Onko opettajalta liikaa vaadittu?

Höpsis! opettajan perustehtävä on opettaa eikä kasvattaa

kasvatusvastuu kuuluu kodille.

Siihen asti kasvatusvastuusta OSA kuuluu ihan lain ja asetusten ja työnkuvauksen mukaan myö skoululle ja opettajille. Ja MITEN sitä voi vanhempikaan hoitaa, jos ope kieltäytyy yhteistyöstä?

Ja tosiaan: Mikään "joskus kyseleminen" ei auta, jos lapsella on ongelmia. joskus kyseleminen voi auttaa siihen, että saa selville, onko ongelmia vai ei, mutta jos jo tiedetään, että niitä on ja pitäisi saada selville, mitä, missä ja paljonko, mistä ne johtuvat ja miten ne saadaan loppumaan, vaaditaan vähän enemmän kuin satunnaista juttelua luokkakavereitten kanssa.

Eli monesti se menee myös niin, että lapsi on tehnyt jo jotain sellaista, että oppilashuoltoryhmä on kokoontunut, ja siellä on päätetty, että opettaja kirjoittaa raportit joka perjantai, jotta koti tietää missä mennään.



No, opettaja sitten kirjoittaa ne raportit tunnollisesti, ja silti mikään ei muutu. Eli vaikuttaa siltä, että koti ei kanna omaa vastuutaan, vaan odotetaan, että se opettaja raportteineen saa tilanteen jotenkin muuttumaan. Tuollainen syö opettajan motivaatiota.



Mun mielestä tuolla oli hyvä ehdotus, että jospa äiti kävisi hakemassa lapsen koulusta joka perjantai ja siinä samalla vaihtaisi muutaman sanan opettajan kanssa. Tuo osoittaisi opettajalle, että tässä tapauksessa koti on halukas tekemään oman osuutensa lapsen auttamiseksi. Ja se varmasti osoittaisi opettajalle, ettei hänen työnsa lapsen hyväksi tule menemään hukkaan. Lisäksi kun vanhempi tulee koululle, niin opettajalta ei pääse unohtumaan se raportin tekeminen, eikä se tule tehtyä vasemmalla kädellä.



Tällainen systeemi pitää tietysti sopia opettajan kanssa, ettei käy niin, että ope on sopinut hakevansa oman lapsensa heti koulun jälkeen ja sitten sinä vanhempana pidätteletkin häntä.



Eli halusin sanoa, että tietenkin opettajan pitää tehdä työnsä, mutta kuitenkin opettajakin on inhimillinen ihminen, ja tuollaisia turhautumisia ja muita voi opettajallakin olla, vaikka muuten hoitaisi perustyönsä erinomaisen hyvin. Eli kun tulet opettajaa vastaan, niin voitte päästä helpommin yhteisymmärrykseen.

meillä on ollut vastaavassa tilanteessa käytössä "viikkolomake", jossa ope on saanut piirtää hymynaaman tai laittaa tarran asiallisesti sujuneiden päivien (ja eräässä vaiheessa oli jopa jaettu tunteihin) kohdalle. Viikon lopussa lapsi toi lomakkeen kotiin nähtäväksi, ja jos siinä oli tarpeeksi tarrjoja tai hymynaamoja, käytiin yhdessä uimahallissa. jos taas ei ollut, ei käyty. Siitä oli opelle tietty työtä, mtuta siitä oli myös suuri hyöty, koska paitsi, että minä sain selville mitä tapahtui, myös lapsi huomasi selvästi, että häntä tarkkailllaan. Hänhän joutui sitä lappua kuljettamaan. Hän myös sai välitöntä palautetta, kun ne tarrat annettiin aina joka päivänä pivän päätteeksi. Niinpä hän oppi näkemään, mitä häneltä odotetaan, ja mitä ei suvaita. Tätä tehtiin reilun kuukauden tai pari, ja sitten lapsi ei tarvinnut systeemiä enää, vaan homma alkoi toimia. menetelmä on aika tavallinen. Viehän se vähän aikaa ja vaatii vähän työtä, mutta jos sen lapsen saa sillä kasaan, se säästää paljolta työltä tulevaisuudessa. Toisaalta, voihan olla, ettei opettaja ole sitä mieltä , että ongelma ylipäänsä on hänen. Ehkä hän haluaa vain siirtää teidän lapsenne mahdollisimman pian erityisluokalle jonkun muun ongelmaksi. Näitäkin on nähty. Silloin hänen on tietysti turha yrittää yhtään mitään.

on muitakin lapsia kuin poikasi. Minun tyttäreni on todella lahjakas ja haluaisin aina perjantaisin

saada raportin siitä mitä viikolla on tehty, jotta voisin olla varma siitä, että hän on saanut kykyjään vastaava opetusta joka hänelle lain mukaan kuuluu. Lahjakkaiden kouluja ei ole johon lapseni voisi mennä, mutta "tarkkiksia" kyllä löytyy johon häiriköt voidaan siirtää. Siellä on pienet ryhmät ja asiantunteva opetus.

Lahjakkaiden kouluja ei ole johon lapseni voisi mennä, mutta "tarkkiksia" kyllä löytyy johon häiriköt voidaan siirtää. Siellä on pienet ryhmät ja asiantunteva opetus.

Saatanan pässi. Vaikka sulla onkin lahjakas lapsi niin se ei tarkoita, ettei meidän muidenkin lapset olisi oikeutettuja opetukseen. Sitä paitsi monilla lahjakkaillakin on käytösongelmia. Ei lahjakas tarkoita samaa kuin kiltti.

Pienen lapsen käytösongelmat pystyy useimmiten kitkemään suhteellisen helposti pois vanhempien ja opettajan yhteistyöllä. Lyhyen sähköpostiviestin näpytteleminen joka perjantai ei kauaa kestä.



t.opettaja

kuten opettajat ja lääkärit nykyään. Kumpikin ryhmä pelkää ihmisiä ja niiden kohtaamista. Ihan sama, mitkä hienot koulut ja suunnitelmat on takana, jos lääkärin suurin toive työaikana on vältellä potilaita ja opettajan vanhempia. Omassa suvussani on monia opettajia ja kaikki kokevat tekevänsä kasvatustyötä erittäin isolla painoarvolla. Ja he eivät välttämättä viilaa tuntejaan viimeisen päälle vaan käyttävät säästyvän energian siihen, että kohtaavat vanhemmat kaupassa, puhelimella saa melkein aina kiinni ja siinä se ruuanlaiton lomassa menee vanhemman kanssa jutustelu hands free -laitteella. He tekevät työtä sielullaan, ei teorialla. Opettajan ammatti on sellainen, että se vaatii ihmiseltä rohkeutta, mutta rohkealle ihmiselle se on kohtalaisen kiva ja "helppo" homma.

opettaja viestittäisi säännöllisesti teille kotiin. Esimerkiksi joulukuussa pitäisitte sitten palaverin aiheesta. Mikäli lapsessa ei olisi tapahtunut muutosta, tekisitte sitten päätelmiä. Opettajasta voi tuntua turhauttavan kuuloiselta joutua raportoimaan jatkuvasti ilman mitään tavoitetta ja suunnitelmaa. Älä siitä pahastu, että hän ei ole tiedottanut kaikesta pienestä kotiin. Varmaan sekin olisi sinusta aika masentavaa, kun et voi suoraan koulutilanteeseen olla vaikuttamassa. Ammattitaitoinen opettaja ei valita jokaisesta pikkujutusta kotiin vaan selviytyy niistä itse. Opettajahan ei kuitenkaan ole pitänyt teitä pimennossa. Meilläkin on koulussa seurannassa oppilaista, joista kootaan käsityksiä ja kokemuksia ja kotiin otetaan yhteyttä sitten, kun on konkreettista kerrottavaa. Mutta toki tilanteenne pitää ottaa esille ja hoitoon.

hän ei suostu puhumaan puhelimessa vanhempien kanssa laittaessaan ruokaa omalle perheelleen? Kysypä opettajan lasten mielipidettä. Hekin nauttisivat läsnäolevasta vanhemmasta.

He tekevät työtä sielullaan, ei teorialla. Opettajan ammatti on sellainen, että se vaatii ihmiseltä rohkeutta, mutta rohkealle ihmiselle se on kohtalaisen kiva ja "helppo" homma.

ei tarvitse olla läsnä henkisesti, kun koko ajan pitää hoitaa oppilaiden perheiden asioita?

Onnea vaan heille, ovat varmasti loistavia opettajia. Kaikki eivät kuitenkaan ole näitä kutsumus-opettajia, vaan ihan tavallisesti palkkatyössä ja niin että oma perhe on se tärkein prioriteetti - ja työ on työtä. Voi voi...

Opettaja ei ole ensisijaisesti kasvattaja, vaan opettaja. Nykypaivan opettajat ottavat aivan liikaa kasvatusvastuuta lapsista jo nyt. Vanhemmat kasvattavat, ja opettaja opettaa lapselle opetussuunnitelmaan kuuluvia oppisisaltoja. Huonostikayttaytyvasta lapsesta on vastuussa koti, ei opettaja.

Opettajan kuuluu raportoida huonosta kaytoksesta kotiin, ja kodin tehtava on opettaa omalle mukulalleen peruskaytostavat.



Vanhempien olisi Suomessa herattava ottamaan vastuu omasta jalkikasvustaan. Turha syytella koulua tyyliin "vaikea kai se on tietaa mita siella tapahtuu". Totta kai on, jos ei itse ota selvaa. Opettajanko se pitaisi viela muun tyon lisaksi pitaa aktiivista vuoropuhelua ylla kodin suuntaan?



Jos sinua vanhempana oikeasti kiinnostaa lapsesi koulunkaynti ja sen tukeminen, lopeta hyvan saan aikana vastuun siirtely opettajalle ja koululle ja ota itse aktiivinen rooli kysymalla opettajalta (ei lippusia ja lappusia), kaymalla koululla ja keskustelemalla OIKEASTI lapsesi kanssa mita siella koulussa tapahtuu. Ala paasta lastasi liian helpolla, ala tyydy lyhyisiin vastauksiin, vaan virita keskustelukulttuuri, jossa seka sina etta lapsesi voitte kasvaa.



Lapsesi tulevaisuuden tekija olet sina, eika koulu. Turha sitten myohemmin syytella koulua/opettajia lapsen kohtalosta, mikali nyt tyydyt sivustaseuraajan rooliin.

vai ihan tosiko sä haluat mieluummin viettää koululla viikottain puoli tuntia - tunnin odottelemassa ja tapailemassa jotain vanhempia kuin käyttää 4-5- minuuttia perjantaista oman aikataulun mukaan nopeaan, sovitun kaava mukaiseen viestiin siitä, miten tämän viikon päivät ovat menneet? Ei voi olla totta!



terveisin toinen opettaja, joka mieluiten palaveeraa ensin viestien muodosta ja tarkoituksesta, sitten tekee ne sopivassa välissä parin kuukauden ajan ja lopulta palaveeraa uudelleen. Ja kutsuu tätä kasvatuskumppanuudeksi, tai opettajuudeksi. Ja tekee tätä vieläpä yläasteella...

Minulla itselläni on esimerkiksi sellainen tilanne, että omilla oppilaillani loppuu koulu perjantaina klo 12, mutta minulla ei. Seuraavan välkän käytän siihen että siistin nopeasti työpöydän yms, koska omaan luokkaani tulee toinen ope ja sitten kiiruhdan vaihtamaan liikuntavaatteet ja siirryn naapurikoulun li-saliin pitämään liikuntatuntia, joka alkaa 12.15. Perjantain eka välkkä menee välituntivalvonnassa ja seuraava on ruokavälkkä, joten voisin kuvitella että viestin kirjoittaminen / vanhemman tapaaminen perjantaina olisi aika epätodellista. Mutta vaikkapa torstaina kirjoittaisin sen viestin paljon mieluummin ( vaikka iltapäivällä kolme li-tuntia siellä naapurikoulussa...)

Entä jos ehdottaisit, että voisiko ope kirjoittaa kerran viikossa jonkinlaisen palautteen lapsestasi tai voisitko mennä hakemaan häntä jonain päivänä? Eli voisiko joustoa löytyä myös sieltä kotoa? Vai onko sen viestin ihan pakko tulla silloin perjantaina?

t: Ope

kohtaavat vanhemmat kaupassa, puhelimella saa melkein aina kiinni ja siinä se ruuanlaiton lomassa menee vanhemman kanssa jutustelu hands free -laitteella.

Onkohan tämmöinen ihan laillista toimintaa? Ei kai oppilaiden asioista saa puhua koulun ulkopuolella? En minä ainakaan haluaisi,että opettaja alkaisi puhua lapseni asioista jossain kaupassa kaikkien kuullen! Tervehdin tietysti opettajaa jos kaupassa näen, mutta en todellakaan ala kyselemään että mitenkäs lapseni pärjää koulussa. Minusta ei ole myöskään sopivaa, että soittaisin opelle kotiin ja hän puhuisi lapsestani miehensä tai lastensa kuullen, sittenhän open lapset voisivat kertoa asioita eteenpäin pihalla kavereilleen jne.

Saatanan pässi. .... Sitä paitsi monilla lahjakkaillakin on käytösongelmia.

Keltähän ne niitä saa niitä käytösongelmia...

sitten jotenkin 'yli-innokas'.. hän ehdotti itse että jokaiselle lapselle tulee 2 viikon välein käytösraportti johon hän merkitsee unohtuneet läksyt, tunnilla häiritsemiset yms yms.

Luulin että tällainen on normaalia toimintaa, mutta olemmekin tainneet saada erityishyvän open... ei sen puoleen tosi hyvä ope hän on muutenkin.

Toivottavasti te vanhemmat ymmärrätte, että kun soitatte open henkilökohtaiseen kännykkään, hän voi olla ihan missä tahansa tilanteessa. Tuskin hän on koululla illalla klo 20, kun vanhemmat soittavat! Minulla on tapana sanoa vanhemmille, että älä ihmettele, kun en nyt puhu lapsestasi nimellä, vaan sanon vaan tyttö, poika, lapsi tms, koska olen kotona, jossa muita paikalla, jossain yleisellä paikalla tai niin edelleen.

tottakai opettajien lapset kuulee ja näkee yhtä sun toista. Suurin osa asioista on ihan yhdentekeviä ja tieto itseasiassa julkista. Pahimmat ja arimmat asiat pystyy vaikka kaupassa puhumaan hienosti ja samoin omien lasten kuullen. Kuka sitä nyt siellä seuraa kuuntelemassa jotain keskustelunpätkiä, kun ei kukaan varmaan käytä siinä samalla nimeä tai puhu tunnistettavasti. Pystyn minäkin puhumaan kavereiden kanssa miehen kuullen niin, ettei mies välttämättä tajua, että kaveri pettää miestään.:)

Ja OPETTAJAN ammatti on kutsumusammatti. Työ on työtä, mutta sitä tehdään persoonalla. Ei se ole omalta perheeltä pois, että joskus juttelee vanhemman kanssa illalla. Vastapainona perhe saa paljon keskivertoperhettä enemmän aikaa, kun ei nysvää turhaan aikaa.

kohtaavat vanhemmat kaupassa, puhelimella saa melkein aina kiinni ja siinä se ruuanlaiton lomassa menee vanhemman kanssa jutustelu hands free -laitteella.

Onkohan tämmöinen ihan laillista toimintaa? Ei kai oppilaiden asioista saa puhua koulun ulkopuolella? En minä ainakaan haluaisi,että opettaja alkaisi puhua lapseni asioista jossain kaupassa kaikkien kuullen! Tervehdin tietysti opettajaa jos kaupassa näen, mutta en todellakaan ala kyselemään että mitenkäs lapseni pärjää koulussa. Minusta ei ole myöskään sopivaa, että soittaisin opelle kotiin ja hän puhuisi lapsestani miehensä tai lastensa kuullen, sittenhän open lapset voisivat kertoa asioita eteenpäin pihalla kavereilleen jne.

OPETTAJAN ammatti on kutsumusammatti.

Ja kaikki papit uskovat jumalaan, sairaanhoitajat saavat nautintoa huolehtiessaan potilaistaan ja prostituoidut rakastavat asiakkaitaan ihan oikeasti...

Peruskoulussa opettajan tehtävään kuuluu oleellisena osana myös kasvatukselliset elementit. Sosiaalisten taitojen opettelu on kirjattu osaksi peruskoulun tavoitteita. Vanhemmat kasvattavat ja KOULU tukee kasvatustehtävässä. Opettajanne tulisi tukea teitä parhaalla mahdollisella ja kohtuullisella tavalla esim. viikkoraportti tai pari kuukautta esim. siten että joka viikko tapaatte open kanssa ja viikon asiat läpi. Opettajan työaika ei lopu,kun 2 luokkalaiset lähtevät kotiin esim. klo 13.00. Toki tekin joudutte tsemppaamaan, mutta ei opettajakaan voi vastuutaan väistää. Olen itse opettaja sekä myös ohjannut muita opettajia. Tsemppiä teille ja varhainen puuttuminen kannattaa

on yksi opettajan perusvelvollisuus. Vieläpä nimenomaan niin, että opettaja on aloitteellinen sen yhteydenpidon kanssa.

Tuntuu vain unohtuvan aika monelta opettajalta. Minusta et vaadi liikaa. Ole yhteydessä rehtoriinjos ei ala homma muuten luistaa.