SUURperhekuumeilijoiden tammikuu 2009 :)

Muistaisitpa ainakin aina aikaisi täällä suurperhekuumeilijoissa ;) :D

Ainakin oisin jatkuvasti elämässänne==)) tiedä oisko se sitten hyvä vai paha...

...eli hassua kun just eilen tutkin äitiyskortteja, nimenomaan oman painoni kehittymistä eri raskauksissa.

Eli ihan tuoreessa muistissa, tai paperissa, sillä kirjoitin nuo kilot ihan paperillekin eilen:)





Ekassa raskaudessa painoin alussa 52 -raskauskiloja + 9,9 ->61.9

tokassa 52 + 9,6 -----> 61,6

kolmas 53,5 +11,2 ---> 63,7

neljänn 52 +13,5 ----->65,5

Nyt tällä hetkellä vaaka heilahtaa tuohon 54 - eli ei olla vielä ihan lähtötilanteessa, mutta kun vielä imetän, ja haluan imettää, en välitä vaikka tuossa mahan kohdalla extraa onkin.. (varmaan jossai muuallakin)..



Aina olen harrastanut liikuntaa, omaksi ilokseni, myös liikuttanut toisia, lähellä oli ettei ammatikseni tullut liikunnanopea:) mutta täytyy sanoa että varmasti nautin liikunnasta näin eniten, kun ei tarvii sitä kenellekkään tuputtaa;) saa vaan ite nauttia sen tuomasta hyvästä olosta.



Liikuntalajena on ollut ihan voimistelusta, telinevoimistelusta (pikkutyttönä) tuonne hiihtoon, juoksuun (eri sorttiseen), kävely, sauvakävely, aerobicit silloin joskus..kuntosali, vaellukset, pyöräily ym - tulikohan kaikki mainittua. Tämän hetken viikko-ohjelmaan kuuluu kuntosalikäyntiä, kuntopiiriä, hiihtoa jos saan aikaseksi, sekä venyttelyä:)

Nyt tosin olen vaan keskittynyt hoitamaan sairasta porukkaa kotona, myös itseäni. Yskää, kuumetta, räkää riittää meillä - toivottavasti pian loppuu.



Nyt pitäisi mennä tekemään lapsosille sapuskaa - mies lähti työmatkalle aamulla ja palaa vasta huomenna..ikävä mennä yksin nukkumaan kun on tottunut toisen vartalon lämpöön siinä vieressä..



sinuvi

Olipa pakko alkaa kirjoittamaan ja purkaan sydäntä! Vauvan kaipuu on niin kova! Kuumemittari näyttäisi varmasti 42 astetta! Parina viime iltana ollaan lasten kanssa katsottu heidän vauva kuviaan. Voi kuinka he ovatkin sitten suloisia! Omat pikkuiset! Voi kumpa saataisiin vielä sellainen!



Tokihan ovat suloisia nuo isommatkin! Eikä tuo pieninkään vielä mikään iso ole. Mahtuu syliin vielä oikein hyvin. Ihanasti siihen aina iltaisin nukahtaakin, kun tv:tä muut katsomme. Nyt tuolla pienimmällä on mahdoton uhmaikä! Kokeilee kovasti rajojansa -ja äitin hermojen rajoja. On sitten niin paha mieli itselläkin, kun on välillä suututtava ja kun pienelläkin paha mieli tulee. Mutta eihän kaikkea voi antaa tehdä! Ja paha mieli kyllä menee sylissä pian ohitse.

Kohta sitten taas ollaan uuden ilkeyden parissa. Mutta on se sittenkin niin ihana ja suloinen pikkuvesseli!



Olen miettinyt, kuinka saisin miehen mukaan vauvahaaveeseen. Mutta eipä sitä taida voida muuta tehdä kuin odottaa ja toivoa, että kipinä syttyisi. Eihän ne pakottamalla nämä tunteet tule! Täytyisi vain olla kärsivällinen ja luottaa siihen, että kyllä se kuume vielä tarttuu. Tai itseltä ohi menee. Se kyllä tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta! Aivan näen sieluni silmin sen pikkuisen, joka tahtoo vielä syntyä meille! Aikaisemmin olenkin ajatellut, että eihän tässä mitään kiirettä ole, mutta nyt tuntuu, etten malttaisi odottaa, että hänet oikeasti syliini saisin!



Lopuksi eräs ajatelma, jonka joskus olen poiminut jostain: "Kun sydämässä on joku kuva, niin siitä tulee totta, kun sitä oikein paljon rakastaa."



hannaleena

Se on sitten perjantai käsillä.

Aikainen aamu; ensin lillalillan, sitten me, sitten vanhin tyttö ja sitten tuo vajaa kaksivuotias. Ja jokainen kuono oli pöydän ympärillä jo kello kuuden jälkeen. Eli siis aikainen!!!

Itse olen tehnyt ensimmäisen happihypyn koirien kanssa. Ihana ima tulossa, pari miinus astetta!

Flunssa senkun jatkuu! Eilen illalla oli nostettava villakoira sänkyyn kun palelsi niin kovasti. Mies tuli suihkusta suoraan minun viereen, mutta paikka olikin varattu. Tokaisi että taitaa olla emäntä todella sairas kun koira on nostettu lämpöä tuottamaan viereen. NIMITTÄIN! Meillä ei koirat sänkyyn ole ennenkään tulleet. Niiden paikka on lattialla. Mutta, poikkeus vahvistaa säännön ja villakoira sai kyytiä jalkopäähän, kun isäntä oli ilolla vastaan lämmittäjän paikan minun vierestä. :-)



Mitenkäs SINUVI olet saanut nukuttua yösi ilman miestä vierellä? Oliko sänky täynnä pieniä lapsia? :-)



HANNALEENALLE tiedoksi, että meilläkin on mies aina ollut huuli pyöreänä, kun olen uusista lapsista puhunut...lähinnä on siis ihmetellyt sitä kuntoa ja kykyä, että kuinka tässä nyt vielä jaksaa...ja että kuinka minä jaksan. Mutta aina on mies minuun luottanut, että hommat tulee hoidettua yhtä hyvin kuin ennenkin, vaikka päiden lukumäärä talossa senkun lisääntyy.

Ja nyt tämän viimeisen tyttären jälkeen sanoi jo sairaalassa kätilölle että seuraavaa tehdessä laitetaan se työkalupakki sängyn alle :-) eli vielä ei ole meidän perhe kasassa, vaan yksi on suunnitteilla ja siitä ruvettiin puhumaan heti edellisen tullessa ulos vatsasta. :-)

Mies on muutenkin niin kovasti "vaikutuksille altis" ja tekee kaikkensa että perhe voi hyvin ja että se on tasapainossa. Minä taas osaan puhujanlahjat ja laittaa asioita tuulemaan. Siis Kaksos-Vaaka symbioosi parhaimmillaan.

Ei muuta kuin otahan asia puheeksi miehesi kanssa hyvä Hannaleena. Nyt en itse muista että kuinka monta lasta teillä oikein oli ja kuinka vanhoja ovat. Mutta tuskimpa se perhe-elämä paljoa siitä muuttuu, oli sitten talossa neljä tai viisi lasta...jos vain muut asiat ovat kunnossa. Tosin aikaa täytyy jäädä myös itselle ja sille toiselle siinä vieressä eikä vain vaihtaa vaippoja lapsille. Yhteinen aika on tärkeää.



Kaikille pusut kuonoon nyt.



Riesa jatkaa perheen kanssa.

Täällä alkaa flunssa hellittää...eilen jo pupuiltiinkin, tiijä nyt sit onko ovulaatioaika vai ei, ei minkään sortin tuntemuksia...ja jos olis tärppi, niin varmaan poika pätkähtäisi. Luin nimittäin juuri että jos tyttöa toivoo niin siittiöt pitäisi laittaa liikenteeseen 2-3 päivää ENNEN ovulaatiota ja sitten oviksen aikaan ei saisi sekstailla. Kun nuo tyttösiittiöt ovat hitaampia ja sitkeämpiä niin vasta sit uivat perille ja jos oviksen aikaan sekstaa niin poikasiittiöt todennäköisesti rynnivät ja korjaavat potin.



Täällä kyseltiin painosta-minä olen sitten toisin kun te muut XL-kokoa, vielä pitäisi vähän yli 10 kg karistaa painoa niin oisin normaalipainon ylärajoilla joka ois miun ruumiinrakenteelle ihan hyvä.. Nyt painan jo vähemmän kun ennen ed. raskauden alkamista, mutta miä oon sellanen ettei tarvii kun ajatella ruokaa niin jo kilot tulee...korkeimmillaan paino on ollut 120kg (KUVITELKAA) ja pituutta 173 cm...nyt sentään liikutaan jo ihan inhimillisissä lukemissa siihen verrattuna n. 90 kilossa. Mutta meitä on moneen junaan... Kävely on miun juttu, nyt lähinnä vaunulenkit mutta ennen vaunullista aikaa sauvakävely. Kävin myös usein uimassa mutta nyt rintatulehdusten pelossa on se vähän aikaa pannassa.



Täytyy lopetella, kohtahan nuo koululaisetkin saapuvat....mukavaa viikonloppua kaikille.

Tanni

Tanni - hienoa että flunssa sielläpäin hellittää, meillä vielä päällä on. Tosi raskasta äidille (minulle), kun saa öisin valvoa tukkoisen vauvan kanssa, esikoinen kävi herättämässä puoli kahden aikaan yöllä, kuumehiki sielläkin pukkasi päälle..ja sitten päivisin ei kuitenkaan saa nukuttua, kun kolmosta ei saa unille. Ja itsekin puolikuntoisena hoidan muuta sakkia. Eli ihanaa kun mies tulee tänään kotiin!

Eli voi hyvänen aika Tanni - mehän saadaan jännittää sun kanssasi parin viikon päästä - ja jos tärppi käy, poikaahan sinä odotat! Vau, kyllä tämä on yksinkertaista!

Painosta - toisille paino tuntuu vaan kerääntyvän, ja toisille ei. Välillä tuntuu että on ihan epäoikeudenmukaista, kun minä syön mitä vaan, milloin vaan, ja painoa ei kerry. Noo - ikä varmaan tekee tuohon muutoksen. (muutos lienee jo alullaan). Mun äitini ja sisarukseni kaikki ovat tosi laihoja, lastenteon jälkeenkin, ilman mitään kuureja. luulisin että aineenvaihdunta on vaan supervilkasta..

-Mutta eihän tuo 10 kg enää tanni kaukana ole, kun vertaa sitä mikä paino suurimmillaan on ollut. Eli tsemppiä vaan. Vaunulenkit on todellista terapiaa, mun mielestä, ja varsinkin kun pistää napit korville ja kuuntelee eri radiokanavia...



Riesa - sinä kun olet siitä sinipiian mahtavasta avusta kirjoitellut, niin minkä sorttinen apuväline sulla siinä on hommissa? Minä tässä ylhäällä fuskasin siivouksessa, laitoin vain lastan ympäri jotain luutua, ja sillä pyyhin lattian, olikin ongelma miten sain pölyt siitä luutun alta pois..Eli olis pitänyt ekaksi se imuri kaivaa kätköistä ja sitten moppi.



Nyt kaffin juontiin....palataan linjoille!

Eli mä oon aina ollut pieni,kuudenteen lapseen asti.Aivan kuten Riesa!Painoa ollut max 48kg(norm 46,47kg).Ja oon ollut ylpeä pienestä koosta,monen lapsen jälkeen!

Mutta nyt tän seiskan jälkeen tuntuu ettei kilot karise,ei millään(joo tiedän,aikaa kulunut vasta vajaa 2kk...)Vanhat housut ei mahdu,ei mene reisistä ylös-ja kilot ei tunnu tippuvan millään!Mittari näyttää 54kg sitkeästi(anteeksi valitukseni,sillä enhän edes tuolla painolla ole iso,mutta kun se tuntuu vaatteissa ym...).Toki en oo laihduttaa edes yrittänyt,enkä yritä,kun imetän!

Kai ne vielä tippuu tuosta...ja jollei niin ei voi sitten mitään!

Silti pikkasen turhamaisuuttani kaihertaa=/



Vielä en oo päässyt paceen eli arkiliikunnaksi on jäänyt.Haaveilen kovin juoksemisen aloittamisesta,keväälläaatellut aloittaa.Ihan omaksi iloksi!Saisi raitista ilmaa ja ulkoilua ylipäätään.Omissa ajatuksissa,poissa hetkisen kodin hälinästä=)





Tänään taas vauvakuume selvästi nousussaan.Välillä mietin että mitä ihmettä panttaan jos kuitenkin aion sen yhden lahjan vielä saada...

Mutta kai se on se järjen hiven joka yrittää antaa aikaa=)=)=)=)Itse kun ei muuten tajua!

Tuosta gallupista..



Ennen ensimmäistäkään ootusta paino 48-52kg, vaihteli kierron mukaan jopa tuon 4kg. Neuvolakorttien mukaan paino vaihellu seuraavasti..



1. 49-62,2kg

2. 53-64,4

3. 58-65,7

4. 56-67,2

5. 58,8-67,7



niinku näkyy niin tänne nuo lapset on tuonu ainaki jonku verran tuota "lapsilisää" painoon ;) Nyt paino on jotain ehkä 60kg kieppeillä ja toive ois että se vielä jossain vaiheessa tippus tuonne 55-57kiloon. Se ois niinku itelle se mukavin paino.. Mulla tosin tekee varmaan (seli seli) aika paljo se tuohon painoon ku nuo on tullu tosiaan aika tiuhaan (5v ja 1 sisään kaikki 5) tahtiin nuo muksut eli oon eellistä imettäny ku oon seuraavaa alkanu oottaan ja nuitten aikaan ku ei ihan älyttömiä laihutuksia oikeen suositella alotteleen :/ No joo.. mitä mä huijaan.. Oonhan mä sentään 3kk ollu tuona aikana oottamatta ja imettämättä että oishan se mahis laihikseen sillon ollu :D

Minullakin tuli kysymys mieleeni, eli kuinka moni käyttää kestovaippoja ja kuka sinnittelee kertakäyttöisille? Niitä kun menee hirveät määrät! Meillä on siirrytty kokonaan kestoilemaan, esikoinen ja kakkonen olivat vein kertakäyttövaipoissa. Muutenkin on elämä viidessä vuodessa muuttunut hurjan paljon ekologisempaan suuntaan. Ja toinen kysymys tuohon liittyen, kuinka teillä on vaatehuolto järjestetty pyykkeineen muineen?

kirjoitin pitkästi, tuohon Touhutoukan galluppiin, mutta ksitten kaikki katosi. Keskustelut pois käytöstä -luki..



vastaan toisella kertaa.



palataan linjoille.

sinuvi

Viidennestä muksusta alkaen oon ollut osakestoilija.Kotona mulla on kestot käytössä,mutta liikkuessa,kyläillessä,matkustaessa,kertikset.Oon itse ommellut vaippoja,ostellut uusia ja käytettyjä.Aika hyvä varasto niitä koossa.Välillä jos laiskottanut,oon antanut itselleni luvan käyttää kertiksiä hyvällä omallatunnolla.Mutta kyllä pääsääntöisesti käytän kestoja.Vaippapaketteja en osta kuin joitakin joskus,yksi paketti kestää vaikka kuinka kauan.Ihaninta on se ettei roskikset täyty likasista vaipoista ja haise!!!



Luin tuossa päivän lehteä jossa oli kirjoitus amerikkalaisnaisesta joka sai kahdeksikot ja entuudestaan oli jo 6 lasta.Joista nuorimmat 2v kaksoset ja vanhin 7v.On siinä sitten hommaa,ihan huikeeta.

Oli rouva ottanut hormoonihoitoja että sais lisää lapsia ja tässä tulos=)

Ja jutussa vielä kerrottiin että perheen isä lähdösää irakiin jossa turvallisuushommissa....



Ihan tuo ei ole oma haave=)



Mutta aika kova vauvakuume jyllää.Vitsailin miehelle että jos hakisin itsekin hormooneja,montako saatais kun kuitenkin oon ilmeisimmin aika hedelmällinen ilman mitäänkin(ainakin tähän asti...)=)



Jospa sitä kesällä yrittelis....?Mutta ilman niitä hormoonihoitoja;-)

Mä oon monesti ajatellut että pitäs nuita kestoja alkaa käyttään mutta en oo ainakaan vielä siihen lähteny. Tahtoo tuota pyykkiä olla muutenki sen verran reilusti ettei meinaa nykysiäkään määriä ehtiä koneita pyörittää. Mutta kyllä siinä vaan säästäs pitkän pennin ku jaksas kestoja opetella käyttämään välillä ku täälläki oli 3 nuorinta yhtä aikaa vaipoissa.. Jos mä sitten joskus vielä :)