis juhlia ei vietetä.
Olen tästä hyvin pahoillani. Ainoastaan ainoa juhla, johon kaikki voivat osallistua on 4th of July. Siis Suomessakin vain joulukuun 6. olisi kaikille yhtä tärkeä ja arvokas juhla. Myös maahanmuuttajille.
Ja tietysti ennen pitkää ymmärretään, että on ihan älytöntä pitää kaupat kiinni sen vuoksi, että on joulu. Eihän sitä juhli kuin 75% väestöstä. Muiden uskontokuntien edustajien ja mihinkään uskomattomien pitää päästä kauppaan.
Myös sunnuntaisin pitää päästä asioita hoitamaan. Sunnuntai lepopäivänä on jos mikä kristinuskon aikaan saamaa hapatusta.
Kaikille yhteisiä juhlapäiviä on kai sitten vain vappu ja itsenäisyyspäivä. Kaikki muut taitavat olla uskonnollisesti sävytettyjä. Juhannus tietysi ihan pahin!
Itse lienen ehkä ateisti, koska en usko korkeampaan voimaan, mutta uskonnot kiinnostavat minua jonkin verran ihan historialliselta kannalta. Ja siksi, että niillä tuntuu olevan niin voimakas vaikutus kannattajiinsa, kuten keskustelusta huomataan. Erityisesti pakanauskonnot kiehtovat mystisyydellään.
Lapseni ollessa päiväkodissa ryhmästä noin puolet olivat luterilaisia ja puolet muita uskontoja ja varmaan "uskonnottomia". Joulujuhla oli mahtava sekasotku kristinuskoa, pakanauskontoja, liikuntaa ja leikkejä. Oli NIIN hienoa, että siellä me kaikki juhlimme eri lähtökohdista. Jokaiselle juhla merkitsi jotain: toiselle uskonnollista toiselle ehkä enemmän sydäntalven pimeyden taittumisen hetkeä. Ihanaa, että mennään kevättä kohti, mutta saadaan hetki nauttia perheestä, ruuasta ja rentoutumisesta.
Vastakkainasettelu on mielestäni ihan hassua. Minä annan lasten käydä kirkossa retkillä. Se on mielestäni heille elämys, mahdollisuus kurkistaa muiden elämään, nähdä jotain, mitä kotona ei ole.
Sitten voidaan kotona keskustella näkemyksistä. Lapset voivat ihan itse päättää, mihin uskovat.
Minusta itämaisissa filosofioissa on paljon mielenkiintoista ja yksi sitä kuvaava seikka on se, kuinka estottomasti ovat adoptoineet kaikki juhlapyhät ja NAUTTIVAT niistä ;)
on tuo äiti!
Tunnustuksellinen uskonnon harjoittaminen ei kuulu sen enempää päiväkotiin kuin kouluunkaan.
Miksi ei. Ihminenhän on kokonaisuus: fyysinen, psyykkinen, hengellinen olento. Miksi osa tästä pitäisi sulkea johonkin kaappiin jota pitää hyssytellä.
Miksi ei minun ev-lut kirkkoon kuuluva uskova lapseni "saisi" saada uskonnonopetusta koulussa ?
Pitäisikö vastaavasti musikkinopetus kieltää, koska kaikkien kotonakaan ei lauleta ja soiteta ?
vaan siitä näkyykö yksi ainoa uskonto koulun arkipäivässä niin että se häiritsee muihin uskontokuntiin kuuluvia tai ei-uskovia.
Uskonnontunnit ovat lakisääteisiä lapsen uskonotkunnan mukaan, esim. islamin opetusta on järjestettävä, jos alueella tarpeeksi islaminuskoisia lapsia.
Ai? Milläs sä sen estät?
Mutta jokainen fiksu ateisti tajuaa, miksei juhli uskonnollisia juhlia.
on tuo äiti!
Tunnustuksellinen uskonnon harjoittaminen ei kuulu sen enempää päiväkotiin kuin kouluunkaan.
Miksi ei. Ihminenhän on kokonaisuus: fyysinen, psyykkinen, hengellinen olento. Miksi osa tästä pitäisi sulkea johonkin kaappiin jota pitää hyssytellä.
Miksi ei minun ev-lut kirkkoon kuuluva uskova lapseni "saisi" saada uskonnonopetusta koulussa ?
Pitäisikö vastaavasti musikkinopetus kieltää, koska kaikkien kotonakaan ei lauleta ja soiteta ?
meitä on aika moneen junaan ja uskontoon, ja tämä dominoinut uskonto koulussa on nimenomaan evlut. Musta tuntuu, että aika pieni vähemmistä kirkkoon kuuluvista oikeasti uskoo siihen. Mun mielestä koulut ei ole oikeita paikkoja uskonnonharjoitukselle.
Anteeksi nyt, mutta musta tuo on vähän tyhmä kysymys.
juhlat ok, ja niihin liittyen "pakollinen" uskonnollisuus, että oppii juhlimisen taustan.
Tarkoittanet siis, että päiväkodeissa ja kouluissa olisi syytä esitellä joulun, pääsiäisen, juhannuksen ym. pakanalliset juuret ja viettää näitä juhlia asianmukaisesti?
:)