Mistä tämä muotivillitys on saanut alkunsa että juhlissa

keittoa jaetaan kauppojen avajaisissa maalla, samoin sitä syödään seisaaltaan markkinoilla,

Hautajaisissa oli paljon vanhaa väkeä ja tosi monet kehuivat vuolaasti tarjoiluja.

Hautajaisissa oli paljon vanhaa väkeä ja tosi monet kehuivat vuolaasti tarjoiluja.

korvikekahvia tarjolla.

tarjottiin vainajan toivomuksesta kalakeittoa. Vainaja halusi, että hautajaiset ei ole mitkään ruokapidot vaan että siellä nimenomaan muistellaan vainajaa eikä syödä kystä kyllä.

Kuulostaa piheiltä omaisilta lähinnä.

Varsinkin kinkku- ja lohikiusaukset. Kyllä niitä arkena syö, mutta että juhlissa!!! :(

Siksi minulle tärkeämpiä on ne ihmiset kuin ruoka. Kiitos kaikesta mitä tarjotaan!

Olen ollut monissa häissä, missä on ollut lohikeittä pääruokana. Lisänä sitten tietenkin leivät ja leikkeleet. Rieska kuuluu ehdottomasti kiton kanssa, sekä kylmäsavustettu poro.

Eivätkä todellakaan ole olleet mitään perskaukisten häitä ja hautajaisia.

Kyllä meillä Rovaniemellä ainakin on ollut vanha tapa, että esimerkiksi hautajaisissa on tarjottu lohikeitto. Olen ollut elämäni aikana ainoastaan yksissä hautajaisissa, joissa ei pääruoka ole ollut lohikeitto.

Ristiäisissä ja rippijuhlissa taas ei ole ainakaan meilläpäin ollut tapana tarjota ollenkaan ruokaa, ainoastaan kakkukahvit. Toisaalta lahjojakaan ei yleensä tuo kuin kummit ja isovanhemmat. Muut korkeintaan jotakin pientä (vaatetta tai pienen lelun/kirjan).

Eli kyllä tuo on vanha tapa, ainakin jossain päin Suomea. Tietysti pitää katsoa juhlan luonne ja paikka. Ravintolassa keitto tosiaan sopii vain alkuruuaksi.

tarjoiluja, aina

Olen ollut monissa häissä, missä on ollut lohikeittä pääruokana. Lisänä sitten tietenkin leivät ja leikkeleet. Rieska kuuluu ehdottomasti kiton kanssa, sekä kylmäsavustettu poro.

Eivätkä todellakaan ole olleet mitään perskaukisten häitä ja hautajaisia.

mutta kuulostaa vähän persaukiselta meiningiltä. Lohi on halpaa, samoin muut lohikeiton ainekset, leipä on halpaa ja leikkeleet, rieskakaan ei ole mitään kallista. No kylmäsavuporo on kallista, mutta ei yksistään nosta juhlien hintoja taivaisiin.

mikä sitten on juhlaruokaa?



Meillä syötiin eilen ihan arkiruokana strutsinfilettä ja rosmariiniperunoita. Toisaalta hirvikeittoa en ole tainnut itse tehdä kuin kerran elämässäni, sitä olen yleensä saanut vain juhlissa :)



t. 34

kunnon juhlaruokiin

Maailmalla harvoin keittoja syödään edes arkena pääruokana, mutta meillä Suomessa se on hyvin yleinen tapa. Ja tosiaan nuo ns. paremmat pääruokakeitot (esim. kermainen lohikeitto, poronlihakeitto) ovat olleet suomalaisen "tavallisen" väen juhla-/pitoruoka ihan yleisesti. Ylemmän luokan juhlissa on sit syöty usean ruokalajin juhlamenuita.

Joten äläpä puhu pötyä.

mikä sitten on juhlaruokaa?

Meillä syötiin eilen ihan arkiruokana strutsinfilettä ja rosmariiniperunoita. Toisaalta hirvikeittoa en ole tainnut itse tehdä kuin kerran elämässäni, sitä olen yleensä saanut vain juhlissa :)

t. 34

Alkupalaksi jostain harvinaisemmasta kalasta tartar pienellä ruisleipäsellä (vaikka taimenesta), sitten keitto vaikkapa äyriäisistä ja krutongeja, pääruoaksi jotain harvinaisempaa lihaa (esim. poron sisäfilettä), paahdettuja juureksia, kastiketta, jälkiruoaksi kakku (ei kermakakkua). Aterialla viiniä ja vettä, ei mitään maitoja tai mehuja. Alkudrinkiksi samppanjaa tai Kir Royal tms.

pelkät kakkukahvit kuin arkista keittoa lisänä. Miks söisin jotain lohikeittoa juhlissa, ennemmin menen vaikka ABC:lle kotimatkalla.

Koko suku tapana kutsua paikalle. Sukulaisia tulee ympäri Suomea, pitkienkin matkojen päästä. Silloin ei pelkät kahvittelut riitä. Mutta myönnän, ettei meillä todellakaan ollut varaa tarjota koko poppoolle monen sortin pitopöytää. Keittolounas ja kakkukahvit olivat kyllä ihan riittävät. Eikä meidän sukulaisistakaan kukaan valittanut. Monesti tyytyisin vastaavaan tarjoiluun sillä, usein huono pitopöytä ei kyllä vastaa hyvää keittoa.

Mielestäni sitä tulisi enemmän tarjota vain pelkkää keittoa! Sopiva juhlaruoka!



Mutta ei meillä kyllä kutsuissakaan ollut mitään lahjatoivelistaa.

Alkupalaksi jostain harvinaisemmasta kalasta tartar pienellä ruisleipäsellä (vaikka taimenesta), sitten keitto vaikkapa äyriäisistä ja krutongeja, pääruoaksi jotain harvinaisempaa lihaa (esim. poron sisäfilettä), paahdettuja juureksia, kastiketta, jälkiruoaksi kakku (ei kermakakkua). Aterialla viiniä ja vettä, ei mitään maitoja tai mehuja. Alkudrinkiksi samppanjaa tai Kir Royal tms.

[/quote]

Kuka muka oikeesti tollasia tarjoo, saati että nauttii syödessä. Meidän lapsetkin vaan irvistelisi.

mukaan pitopöytä tai sitten jotain klansainvälisempää, nykyään myös suomalaisesta perinteestä jalostettu juhlavampi ruoka. En usko että koskaan suomessa keitto on ollut JUHLARUOKAA sitä vain on tarjottu pitkänmatkalaisille mahan täytteeksi juhlissa jos ei ole ollut varaa siihen pitopöytään.

Kuka muka oikeesti tollasia tarjoo, saati että nauttii syödessä. Meidän lapsetkin vaan irvistelisi.

Omenahan ei kauas puusta putoa, ja jos mamma siunailee täällä juhla-ateriakokonaisuutta, niin tuskin lapsetkaan parempaan pystyvät.

Meillä muuten oli häissä tuon tyylinen juhla-ateria.

voileipineen (tai vl-kakku) tai sitten ruoka, joka EI ole pelkkä keitto, vaan alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka.

Pohjanmaalla päin myös vanhempi väki on suorasukaista, ja sanoo kyllä mitä on mieltä. Vaarini hautajaisissa keitto maistui oikeasti.



(Itse en olisi siitä niin välittänyt, kun olen kasvissyöjä, mutta minulle tarjoilu ei ollut tuossa tilaisuudessa todellakaan asia, josta olisin jaksanut millään lailla kantaa huolta).