Joko täällä on käsitelty ateistiäiti, joka Iltiksessä vaatii rukoilun

Kohtuullisen uskonnollinenkin.



Enkä silti halua, että päiväkodissa rukoillaan tms. harjoitetaan uskonnollista toimintaa. Minusta sen paikka ei ole päiväkodissa, uskonnollinen kasvatus on kodin vastuulla.



Eri asia esim. seurakunnan päiväkerhot, joissa omani ovat käyneet, koska ne ovat selkeästi seurakunnan toimintaa.



Mutta tosiaan päiväkotiin ei mielestäni esim. rukoilu kuulu. Joulua voi viettää vähemmän uskonnollissävytteisestikin, meillä oli päiväkodissa oikein mukava joulujuhla ilman yhtään viittausta Jeesukseen tai Jumalaan tms. (Pääsiäisen kohdalla lienee vaikeampaa, ja joulussakin tosiaan sitä vietetään sen yhden tyypin syntymän kunniaksi ;-)...)



Monissa maissa uskontoa ei koulussa käsitellä lainkaan, se on perheen asia. Ja hyvin näyttää kys maissa toimivan. Suomessa on ollut pitkään niin suuresti evankelisluterilainen enemmistö, ettei tällaisia ole tarvinnut miettiä. Nyt taitaisi olla aika.

Mun mielestä uskonnon harjoittaminen ei tosiaankaan kuulu mihinkään julkisiin laitoksiin kuten päiväkoteihin ja kouluihin.

tarkoitin sitä, että noissa maissa, missä uskonnot on karsittu valtiovallan toimesta on moraali löystynyt. Ei tarvitse kovin kauas mennä, esim. venäjällä kun kaikki uskonnollisuus on ollut kiellettyä, niin millään paitsi omalla edulla ei ole mitään väliä. Ihmisen henki ei ole penninkään arvoinen. Yhteisen omaisuuden vaaliminen ei kiinnosta ketään, senhän näkee kuka vaan, joka rajan yli astuu.

No Venäjähän se tässä onkin paras esimerkki. Tiedoksi vaan, että venäläiset ovat kautta aikojen ja hallintomallien olleet _erittäin_ uskonnollinen kansa. En nyt jaksa asiasta enempää luennoida täällä, mutta pointti oli se, että on se ollut maassa kiellettyä tai ei, sitä on aina valtavasti harjoitettu yksilötasolla. Sillä, että Venäjällä tällä hetkellä vallitsee villin lännen meininki, ei ole niinkään uskonnon kanssa mitään tekemistä, vaan koko systeemin romahtamisella ja sen jälkeisellä sekasorrolla.

Ja joulupukki on täysin kristillinen otus, samoin tontut?



Ei ateistit taistele uskovaisia vastaan. Ja Joulu on ihan hieno juhla. Joululauluista, niistä virsistäkin, osa on todella kauniita ja niitä mielellään laulaa ja kuuntelee, vaikka ei jumalaan uskokaan. Niissä on kaunis ja hyvä sanoma ja ne tarkoittavat hyvää. Mutta harvoin lapsetkaan niitä veisaa siinä mielessä, että uskovat jumalaan. Heille ne muistuttavat joulun parhaasta sanomasta tänä päivänä eli siitä, että perheen on hyvä olla yhdessä, tehdä yhdessä, olla lähekkäin, laulaa, nauraa, syödä hyvin, muistaa läheisiä ja edesmenneitä,. Joulu on ihanan satumaista aikaa pukkeineen, tonttuineen ja jopa niine uskonnollisine enkeleineen. Osa näistä hahmoista on alunperin pakanallisia ja osa uskonnollisia. Kukaan ei kiistä Joulun kristillistä merkitystä, mutta on siinä muutakin. Suurin osa kristityistäkin on vain tapakristittyjä. Ei käydä edes kirkoissa, vaan ostellaan vain lahjoja ja stressataan turhasta. Jonkun ei kristityn joulu voi olla ihan yhtä lämmin juhla, kuin hartaan kristityn, vaikka ei olisikaan painottunut hartauksiin ja rukouksiin. Lopulta "ei kristittykin" tavallaan rukoilee, eli toivoo hyvää muille hiljaa mielessään, vaikka ei uskokaan, että sitä varsinaisesti kukaan ulkopuolinen eli Jumala toteuttaa. Se on kai ihmisyyden syvin olemus, sitä ei omista kristitty, ei ateisti, ei muslimi. Se on kaikkien oikeus. Toivoa hyvää, olla hyvä.



Sitäpaitsi onko se tekopyhää, jos uskomattoman lapsi laulaa vaikka koulun kuorossa ja esiintyy kirkossa omasta halustaan ja jopa innoissaan. Entä kaverinsa, joka valittaa kirkon kylmyydestä alhaalla penkkiriveillä ja on ihan uskovaisten lapsi. Onko se tekopyhää, vaikka lapsi ei varsinaisesti jumalaan uskoisikaan, mutta silti mielellään käy laulamassa virsiä ja joululauluja sairaalassa ja vanhainkodeissa, ja toivottaa vilpittömästi hyvää joulun aikaa toisille. Jumalaan ei tarvitse uskoa, vaikka uskoo hyvyyteen ja anteeksiantoon. Silti voi olla suvaitsevainen ja ymmärtää senkin, että toiselle usko ja jumala ovat tosiasioita ja kunnioittaa tätä siten, että antaa toiselle mahdollisuuden harjoittaa uskontoaan vapaasti.



Minusta se on ehkä tekopyhää, että vietetään ristiäisiä ja mennään kirkossa naimisiin ja vannotaan jumalan silmien edessä, jos se samaan aikaan suorastaan tuntuu vastenmieliseltä. En minä astu toisen kotiin, jos en voi kuin ääneen halveksua kaikkea mitä näen ja kuulen.



On ymmärrettävää silti, että joidenkin mielestä harras uskovainen toiminta ei varhaislapsuudessa, yleisissä laitoksissa, ole välttämättä suotavaa. Ajatuksena on se, että vanhemmat eivät halua selittää lapsille mitä uskonto on ja miksi päiväkodin rutiinit poikkeaa niin vahvasti omista. Sama koskee eri uskontokuntiin kuuluvia. Jokainen vanhempi tietää, mikä merkitys päiväkodissa vietetyllä ajalla on lapsen elämässä ja tottakai sitä toivoisi, että tässä hoitopaikassa noudatetaan niitä samoja tapoja, joita itsekin noudattaa. Joskus nämä tavat ovat hyvin ristiriitaisia. Parhainta olisi, että päiväkodin tavat on neutraalit uskonnollisten kysymyksien suhteen. Mutta tässä on se ristiriita, mistä ap mainitsee. Lapsille on kiva myös opettaa vanhoja tapoja ja niitä asioita, joita itse piti lapsuudessa tärkeinä, vaikka ei niitä pitänyt tärkeinä uskonnon takia, vaan tapojen ja kulttuurin takia. Ruokarukous on monessa kristillisessäkin perheessä unohdettu tapa ja sen vuoksi sen voisi huoletta jättää pois lasten arkirutiineista. Jos joku haluaa rukoilla, pitäisi hänellä olla siihen oikeus, mutta rukoilla voi myös hiljaa mielessä. Toisaalta ei minusta ateistilapsen tarvitse poistua toiseen huoneeseen, jos käynnissä on ruokarukous. Hetkeä voi kunnioittaa seuran vuoksi.

Kristityillä vaan oli sellainen hassu tapa että soluttautuivat kohdemaahan muuttamalla kys. paikan juhlat omiksi juhlikseen; talvijuhlasta tuli jeesuksen syntymäjuhla, kevätjuhlasta pääsiäinen jne. MISSÄÄN ei ole faktaa Jeesuksen syntymäajasta, epäillään että syntyi kesällä. Kuinka sitten JOULU voisi olla uskovaisten juhla?? Siinä on minusta paljon enemmän miettimistä kuin ikuisessa aiheessa "tekopyhät ateistit kun ei saa Jeesuksesta puhua mutta joulua kyllä vietetään".

Minua kummastuttaa, että uskontojen suhteen vanhemmat haluavat kasvattaa lapsensa umpiossa.



Mitäs, kun ovat vaikutusalttiissa iässä ja esim. liittyä hurahtavat esim. scientologeihin? Minusta on tärkeää, että lapsille eivät uskonto/uskonnot tule yllätyksenä.

joulusta, pääsiäisestä, jne. voidaan päiväkodeissa puhua ihan vapaasti sekä keskustella niiden tarkoituksesta ja alkuperästä suomalaisen kulttuuriperinnön näkövinkkelistä.



Väitän, että suurin osa vanhemmista on maallistuneita luterilaisia, jotka eivät itse koe olevansa uskovaisia sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta haluavat silti, että lapset tietävät näistä asioista ja saavat jakaa saman henkisen perinnön kuin vanhempansa.



Kannatan lämpimästi keskitettyjä päiväkoteja, joissa ei ole minkäänalaista uskonnollisuutta mukana. Sinne voivat halutessaan viedä lapsensa esim. ateistit tai muiden uskontokuntien jäsenet.

mun mielestä ateismikin on uskonto kun siinä uskotaan ettei mitään Jumalaa ja taivasta+helvettiä ole, Jeesuksesta puhumattakaan. Uskonnolliset rituaalit tulevat kun vältetään kristinuskon rituaaleja.

Uskonnossa uskotaan johonkin olentoon, jumalaan tai muuhun vastaavaan. Ateisti ei usko mihinkään koska kieltää jumalan/jumalien olemassaolon.

Ateismi ei ole uskonto.

Minä jatkan rukoilemista ateistien puolesta.

Laitoimme lapset päiväkotiin, jossa on uskonnollinen pohjavire. Itse emme ole uskonnollisia, mutta emme nyt pitäneet mitenkään erityisen pahana jos oppivat "satuja" Raamatusta (minusta ne ovat ihan hauskoja tarinoita, ihan opettavaisiakin. Eivät ne niin paljon Grimmin saduista poikkea). Ja kyllähän yleissivistykseenkin kuuluu, että osaa toimia uskonnollisessa ympäristössä. Eivät tule sitten yllätyksenä jonkun häissä tai hautajaisissa.



Nyt ovat kaikki lapset jo koulussa. He oppivat päiväkodissa rukoilemaan. Emme kotona sano edes iltarukousta. Nyt ovat kaikki lapset kertoneet, että kun on ollut kiperä tilanne (esim. ennen kokeita, testejä) ovat laittaneet kätensä ristiin ja rukoilleet apua.



Minusta on niin mukavaa, kun heillä on nyt yksi tuki enemmän maailman merillä. On hyvä, että jostakin voi apua pyytää. Ei se heitä varmasti ainakaan huonommiksi ihmisiksi tee. Osaavat kyllä tämän lisäksi mm. lukea kokeisiin etukäteen.

täysin musta/valkoinen elämänkatsomus.



"Onko siitä nyt jotain haittaa jos kunnallisessa päiväkodissa luetaan ruokarukous?"

Kyllä. Ei yksikään kristitty halua että heidän lapsensa rukoilevat mekkaan päin päiväkodissa tai missään muuallakaan.

Miksi siis kristitty ei voi sallia muille uskonnon vapautta? Jos päiväkoti on uskonnotonta aluetta niin eihän se sitä tarkoita etteikö kotona ja omassa uskonnollisessa yhteisössään voi harjoittaa ihan sitä uskontoa mitä haluaa eikä pitäisi olla pelkoa siitä että lapsi saisi harhaoppisia vaikutteita. Jos kuitenkin uskontoon liittyvä varhaiskasvatus on niin tärkeää on monella seurakunnalla oma päiväkoti jossa hajoitetaan kuuluvia menoja.



Onko tämä ainoa ajatusmalli?:

Jos minä uskon jumalaan on muidenkin uskottava.

Jos minä poltan tupakkaa on muidenkin poltettava tai ainakin siedettävä savua.

Jos minä en syö lihaa ei kenenkään muun pidä sitä syödä.

Jos minä juon alkoholia on kaikkien muidenkin juotava.

Minä, minä ,minä ja minun perheeni. fi

Tmä angnostikko on lukenut niin raamatun, koraanin kuin buddhistisia oppejakin. Muinaiset egyptiläiset uskomukset ja monia muita on käyty läpi.

Jos joku umpiossa elää niin kyllä se oman kokemusperäni mukaan on juuri ne hartaat uskovaiset jotka ei missään nimessä voi mihinkään muuhun uskontoon tutustua ettei vain luulla harhaoppiseksi. Sitten soitetaan suuta puskista ilman minkäänlaista omaa kokemusperää.

Minua kummastuttaa, että uskontojen suhteen vanhemmat haluavat kasvattaa lapsensa umpiossa. Mitäs, kun ovat vaikutusalttiissa iässä ja esim. liittyä hurahtavat esim. scientologeihin? Minusta on tärkeää, että lapsille eivät uskonto/uskonnot tule yllätyksenä.

ei rukoilla. Ei tarvitse tuollaisista päiväkotiin kuulumattomista asioista huolehtia, huh!

joutuvat elämään enemmistön tahdon mukaisesti. Niin toimii demokratia.

t. ateisti

Kristityillä vaan oli sellainen hassu tapa että soluttautuivat kohdemaahan muuttamalla kys. paikan juhlat omiksi juhlikseen; talvijuhlasta tuli jeesuksen syntymäjuhla, kevätjuhlasta pääsiäinen jne. MISSÄÄN ei ole faktaa Jeesuksen syntymäajasta, epäillään että syntyi kesällä. Kuinka sitten JOULU voisi olla uskovaisten juhla?? Siinä on minusta paljon enemmän miettimistä kuin ikuisessa aiheessa "tekopyhät ateistit kun ei saa Jeesuksesta puhua mutta joulua kyllä vietetään".

mutta se tapa millä joulua juhlitaan Suomessa on kyllä kristillistä perua, tullut tänne lahinnä Saksasta.

Lueppa vaikka sankirjaa, esim. joulun aluperä EI TODELLAKAAN ole uskonnollinen.. Moni luulee niin mutta eipä ole, eli ei jolua viettämällä opi sen tai muitten juhlien taustasta yhtään mitään.

vaikka miten yrittäisi selittää viettävänsä sydäntalven juhlaa. Tälläkin juhlalla on pakanauskonnollinen tausta.

Lueppa vaikka sankirjaa, esim. joulun aluperä EI TODELLAKAAN ole uskonnollinen.. Moni luulee niin mutta eipä ole, eli ei jolua viettämällä opi sen tai muitten juhlien taustasta yhtään mitään.

Pakanauskontokin on uskonto.

juhlat ok, ja niihin liittyen "pakollinen" uskonnollisuus, että oppii juhlimisen taustan.

Tarkoittanet siis, että päiväkodeissa ja kouluissa olisi syytä esitellä joulun, pääsiäisen, juhannuksen ym. pakanalliset juuret ja viettää näitä juhlia asianmukaisesti?

:)

Esimerkiksi alkuperäisellä joulun viettämisellä, joulu-sanalla ja useimmilla jouluperinteillä ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Juhlat kuuluvat kaikille! Voi niistä toki tehdä kristillisiäkin, jos niin haluaa.

Ihan oikeasti uskovaisten perheen lapset ei usein ole kuulleetkaan muista uskonnoista, eivätkä voi käsittää että joku ei usko heidän tavallaan. Meidän lapsia nämä uskovaiset kiusasivat alaluokilla rankasti kun he olivat luokiltaan ainoat, jotka eivät osallistuneet uskonnonopetukseen. Tuntuu, että kaikessa korostetaan uskonnottomien lasten erilaisuutta. Esim. kun kouluun tuli seurakunnan työntekijä pitämään jotain tuntia, meidän lapsi pistettiin käytävälle istumaan tunniksi. Toisaalta lastemme on pakko osallistua aamunavaukseen kun heitä ei voi jättää yksin luokkaan.



Tottakai meidän perheessä on keskusteltu paljon uskonasioista, ihan puoluettomasti ollaan esitelty lapsille eri uskontoja ja kristinuskon lahkoja, joita tottavieköön riittääkin. Sitäkin meidän lapset osaa ihmetellä. Aivan varmasti meidän lapsilla on keskivertoa enemmän tietoa kaikista suurista uskonnoista. Nyt heidän luokkakaverinsa eivät enää kiusaa heitä, vaan ovat kateellisia kun eivät itse pääse et-tunneille. Ja siellähän muuten käsitellään myös uskontoja, että sieltä sitä tietoa saavat nekin joiden kotona ei näitä asioita käsitellä.