Sterilisaatio petti, nyt oma henki vaarassa :-(
Minulle tehdystä sterilisaatiosta huolimatta tulin raskaaksi, pitkään ihmettelin välillä ilmennyttä kuvottavaa oloa ym, mutten osannut epäillä raskautta heti. Kun sitten testin tein oli se positiivinen ja nyt ultran mukaan raskaus yli rv 12. Olemme aina miehen kanssa halunneet lapsia ja olemme adoptiojonossa. Lääkärin mukaan raskauden keskeytys ei välttämättä ole pakollinen, mutta voi hyvin olla, että raskaus vaarantaa henkeni kuten kävi viimeksikin ja sillon ei ole vaihtoehtoja. Tuntuu vaan niin pahalta ja mietin oisko viisaampi lopettaa raskaus jo nyt. Toisaalta on pieni mahdollisuus, että saisimme tämän lapsen elävänä. En vaan tiedä olenko henkisesti valmis toiseen kertaan, jolloin emme tiedä selviääkö vauva tai minä. Ennen sterilisaatiota mie olin kerran raskaana, se päättyi rv 23 sektioon, koska minun tilani heikkeni ja oma henkeni alkoi olla jo vaarassa, tyttäremme ei kuitenkaan selvinnyt.
Kommentit (159)
ja siunausta teidän pienille elämän matkalle. Ja suuremmille voimaa seurata.
Uskomatonta tässä oli keskustelu, joka oli ala-arvoista, mutta myös kannustavaa. Moni mietti, että kuinka hurja valinta ja miten ihmeessä osaisi elää tuossa. Ja toivoi Teille voimia päätökseen. Olihan toki joitakin ylilyöntejä, mutta onneksi osasitte jotenkin jättää ne huomoimatta.
Kiitos, että annoitte meille ajattelimisen aihetta ja näytitte se, että elämässä paljon on mahdollista, mutta silti elämä voi olla vaikeaa. Olit todella ihana, kun kävit kertomassa.
Ja vielä kerran suuret onnittelut pienistä!
Toivottavasti vauvat ovat terveitä ja kaikki sujuu hyvin!
T: Adoptiovauvan äitinä nyt 8 kk ja
elämä hymyilee :)
En tiedä uskotko Jumalaan, mutta minä kuitenkin rukoilen puolestasi, että kaikki menisi elämässäsi hyvin, päädyitpä mihin ratkaisuun tahansa.
Tämä olikin vanha ketju, enkä lukenut kuin aloitusviestin! Joten onnea kaksosten johdosta :)
T: edellinen kirjoittaja
Tippa linssissä luin tarinaanne. Uskomatonta! Elämä on ihmeellistä. Aina on toivoa! Kaikkea hyvää koko perheellenne!
Mikä on oma vointisi, ovatko riskit nyt takana kun vauvat ovat syntyneet?
Olen ihan hurjan paljon miettinyt, miksi asiat joskus menee niin kuin menee. Voi kun toivon niin kovasti, että lapsenne kasvaisivat ja saisitte nauttia heistä. Jaksamista arkeen.
Toivottavasti kaikki menee hyvin! Paljon voimia ja jaksamista teille kaikille!
Tämä on palstahistorian uskomattomin ketju. Onnea ihan hurjasti ja siunausta teidän pienille elämän matkalle. Ja suuremmille voimaa seurata.
Uskomatonta tässä oli keskustelu, joka oli ala-arvoista, mutta myös kannustavaa. Moni mietti, että kuinka hurja valinta ja miten ihmeessä osaisi elää tuossa. Ja toivoi Teille voimia päätökseen. Olihan toki joitakin ylilyöntejä, mutta onneksi osasitte jotenkin jättää ne huomoimatta.
Kiitos, että annoitte meille ajattelimisen aihetta ja näytitte se, että elämässä paljon on mahdollista, mutta silti elämä voi olla vaikeaa. Olit todella ihana, kun kävit kertomassa.
Ja vielä kerran suuret onnittelut pienistä!
Vauva on kyllä rakas ja periaatteessa olen valmis kuolemaan lapseni takia, jos edes tietäisin, että hän jää eloon, mutta tästäkään ei ole takeita.
En voi edes kuvitella miltä päätöksen teko tuntuu ja toivotankin sinulle paljon voimia sen tekemiseen.
Itselleni heräsi vain ajatus että mitä mieltä miehesi on. Onko hän ottanut mitään kantaa.
meillä puhuin tästä mieheni kanssa ja hän sanoi että ei antaisi minun synnyttää jos vaarana on menettää minut. Ei haluaisi elää ilman minua loppu elämää.
Mutta paljon paljon voimia ja jaksamista...
onnea vauveleista! Ihana päätös asialle! :)
Sektion yhteydessä minulta poistettiin kohtu ja siitä nyt toivun, mutta toipuminen on sujunut todella hyvin.
Mitään riskejä ei enää ole, migreenikohtaukset ovat vähentyneet siihen normaaliin ja nyt testataan yhtä estolääkettä, jos siitä olisi apua siihen, että migreenikohtaukset olisivat edes lievempiä mitä tähän asti.
ap
Mikä on oma vointisi, ovatko riskit nyt takana kun vauvat ovat syntyneet?
Onnea kovasti äidille ja voimia pikkuisille! Ihanaa, että kävin hyvin.
Toivon vauvoillenne oikein takapakitonta sairaala-aikaa.
varsinkin tuo tyttö, jo 24 viikolla -2SD pituus on 29,9 cm
varsinkin tuo tyttö, jo 24 viikolla -2SD pituus on 29,9 cm
Ajatella, että mun tyttö oli 45 cm täysiaikaisena syntyissään! Mitäs siihen sanot?!
Ja ap:lle ja koko perheelle kovasti onnea ja voimia!
Pienille kääröille voimia kovasti jotta jaksavat kasvaa :)