Mä olen nyt pettänyt :-/

eilen sanoin jo, että tää jää sitten tähän, koska oikeasti olen aivan onnellisessa avioliitossa.

Tekstasin, että jääkööt menneet menneiksi, älä ota yhteyttä enää.

ap

Jos nyt ihan oikeasti päätät olla ottamatta yhteyttä toiseen mieheen ja jätät tämän jutun tähän, niin älä ihmeessä mene kertomaan aviomiehellesi! Hän ei tule koskaan unohtamaan asiaa ja pahimmassa tapauksessa perheenne tulee hajoamaan tuon asian takia.

Virheitä sattuu ja jos juttu ei tule toistumaan, niin yritä unohtaa ja elät elämääsi eteenpäin.

Itse olen saman kokenut pari vuotta sitten. Juuri samantyyppinen tarina kuin mitä sinullakin. Mieli kaihersi kuukausikaupalla tuon toisen miehen luo uudestaan, mutta pelissä olisi ollut liian paljon, joten jätimme asian tuohon yhteen yöhön. Nyt parin vuoden jälkeen voin jo antaa itselleni anteeksi ja miehen kanssa menee onneksi hyvin.

en voi nyt soittaa kellekään kaverillekaan, se kaveri kyllä jo tietää, kuka oli mukana.

ööh, aika huono jopa provoksi.

Toivottavasti osaisi tuo toinen mieskin pitää suunsa kiinni ja olla kertomatta kenellekään...

olen täällä työhuoneessa koneella, kun mies sanoi, että nuku vielä vähän siellä... täällä oli siis mulle valmis vuode, etten herätä ketään kun tuun.

Enkä voi kesken päivää lasten kuullenkaan alkaa tilittämään. Pelkään myös että joku tuttu tai miehen tuttu näki, kun pussailtiin siellä baarissa kuitenkin aika avoimesti.

yrittää unohtaa,ei tule onnistumaan. Sori vaan mutta tulet raahaamaan luurankoa mukanasi lopun ikääsi, varsinkin jos salaat sen mieheltäsi.Parasta olisi heti tunnustaa ja yrittää selvitä sovussa ja anteeksi annossa eteenpäin.

Mietippä nyt kannattiko,oliko sen arvoista ja sama myös tänäiltana baariin menijöille!!

Jos olette kerran yleisellä paikalla suudelleet. Oliko baarissa tuttuja paikalla?



Itse olin viime viikonloppuna Saksassa naiskaverini kanssa shoppailureissulla. Lauantai-iltana eksyimme erääseen baariin ja tapasin siellä aivan ihanan miehen.. Juttelimme, tanssimme ja sitten hän alkoi suutelemaan... Siinä vaiheessa alkoivat hälytyskellot soida ja pakenin paikalta! Olen naimissa kahden lapsen äiti, tämä toinen mieskin oli naimisissa ja pikkutytön isä.. Eli selvästi olisi vain jäänyt yhteen yöhön (sekä myös välimatka- minä Suomessa hän Saksassa).



Seuraavana aamuna toisaalta harmitti kun en edes puh. nroa mieheltä ottanut, mutta toisaalta oli tosi helpottunut olo. Kotona ollessa löysin sattumalta tuon baarin homepagen jossa myös näkyy kuvia joita on otettu jokaiselta illalta! Katsoin kuvat läpi ja siellähän olikin pari kuvaa jossa kaverini ja minä olimme tanssilattialla, mutta onneksi mitään muuta ei näkynyt..

SEn on varmaan joku nähnyt ja ehkä kertoo. Loput yksityiskohdat jättäisin omaksi tiedoksi... Ainakin toistaiseksi.

kuin kaverini, tuo mies + hänen kaverinsa, mutta miehellä on työ, jossa olen tavannut suht paljon hänen työkavereita ohimennen enkä jokaista muista.



Melko uusi baari, olin siellä eka kertaa ja se oli sen miehen asunnon lähellä, ja hän siellä kuulemma on useinkin.

Älä tunnusta mitään ja anna jutun olla. Kannat tuskaa sisälläsi jonkun aikaa ja pikkuhiljaa se helpottaa. Pikkuhiljaa ajattelet tätä vierasta miestä vähemmän ja vähemmän.

jos olisit mun vaimo, voisit tunnustaa,en jättäisi, suuttuisin kyllä.



Joku muu voi suuttua niin paljon, että ero tulee. Joku voi samantien heittää sut ulos ja huutaa huoraa jne.



Tunnusta se pussaaminen ja jos mies ei raivostu siitä, niin tunnusta koko juttu sitten. Rauhassa, kun lapset nukkuu. mielummin ihan kahden kesken, mutta se voi olla vaikeaa.



Ja ota opiksesi, tunnustit tai et! Toisen kerran se ei oo enää vahinko.

Kyllä mä oon sitä mieltä että älä tunnusta, jos tiedät että tämä oli viimeinen kerta. Siirrät tuskan suotta miehesi harteille ja se kaihertaa lopun elämää jos jatkatte yhdessä.



Jos tiedät että tämä oli viimeinen kerta kun petät, niin kanna tuska sisälläsi ja anna sen olla rankaisu itsellesi siitä mitä teit. Sinulla tulee olemaan vielä ihan kamala olo.

tunnusta pystytte elämään itsenne kanssa.



Olen töhöillyt itsekin, en ole pyhimys. En kuitenkaan pystyisi olemaan kertomatta ja jatkamaan elämää pelkällä olankohautuksella ja asnteella "sattuuhan näitä".



Kerro ap miehellesi. Vaikka hän ottaisi eron, niin voisit ainakin katsoa itseäsi peilistä ja sanoa mokanneesi, mutta mikä tärkeintä olleesi kuitenkin rehellinen. Sitä miehesikin tulee arvostamaan, kunhan saa tilanteeseen vähän etäisyyttä.

Mä en ainakaan IKINÄ antaisi anteeksi, jos tuollainen tulisi ilmi muuta kautta.



Itse mokasit, kestä nyt seuraukset.

Noin käy usein sellaisille, jotka käy harvoin

baareissa ja juo harvoi alkohilia. Siis naiiveille tyypeille. Anna itsellesi anteeksi ja yritä unohtaa koko juttu.

jos ei käy usein baarissa? Ihan uusi määre sanalle naiivi.

Kun olet selvittänyt itsellesi mistä on kyse, pystyt elämään asian kanssa ihan hyvin. Tiedät mikä on tärkeintä, oma perhe jne. Jos tunnet että et halua enää tavata miestä, kaikki tulee olemaan ok. En kertoisi miehelle.

ainoa järkevä asia mitä voit tilanteessa tehdä on kantaa tekosi seuraukset. Oma lähtökohtani on aina ollut, että jos petän, se tarkoittaa käytännössä luopumista nykysuhteestani. Tämän jälkeen valinnanvapaus on miehelläni. Kaikkea kun ei voi saada, ja mielestäni on erittäin raukkamaista "unohtaa ja antaa anteeksi" itselleen tuollainen. Sen jälkeen elät valheessa!



Sinun pitäisi kertoa miehellesi, ja jos hän haluaa erota, niin sitten haluaa.



Parisuhteen pitää perustua rehellisyydelle, ja kummallakin pitää olla päätösvalta haluaako elää esim. pettäjän kanssa.



Onhan sinulla se ihq teini-ihastus odottamassa, jos saat kenkää.

en oo aiemmin sekoillut pettämisessä edes nuorena tyttönä.

Vanhemmat lapset on nyt harrastuksissa, mies vei, otti 4-v:nkin mukaan, käyvät kaupassa. Soitin heti kaverille ja hän oli heti, että älä tunnusta.

Sen verran muuten vielä, että ehkäisyä (kondomia) käytettiin, ei oo siis pelkoa taudeista tai muista seurauksista. Kävin suihkussa ja on jälkiä, siis ei mitään fritsuja, mutta mulle tulee helposti jälkiä seksistä.

Vähän itkettää, kaduttaa koko typerä juttu. Miksi mä en jättänyt siihen pussailuun tai flirttiin koko hommaa.

Kyllä mä oon sitä mieltä että älä tunnusta, jos tiedät että tämä oli viimeinen kerta. Siirrät tuskan suotta miehesi harteille ja se kaihertaa lopun elämää jos jatkatte yhdessä.

Jos tiedät että tämä oli viimeinen kerta kun petät, niin kanna tuska sisälläsi ja anna sen olla rankaisu itsellesi siitä mitä teit. Sinulla tulee olemaan vielä ihan kamala olo.

esim. yksi parhaista kavereistani on eksäni, jonka kanssa olin 4 vuotta ja 3 v avoliitossakin ja ei oo mitään ongelmaa ollut koskaan, etten "saisi" mennä hänen kanssaan johonkin kahdestaan jne.

Jotain huoraksi haukkumista en usko että tapahtuu. Voi suuttua kyllä paljonkin, mutta kuka ei suuttuisi. Suuttuisin mäkin jos olisin mies, ja kuulisin tuon eilisen jutun, mutta en jättäisi kuitenkaan. Olisin loukkaantunut kyllä.

ap

jos olisit mun vaimo, voisit tunnustaa,en jättäisi, suuttuisin kyllä.

Joku muu voi suuttua niin paljon, että ero tulee. Joku voi samantien heittää sut ulos ja huutaa huoraa jne.

Tunnusta se pussaaminen ja jos mies ei raivostu siitä, niin tunnusta koko juttu sitten. Rauhassa, kun lapset nukkuu. mielummin ihan kahden kesken, mutta se voi olla vaikeaa.

Ja ota opiksesi, tunnustit tai et! Toisen kerran se ei oo enää vahinko.

Turha pahoittaa toisenkin mieltä, luultavasti ette eroaisi, mutta asia hiertäisi aina teidän välejä. Parempi kantaa taakka itse ja ottaa opikseen.



Tärkeimmän askeleen jo otitkin eli ilmoitit toiselle miehelle, että et halua pitää yhteyttä. Poista myös hänen (mahd.) numeronsa muistista, äläkä enää vastaa yhteenkään viestiin. Ja parempi olla menemättä baariin vähään aikaan.



Anna itselle anteeksi ja sen jälkeen yksinkertaisesti päätät(!) unohtaa koko jutun. Päätät, ettei sitä koskaan tapahtunut ja keskityt oman suhteen kohentamiseen. Et haaveile toisesta miehestä tmv. Sillä tavalla koko jupakasta voi olla lopulta jopa "hyötyä" teille.

että kerroin tai en, nyt täytyy toimia jotenkin että romantiikka rupeaa kukoistamaan täällä kotioloissa. Pyydän jotain lapsenvahdiksi ja järkkään mahdollisimman pian jonkun vaikka kahdenkeskisen illallisen ravintolassa ja myöhemmin jonkun ihan hotelliyönkin.

Mä en oo nykyään kovin innokas baareilija. Luultavasti seuraava kerta on työpaikan pikkujoulut, ja niistä oon kyllä aina selvinnyt ihan kunnialla kotiin.

Kaverinikin teroitti, että nyt viestit pois muistista ja hänenkin viestit, ettei tuu mitään jälkijupakkaa.

Vielä kyllä tekee mieli tunnustaa, mutta ehkä se vaan pilaa kaiken. Vaikeaa sanoa, kun ei olla edes teorettisesti koskaan puhuttu, että haluisko tietää vai ei, jos ei oo kuin tämmöinen yhden illan juttu, ei mikään suhde.

ap

Turha pahoittaa toisenkin mieltä, luultavasti ette eroaisi, mutta asia hiertäisi aina teidän välejä. Parempi kantaa taakka itse ja ottaa opikseen.

Tärkeimmän askeleen jo otitkin eli ilmoitit toiselle miehelle, että et halua pitää yhteyttä. Poista myös hänen (mahd.) numeronsa muistista, äläkä enää vastaa yhteenkään viestiin. Ja parempi olla menemättä baariin vähään aikaan.

Anna itselle anteeksi ja sen jälkeen yksinkertaisesti päätät(!) unohtaa koko jutun. Päätät, ettei sitä koskaan tapahtunut ja keskityt oman suhteen kohentamiseen. Et haaveile toisesta miehestä tmv. Sillä tavalla koko jupakasta voi olla lopulta jopa "hyötyä" teille.

Teet palveluksen itsellesi ja kaikille osapuolille.

Olet töpännyt, kanna vastuusi. Kiusaat salailemalla asiaa sekä itseäsi että miestäsi. Joskus se kuitenkin pulpahtaa, miksei siis samantien.



En ymmärrä, miten ihmiset voi olla noin kauheita toisilleen. Asia ei kuulu pelkästään sinulle, vaan myös miehellesi. Miettikää itseänne petetyn osapuolen sijaan! Eikö olisi kohtuullista saada itse päättää, haluaako tuon jälkeen esim. seksiä kanssasi ja olla taas "isi" ja "äiti" ;)?



Ihmiset on kauheita.