Lokakuussa 2009 syntyneitä?

Meillä nukutaan 1-2 päikkärit. Ekat n 2-3h ja toiset 30min-1h. Silloin kun nukkuu 3h niin harvemmin tarvii enää toisia..ja ei kyllä päivässä riitä tunnitkaan nukkua toisia unia. Yöunille laitan sitten 20.00 maissa :)



Täällä osataan nyt istua, kontata ja nousta seisomaan. Hienosti on oppinut myös ottamaan käsillä vastaan jos meinaa kaatua tai horjahtaa. Mutta vahinkoja sattuu välillä :( Alhaalla on 2 hammasta :) Ruoka maistuu ja kauheasti tyttöä kiinnostaa kaikki ympärillä. Joka paikka pitää tutkia ja tunkea suuhun :D aika vilkas tapaus, tosiaan, silmät saa olla selässäkin!



Meillä siirtyi neuvola tuonne heinäkuulle. Viimeksi on käyty neuvolassa huhtikuulla...mut eipä tässä kummempia ole ollutkaan. Possupiikki saatiin viimeks eikä tullut mitäänä oireita vaikka sitä odotin! :)



Minä punnitsin tytön koti vaa`alla ja näytti 7,5kg. pituutta taitaa olla n.70cm jos ei enempikin. Kova kasvuspurtti tullut nyt kun alussa niin hiljakseen kasvoi..



Jokos muilla on vauvakuumetta ilmassa? Mulla ei, mutta hieman haikea olo kun tää vauva vuosi on kohta lopuillaan..



T:sarppa & tyty 8kk 9pv :)

Meillä nukutaan 2 päikkärit. ekat on aamupäivällä, ajankohta vaihtelee, 10-13 välillä. Nukkuu 1-2 tuntia. Sit toiset on 16-18 välillä, 1-2 tuntia. Meillä mennään nukkumaan vasta 21-22 välillä, joten ihan tarpeeseen 2 päikkärit tulee. En sitten tiedä jos aikaistaisi pojan nukkumaanmenoaikaa...muutaman kerran on mennyt nukkumaan aikaisemmin, ja sitten ollaankin hereillä jo klo 5! Äiti ei jaksa... :)



Oletteko antaneet vauvoille jotain sormiruokaa? Mitä ja millä menestyksellä?



Vauvakuume vaivaa aina välillä :) Toista aiomme syksyllä yrittää! Ehkä se kuume sitten siinä nousee ihan kunnolla :)

Eilen YK:lla oli 8 kk lääkärintarkastus. Ikäähän ukkelilla on nyt viikkoa vaille 8 kk. Pituus oli taas laskusuunnassa (alle 68 cm eli -1.8 keskihajontaa eli 97 % pojista on YK:ta pitempiä) ja painoa noin 7.9 kg eli ei mikään laiheliini vaan aivan normaali vauvanpullero. Lääkärin mielestä ei ole merkkejä kasvuhäiriöstä, mutta saimme ylimääräisen mittauksen 10 kk iässä. Muuten ei kuulemma enää tuossa vaiheessa normaalisti mittailla. Onko näin muuallakin kuin Helsingissä?



YK:kin sai sikapiikin, ei juurikaan itkeskellyt, mutta kunnon kuumeen se nostatti. Tänään aamulla oli lämpöä pepusta mitattuna 38.7.



Ruoka maittaa YK:lle edelleen eikä yäk-listalla taida juuri nyt olla mikään laji. Lääkäri sanoikin, että tuskin pituutta tulisi lisää, vaikka poikaan yrittäisikin upottaa enemmän ruokaa. En nyt varsinaisesti ole kasvusta huolissani, mutta pikkuisen kuitenkin mietityttää. Itse olen kuitenkin keskimittainen ja isukki on ihan kunnolla pitkä.



Elämä on sikäli helpottunut, että YK ei enää kaatuile jatkuvasti, vaan osaa laskeutua melko sujuvasti suurista korkeuksistaan alas. Toisaalta pinsettiote helpottaa kaiken lattialla olevan pikkuroskan noukkimista...



Yöt sujuvat kohtuullisesti. Kauhuparkukohtaukset ovat enimmäkseen hiipuneet pois. Sen sijaan konttailu ja kaikenmaailman vehtailu unissaan jatkuu. En oikein tiedä missä poikaa pitäisi nukuttaa: Pinnasängyssä kolauttelee itseään laitoihin ja meidän välissä myllertää niin ettei YK ole oikein miellyttävää yöseuraa. Niin ja yleensä maito maittaa edelleen kerran yössä.



Päiväunet ovat vähän hakusessa. YK tarvitsee ainakin kahdet unet. Koska päiväunet ovat lyhentyneet, tarvetta kolmiinkin uniin tuntuisi olevan. Välillä YK:lla oli ärsyttävä tapa mennä nukkumaan noin klo 21 ja nukkua puolesta yhteen tuntiin ja herätä pirteänä niin kuin olisi nukkunut vain päiväunet. Näin ei käy enää joka ilta, mutta välillä kumminkin.



Olen päättänyt, että kolme lasta kyllä riittää yhdelle pariskunnalle. Silti katselen hieman haikeasti naapurin pyöristyvää vatsaa ja toisen naapurin pariviikkoisia lutusia kaksosia. On vähän haikeaa ajatella, ettei meillä ole enää koskaan vauvaa. Sairaalassakin paruin käärö sylissä sitä että pidän viimeistä kertaa omaa vastasyntynyttä. Mutta ei meille kyllä enää lapsia... ja ainakin YK tekee kaikkensa pysyäkseen vauvan mitoissa... No, tyttäreni täytti juuri 13, niin voihan niitä lapsenlapsia ruveta 10 vuoden kuluttua odottelemaan…

mä vasta nyt tän palstan löysin, mutta lokakuussa 09, tarkemmin 16.10. poika näki päivänvalon Taysissa :)



en nyt jaksanut ihan kaikkea lukea, olette niin paljon menneen 8kk:n aikana kirjoittaneet! :) jos sopii sekaan vielä ängetä. (?)



meillä olikin nyt 8kk neuvolalääkäri, jossa mittoja löytyi 9,4kg ja 73cm! poika osaa itse istua, mutta liikkuu vain kierimällä eikä mitään kiinnostusta edes yrittää ryömimistä tai konttausta. silloin tällöin yrittää kiskoa itseään pystyasentoon..



en nyt osaa sen kummempia kertoilla tai vastata jos joku jotakin kysynyt, jospa tässä huomenissa tai lähipäivinä lukisin koko pinon, jos meikäläistä mukaan jutuihin vielä huolitaan ;)



terv. nips ja esikois-sasu

Puolitoista viikkoa sitten tyttö oppi ryömimään, ja vielä samana päivänä aloitettiin sitten konttausasennossa hötkyttelykin. Vielä lapsukainen ei yksittäsiä eteenpäin ampauksia lukuunottamatta ole siitä vielä liikkeelle lähtenyt. Mutta ryömitään kyllä nopeasti eteenpäin, kunhan löytyy jokin mukava kiintopiste.



Täällä taitaa olla allergista nuhaa. Juhannusaattona alkoi armoton nenän valuminen, itkuisuus, punaisina helottavat posket ja vuotavat silmät :(. Heinän siitepölykausi on ainakin menossa, mutta pitääpä tämä tarkistuttaa vielä toki. Aluksi ainakin soitan tänään neuvolaan...



Oletteko te käyneet läpi jo kaikki viljat? Meillä on vieläkin ruis ja ohra kokeilematta, ihan huomaamatta niiden aloitus on vain jäänyt ja jäänyt. Nyt ollaan tehty taas itse bataatista ja parsakaalista soseita, ja niille ei (ehkä) ole oireiltu. Tänä perjantaina on viimein neuvolalääkäri, viimeisestä neuvolakerrasta onkin jo melkein kolme kuukautta!

nips, tervetuloa vain joukkoon. Tämä palstahan toimii aika sykäyksittäin ja kivaa saada lisää porukkaa.



Shrimp, oletko varma, että vauvalla on siitepölyallergia? Jostakin olen ymmärtänyt, että sellaisen kehittyminen veisi muutaman vuoden eli pienet kärsii ruoka-aineista ja isommat siitepölyistä. Hyvä kuitenkin varmistaa ja selvittää nuhan syy, että tulee oikealla tavalla hoidettua.



Meilläkään ei ruista tai ohraa ole tullut kokeiltua. Ja hävettää tunnustaa, mutta myös kala on jäänyt kokeilematta...



Mitenkäs teidän nuppusenne juttelevat? Minusta YK:n "puhe" on aika yksitotista. Mitään hienoja "mamamama" ja "babababa" yhdistelmiä ei todellakaan kuulu, vaan jutut ovat enemmän pitkän pitkiä vokaaleja. YK kyllä laulaa mielellään eli nauttii äänensä kuuntelemisesta ja joikuu noita vokaalejaan eri korkeuksilla. Mestarillisin vokaali-konsonattiyhdistelmä on ponteva "ennnn". On tainnut puhe jäädä jalkojen alle.



Nyt YK muuten harjoittelee tuetta seisomista. Ukkeli unohtaa silloin tällöin pitää kiinni, kun on oikein innostunut jostakin ja on parhaimmilaan seisonut tuetta jopa melkein 10 sekuntia ;)

hei taas!

juhannuksena oltiin ekaa kertaa mökkeilyä kokeilemassa, oikein kivasti meni. itikat söi kyllä mammaa, mutta pikkuihmisen jättivät rauhaan..vaikken mitenkään suojaillut häntä, vaatteilla tietysti mutta ei mitään aineita ollut käytössä. Itsellä olisi kyllä kannattanut olla :)



Meillä "puhe" on kanssa aika - no vauvamaista. Tosin 5 kk alkaen hän on hokenut "äitiä" milloin enemmän milloin vähemmän. En tiedä tietääkö että minä olen se Äiti, näyttää hokevan sitä myös isille. Jos sanon "sano isi", sillon vaan nauraa :) Muita "sanoja" on pitkät vokaaliälämölöt, yleensä äääääääää tai ööööööö, jolloin kyse on komentamisesta. Viime päivien suosikki on "matkia" kissan naukumista, omalla erikoisella tavallaan (matkii siis kun itse naukaisen:)).

Meidän herran uusi puuroherkku on täysjyväpuuro, jossa ruista ja ohraakin vähäsen on, mutta en pelkälteen niitä ole maistattanut. Kalaa vain pari kertaa tarjonnut, ei oikein tykännyt. Nyt muutenkin kaikki "oikea" ruoka on pannassa, saman tien sylkee pois... marja+hedelmäsoseet kyllä menis ja se puuro on herkkua aamuin illoin. Pitää vaan olla sinnikäs!

Täälläkin harjoitellaan tuetta seisomista. Vielä ei uskalla irrottaa oikein otetta, sen verran haparoiden mennään.

Toivottavasti neuvolassa tulen vähän viisaammaksi :).



Meillä puhutaan ihan "sanoja": Äiti ja isi, vauva, hauva, ei, hei, ja sen sellaista. Hänellä on tapana myös öristä hiuksille, matonhapsuille ja kaikelle sellaiselle niitä sormeillessaan :). Ja tarkasti menee pinsettiotteella pölyhaituvat matoista suuhun! Ja joka kerta tulee myös oksennus, ei niin kiva juttu :D. Olen aika varma että tyttö oppii puhumaan ennen kuin lähtee kävelemään, on niin vahvat merkit ilmassa!



Äitiä vauva on toistellut jo useamman kuukauden, isi tuli nyt juhannuksena "sanavarastoon". Ei edes tunnu kovin vahinkosanoille, tiedä siitä sitten! :)

heip,

nyt kun näitä helteitä piisaa niin onko teidän vauvoille tullut hiki-ihottumaa? sellaisia punaisia pisteitä lähinnä käsiin, rintaan, niskaan ja taipeisiin...se ei näytä herraa vaivaavan, ei siis kutise, mutta välillä on aika kamalan näköinen. auttaisiko siihen mikään (muu kuin helteiden loppuminen :))?

Hönö, voisikohan talkki auttaa ainakin taipeissa? Yleisesti apteekin Ceridal-öljyä - tai mitä se sitten virallisesti onkin - laitan aina punoittaviin kohtiin. Auttaa yleensä todella nopeasti ainakin vaippaihottumaan.



YK on sietänyt näitä helteitä ihan kohtuullisesti, vaikka sisälämpötilamme onkin jo 29 astetta! Ja ulkona on vieläkin kuumempi. Ja vauhtia edelleen riittä. laitanpa muutaman esimerkin:



Pari aamua sitten olin alakerrassa lukemassa lehteä ja isukki ja poika nukkuivat ylhäällä. Menin poikia sinne katsomaan, mutta mitä näinkään: isä todellakin nukkuikin, mutta YK oli karhukävelyasennossa postimerkin kokoisella yöpöydälläni taiteilemassa. Hipisen hiljaa, vaikka olikin saanut naarmun polveensa. Yleensä pienikin kolaus saa suuren rääkynän aikaiseksi.



Tänään taas YK vietti pienellä pihallamme mukavaa aamuhetkeä ilkosillaan. Luin taas lehteä, kun selkäni takaa alkoi kuulua maiskutusta. Ryntäsin tietenkin katsomaan, mitä ukkeli on taas suuhunsa lykännyt ja eikös se ollut sitä itseään. YK oli kakkinut terassilaudoitukselle, sotkenut itsensä yltäpäältä ja ilmeisesti myös hieman maistellut. Tämä lapsi on vielä pahempi kuin siskonsa, joka sekin piti vauhtia yllä... puuh.

Meidän tyttömme söi viikko sitten jättiläiskärpäsen - ja oksensi aivan järkyttävän lammikon heti perään. Ja tätä hän tekeekin muuten kaiket päivät nykyään: syö KAIKEN pikkunöyhtyvän, tippuneet ruokapalaset, pikkukivet ja mitä ikinä vain löytääkään ja joko oksentaa tai onnistuu nielemään löytönsä. Turha varmaan lisätäkään, että ollaan alettu imuroida jok'ikinen päivä, mutta sitä likaa tuntuu kulkeutuvan lattioille noin tuhat kertaa enemmän kuin sitä ehtii siivota :).



Konttausta harjoitellaan ahkerasti, mutta nyt ollaan vielä siinä vaiheessa, että parin jalka-askeleen jälkeen seuraa haparoiva käsi - ja välitön kömmähdys naamalleen. Ja istuminen ilman tukea tuottaa vieläkin vähän harmia, kun suojarefleksit suoraan taakse on vielä hakusessa, ja järkytys on KOVA, kun se pää sitten iskeytyy täysillä lattiaan. Päivittäiset harjoittelut tällä saralla ovat siis käynnissä...



Ja hikinäppyjä on tosiaan niska täynnä! Vielä ei ole mikään rasva auttanut, ja on pakko ollut laittaa nukkumisen ajaksi sukat käsiin, kun niska on välillä jo pahan näköisillä naarmuilla. Meillä pakastimeen laitetut lakanat on muuten helpottanut aika lailla nukahtamisia, sisälämpötila kun huitelee pahimmillaan 26:ssa asteessa!

YK on nyt 9 kk ja viikon päälle. Omatoimisesti otetut 9 kk mitat olivat 69,5 cm ja 8,5 kg kotivaa'alla mitattuna. Lämpö ja aurinko ovat saanet ukkelin kasvamaan mukavasti. Kuukaudessa on siis tullut saman verran pituutta (= lähes 2 cm) kuin 6-8 kk välillä kaikenkaikkiaan.



Ihmeiden ihme – YK on ruvennut nukkumaan omassa sängyssään. On nukkunut siellä jo useita öitä ja hakeutui sinne oikeastaan ihan vapaaehtoisesti. Kerran en jaksanut, kun YK ei nukahtanut viereeni, veuhtasi vaan, joten laitoin sen pinnasänkyyn ja sinnehän poika käpertyi ihan nätisti nukkumaan. Ei nukkumaanmeno vieläkään ihan helppoa ole. Yleensä YK puuhailee kaikenlaista sängyssään hyvän tovin ennen kuin nukahtaa (möyryää, viskoo tutteja, lipittää nokkamukista vettä...), mutta enää ei tule hätääntynyttä rääkynää siitä, että laitetaan omaan sänkyyn nukkumaan, joten huima harppaus nukkumisasioissa on otettu. Yölläkään YK ei enää juuri heräile ja jos herääkin, niin monesti nukahtaa ihan itse uudestaan.



Niin ja oli meillä melkein seikkailukin. Yövyimme Asta-myrskyn aikaan teltassa Etelä-Karjalassa – emme kyllä aivan myrskyn pahimmalla riehumisalueella, mutta melko lähellä kumminkin. Salamat leiskuivat, ukkonen jyrisi niin että maakin tuntui tärisevän, sade oli pelkkää pauhua ja pelkäsin, että tuuli lennättää teltan matkoihinsa. Ja YK vain nukkui. Poika heräsi vasta, kun ukkosrintama oli ylittänyt meidät ja ympärillä oli aivan hiljaista.



YK on siitä rasittava, että se on tunkemassa jotakin suuhunsa kaiken aikaa. Poskista saa kaivella pikkukiviä yhtenään ja kaikkea muutakin jännittävää. En muista, että vanhemmat lapset olisivat olleet tässä suhteessa yhtä pahoja. Tai ehkä aika vain kultaa muistot. Niin, ja puhe on enimmäkseen pelkkää kovaäänistä mölinää. Mitään hienoja tavuyhdistelmiä ei suusta vieläkään pääse. Paitsi häissä olessamme YK hoki koko ajan ”hää-hää-hää”. Varmastikin ihan tarkoituksella ;-)



Liikuntapuolella on muuten astuttu iso – tai pikemminkin pieni ja vaappuva – askel eteenpäin. Päivää ennen 9 kk synttäriään YK rupesi seisomaan tuetta pitempiä aikoja. Olisi ukkeli aiemminkin siihen kyennyt, mutta polvet alkoivat notkua, kun hän huomasi olevansa vain omien jalkojensa varassa. Sitten 9 kk ja 2 päivän iässä YK otti ensimmäiset askeleensa. Nyt vajaan viikon kävelleenä YK enimmäkseen kävelee, jos se laitetaan kävelemään (0,5 – 2 m matkoja). Vain muutamia kertoja olen nähnyt, että ukko kävelee spontaanisti. Lyhyet matkat kannattaa kävellä, jos tavoiteltava asia on korkealla, mutta muuten konttaaminen on paljon nopeampaa.



Jotkuthan ovat sitä mieltä, että kun vauva oppii kävelemään, se muuttuu taaperoksi. Vaikea kyllä tämmöistä kaljutukkaista, kaksihampaista ja alle 70 cm olentoa on pitää muuna kuin vauvana...

Meillä oli elokuun alussa neuvola. Pojalla oli pituutta 71,6cm ja painoa 7,8kg. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää yllin kyllin. Meillä kävellään taaperokärryn avulla mutta poika ei vielä osaa kävellä ilman minkäänlaista tukea. Sanoja ei vielä tule oikeastaan muita kuin "äippä" ja sitäkään ei varmaan ymmärrä mitä se tarkoittaa. Muuten kyllä juttua tulee omalla kielellä paljon. Hampaita on tullut jo kuusi ja kaksi on ihan tuloillaan. Ja sen kyllä huomaa. Poika puree koko ajan jotakin ja kiukkuaa. Mutta yöt hän nukkuu onneksi aika hyvin, kun vain saa nukkumaan. Onneksi nämä helteet alkavat pikkuhiljaa hellittää. Suututtaa kun ei ole oikein voinut kunnolla olla ulkona, kun hikeä pukkaa koko ajan. Meillä kotona on ilmalämpöpumppu, jolla saa onneksi jäähdytettyä hyvin. Mutta kesä on mennyt vähän hukkaan kun on oltu aika paljon sisällä. On kyllä reissuttu muutaman päivän reissuja useitakin. Ja yllättävän hyvin on automatkat menneet. Mies lähti tänään töihin ja meillä on pojan kanssa taas sopeutuminen arkeen. Kuukausi menikin tosi nopeasti ja mukavasti.

Avattaisiinko uusi pino syksyksi niin olisi helpompi lukea ja päästä mukaan juttuihin?

Eli Täältä löytyy 10kk vanha poika, syntynyt 13.10. 10kk neuvolassa oli 73,5cm ja 9780g. Tukea pitkin kävellään ja kärryn avulla, mutta vielä ei onnistu ilman tukea.



Avaan uuden pinon, jospa sinne jatkettaisiin. On kiva kuulla mitä muilla puuhaillaan ja osataan jo:)

Eli YK:n päivän Ynselmi Kukurtaja tai Yrjö Kalevi tai ... on lokakuun poikia. Helsingissä asustellaan.

Eli YK:n päivän Ynselmi Kukurtaja tai Yrjö Kalevi tai ... on lokakuun poikia. Helsingissä asustellaan.

Päivän siis olette meitä edellä, meillä siis 25pv syntynyt.

Liekö vastaava ketju jossain vai eikö lokakuiset äidit innostu kirjoittelemaan..?

Mitenkäs teidän arki sujuu?

Täällä syödään hyvin, juttelemaankin on alettu ja vauva on hoksannut, että öisin on kiva valvoa :-)

Eilenkin (tai no tänään...) alettiin nukkumaan aamulla puolikuuden maissa.. Nyt kyllä nukuttaa.

Ulkoilut on aloitettu ja tunnin lenkkejä tehdään tiuhaan, mukava ulkoilla vaunujen ja vauvan kanssa, vielä kun tulisi lunta niin valostuisi hiukan!

Laitahan kuulumisiasi ja muutkin vaan mukaan, kyllähän meitä täytyy muitakin olla. :-)

Meidän "Yrjö Kalevi" on onneksi helpohko vauva. Isukki on virunut reilusti yli viikon sikataudin kourissa ja olen saanut viettää YH-elämää, kun isä ei suostu tartuttamisen pelossa ottamaan vauvaa syliin eikä pitkään aikaan suostunut edes olemaan samassa tilassa.



Isommat ovat onneksi jo oikeasti isoja (12v ja 9v), mutta kyllä tämä yksinäinen arjen pyöritys alkaa vähitellen ottamaan voimille. 12v:kin oli viimeviikon joko lievässä sikataudissa tai sitten vain tavallisessa flunssassa.



Ukko valittaa, ettei ole nukkunut viimeaikoina kovin hyvin, mutta en jaksa olla kovin myötätuntoinen. Itse en ole nukkunut hyvin noin kolmeen kuukauteen. Vaikka ihan hyvin YK kuitenkin yönsä nukkuu noin nuoreksi yksilöksi. Nukun jopa paremmin kuin ennen vauvan syntymää (vähän hävettää sanoa tämä...)



Temppuolella YK leväyttelee hymyjä. Valitettavasti niukimmin mustasukkaisuudesta kärsivälle veljelleen, vaikka juuri sinne hurmaustoiminnot kannattaisi kohdistaa. Suuren suuren kallonsa vauva nostaa vatsallaan ollessaan niin korkealle, että kellahtaa siitä kumoon selälleen.



Yleisesti asiat ovat hyvin. Vauvan syntymän jälkeen ei ole enää närästänyt, käveleminen ei satu, vessassa ei tarvitse ravata alinomaan eikä rupea heti heikottamaan, jos ei saa murkinaa riittävän tiheästi :-)

mulla esikoinen syntyi 09.10 mitoin 55cm ja 4670g :) iso tyttönen kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia ja välillä tuntuu että ei ite pysy perässä tai osaa nauttia tarpeeksi tästä vauva ajasta. rakennetaan samala taloa ja harmittaa kun mies ei kerkeä nauttimaan vauvasta, eikä näe päivittäistä kehitystä.

Täällä siis myös yksi lokakuisen tyttelin äiti.Laskettu päivä oli syyskuun puolella, mutta meni yli niin hyvin, että siirryttiin vallan lokakuun puolelle.Tytteli siis syntyi 6.10. ja mittoja oli 54cm ja 4455g, joten kokoa löytyy.....edelleen!Kasvaa vauhdilla ja on ikäisiään paljon edellä.Itse en ole kasvukäyriä pahemmin tuijotellut, sillä kyllä se kasvu siitä sitten tasoittuu.

Me asustellaan Oulussa.Yritetään päästä mahdollisimman paljon ulkoilemaan, vaikka onkin ollut kovia pakkasia.Meillä hankalaa sinäänsä, kun tyttö on tottunut nukkumaan alusta lähtien päiväunet ulkona.:)

Kehitystä tapahtuu ihan päivittäin.Ensi viikolla olisi jo 3kk neuvola, ja saadaan siis ensimmäinen piikki.Tyttö hymyilee paljon ja juttelee.On myös koko ajan liikkeessä, ei hetkeäkään paikalla.

Kohta pitäisi alkaa keksiä jotain touhuttavaakin, esim.joku harrastus.Jokos muilla on mielessä jokin harrastus vauvan kanssa?

Moikka! Täällä yksi lokakuinen lisää. Elikkäs esikoinen syntyi 31.10 mitoilla 3725g ja 51cm. Tampereen seudulla asustellaan.

Meillä on kaikki alusta alkaen sujunut ihan kivasti, tosin rytmi on aivan sekaisin niin vauvalla kuin äidilläkin. Äidinmaidolla on hyvin kasvettu, tosin nyt muutaman päivän on tullut huonommin maitoa joten vähän jouduttu korviketta antamaan lisäksi. Useimmiten iltaisin.

Tyttönen on tosi seuraavainen, juttelee kovasti. On kyllä ihana seurailla, kuinka nopeesti pikkunen kehittyy ja kasvaa. Mekin yritetään käydä vaunulenkillä päivittäin, mutta tänäänkään ei ulos päästy kun on -15 pakkasta.

Kuinkas muilla on paino tippunut synnytyksen jälkeen? Mulla oli jälkitarkastus pari päivää ennen joulua ja painoa oli vielä n. 5 kg enemmän kun ennen raskautta. Mahaakin on vielä vähän jäljellä, mutta eiköhän se siittä lähde kun pääsee lenkkeilemään oikein kunnolla. :)

Ajattelin jonkun jumpan aloittaa, johon vois vauvan ottaa mukaan.