Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi niin moni vanhempi hankkii 3-6 vuotiaille pojilleen...?

Vierailija
18.09.2009 |

leluiksi kymmeniä ellei satoja samantyylisiäkin robotteja, hirviöitä, yleensäkin pääkallo- ym kuvioituja synkkiä leluja? Ja muita leluja ei ole juuri esillä näiden lisäksi kuin ehkä legoja. Ja legotkin ehkä vain merirosvo tms aiheisia.



Meillä on värikäs lastenhuone. Poika on iloinen ja aurinkoinen.



Miksi toisten poikien huoneet ovat niin synkkiä? Leikit riehumista, nahistelua ja harvoin synkkien merirosvolaivojen rakentelua. Riehuminen on sopivana annoksena mielestäni kivaa ja tärkeää, mutta missä on älyä ja vuorovaikutusta kehittävät leikit?



Oma poikani rakentaa mieluummin iloisen värisen kaupungin junaratoineen, taloineen, ihmisineen, kukkineen, autoineen, lentokoneineen, helikoptereineen, laivasatamineen ja sinne tarvitaan sitten pari merirosvolaivaakin!



Onko kellään muulla samoja ajatuksia?

Kommentit (159)

Vierailija
101/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaikki leikit, yksin ja yhdessä muiden kanssa on ainoastaan väkivaltaan ,sotaan, tappamiseen ja taisteluun liittyviä(örkit leikkimässä kaupassakäyntiä ei tietenkään ole sitä), niin sitä voi pitää merkkinä siitä että lapsen psyykkinen hyvinvointi on vaarassa. Sukupuolesta riippumatta.



En ole ap, mutta olen hänen linjoillaan. Minusta ongelma on juuri siinä määrän liiallisuudessa joissain perheissä, ei noissa leluissa sinänsä. Miten tämä voi olla niiiiiiin vaikea ymmärtää?

Vierailija
102/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja löytäisit pojallesi kaverin, jolla on kaltaisesi äiti? Olet aika kamala ihminen, toivottasti emme koskaan tapaa.

että poikani saisi kaverin, jonka kanssa leikit menisivät yksiin! Tähän asti on ollut turhauttavaa huomata, että ulkona tavattu kiva kaveri lähinnä rikkoo lapseni tavaroita meillä leikkiessään! Riittää, kun kysyn vanhemmalta, että mitkä ovat hänen lapsensa suosikkileluja/leikkejä ja osaan varautua näkemään taas yllätyksettömän lastenhuoneen... Tapa leikkiäkin sen jo kertoo! Minunkin mielestäni vapaa leikki on tärkeää. Vanhemmat tarjoavat virikkeellisen ympäristön ja leikkivät lapsen kanssa joskus, jotta lapsi tulisi uteliaaksi ja kekseliääksi uusien lelujen käyttöön otossa. Kunpa lapseni saisi kaltaistaan seuraa! ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi tehdä mitä vain, mutta rakentaminen ei ole roolileikkiä Tietenkin rakentaminen kehittää omalta osaltaan mielikuvitusta, mutta se ei ole tunneleikkiä eikä siinä yleensä käsitellä tunteita tai sosiaalisia tilanteita. Jos vapaa leikki on pelkkää rakentamista (ja ohjattu leikki esim. pelejä tai askartelua), ei lapsi todennäköisesti käsittele leikeissään paljoakaan tunteita, erilaisia rooleja ja käyttäytymistapoja tai sosiaalisia tilanteita tai askarruttavia suuria teemoja (kuten sitä kuolemaa.) Toki lapsen vapaata leikkiä kannattaa hyvin hienovaraisesti ohjata, jos se pyrkii muodostumaan kovin yksipuoliseksi, mutta sitähän örkkileikit, fyysiset taisteluleikit, legoilla rakentelu yms. eivät ole, jos lapsi niitä kaikkia leikkii. Ja ainakin meillä niihin örkkileikkeihin mahtuvat hempeämmätkin teemat. Eilen illalla seurailin, kuinka örkki-isä yhdessä örkki-poikansa kanssa lähti taistelemaan vihollista vastaan ja hyvää huolta örkki-isä tuntui pojastaan pitävän taisteluiden ja räjähdysten keskellä. Varsinkin ystävyyden ja lojaalisuuden teemat sekä ystävien riidat ja niiden sopiminen tuntuvat meidän pojan örkkileikeissä olevan useinkin esillä.

kehittää rakentamalla? Silloinhan voi tehdä ihan mitä vaan!

kun tässä halutaan siitä tehdä. Niistä rakennelmista, oli ne sitten taloja tai vaikkapa avaruusaluksia löytyy yleensä myös henkilöhahmoja tai elukoita.

Vierailija
104/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen kyllä katsellut pojan kanssa kaikkea mitä on tarjolla. Ei ole halunnut, että ostetaan edes dinosauruksia! Monta kertaa olen kysynyt, että "eikö siltikään, vaikka kavereilla on?" Merirosvolaiva on ainut minkä on halunnut. Ja dinosauruskirjojakin on. Rakentelee mieluummin legoista omat dinosauruksensa! Olen keskustellut etukäteen, että kaverin synttäreillä saattaa pelottaa ja ihmetyttää, kun on paljon örkkejä ym. Onneksi ei ole pelännyt sitten niitä. Vesipyssyn saattaisi huolia, mutta tappaminen ei taida olla hänellä oikein verissä. Ötököitäkin pyydystää ja päästää vapaaksi ulos. ap

Vierailija
105/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se poikasi örkkileikeissä varmaan mukana pärjää vaikka asia sinua nyt näin paljon huolestuttaakin että pitää hakkua muita äitejä. Kuulostaa siltä, että itse yrität tuputtaa pojallesi väkisin örkkejä ja sitten harmittaa kun ei niitä halua. Tämän sitten purat haukkumalla muita?

olen kyllä katsellut pojan kanssa kaikkea mitä on tarjolla. Ei ole halunnut, että ostetaan edes dinosauruksia! Monta kertaa olen kysynyt, että "eikö siltikään, vaikka kavereilla on?" Merirosvolaiva on ainut minkä on halunnut. Ja dinosauruskirjojakin on. Rakentelee mieluummin legoista omat dinosauruksensa! Olen keskustellut etukäteen, että kaverin synttäreillä saattaa pelottaa ja ihmetyttää, kun on paljon örkkejä ym. Onneksi ei ole pelännyt sitten niitä. Vesipyssyn saattaisi huolia, mutta tappaminen ei taida olla hänellä oikein verissä. Ötököitäkin pyydystää ja päästää vapaaksi ulos. ap

Vierailija
106/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ne on poikien leikkejä, joita arvostellaan? Meillä on kiltit ja kivat ja sosiaaliset pojat, jotka leikkii välillä aika hurjiakin leikkejä. Varsinkin vanhin on perusluonteeltaan tosi rauhallinen, ja hänellä on paljon kavereita, joilla on jotain pientä erityisyyttä. Näiden e-lasten vanhemmat aina jaksavat kiittää esikoistamme siitä, että hän esim. jaksaa aina kuunnella, mitä puhevaikeuksista kärsivä ystävänsä yrittää sanoa. ELi ei siis ihan pilalla monsterileikkien takia ole mennyt.



Mutta siis jos muistutatte sodasta pojillenne, kait muistutatte tytöille, kuinka synnytys sattuu karmeasti, eikä ole suinkaan moinen "plops", mikä tyttöjen leikeissä? Ja että ei ne vauvat hiljene vaikka ne laittaa sänkyyn, vaan kirkuvat yötä päivää, ja äidit popsii mielialalääkkeitä, että pärjäävät arjessa?



Mitä jos annettaisiin leikkien olla leikkejä, ja juteltaisiin lasten kanssa paljon elämästä ja maailmasta noin yleisesti, leikkejä tuomitsematta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä ikäinen poikasi on?

ap mainita että poika on 4-vuotias, ellen väärin muista.

Vierailija
108/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitäisikö ne sitten ottaa pois, ettei vaan lapsi kieroudu kun onkin 10 Bioniclea 3 sijaan ;-)

Meillä on pojalla ja tytöllä myös ylipäätään paljon erilaisia leluja, kirjoja, pelejä (ulko- ja sisäleluja). Silti molemmilla on lempilelunsa, ja jostain kumman syystä ne lempilelut kyllä ovat pojalla näitä "poikaleluja" ja tytöllä "tyttöleluja". Molemmat ovat empaattisia ja sosiaalisia lapsia, poikaa mm. tytöt kutsuvat usein synttäreilleen ainoana poikana. Näin siis siitä huolimatta että ne lempilelut ovat Bioniclet ja dinosaurukset sekä merirosvojutut!

kaikki leikit, yksin ja yhdessä muiden kanssa on ainoastaan väkivaltaan ,sotaan, tappamiseen ja taisteluun liittyviä(örkit leikkimässä kaupassakäyntiä ei tietenkään ole sitä), niin sitä voi pitää merkkinä siitä että lapsen psyykkinen hyvinvointi on vaarassa. Sukupuolesta riippumatta. En ole ap, mutta olen hänen linjoillaan. Minusta ongelma on juuri siinä määrän liiallisuudessa joissain perheissä, ei noissa leluissa sinänsä. Miten tämä voi olla niiiiiiin vaikea ymmärtää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

on kaksi poikaa, kohta 7v ja 4v, heidän huoneessaan, ei ole yhtään robottia, hirviötä, tai muutakaan synkkää lelua tai taistelujuttua. Eikä huone muutenkaan ole synkkä, vaan valoisa ja värikäs.



Pääkallokuvioisia (hillittyjä sellaisia), on kyllä ekalaisella, koska niitä on halunnut.



Meillä pojat toki tappelee, ja nahistelee, mutta pääasiallisesti leikkivät, edelleen pikku-autoilla, junaradalla (harvemmin ajelevat junilla, mutta rakentelevat. Rakentavat pikkulegoista avaruusaluksia, autoja ym.



Rakentelevat majoja, piirtävät, värittävät, ja keksivät jos jonkin näköistä mielikuvitus leikkiä.



Ulkona leikkivät tosi paljon, pelaavat jalkapalloa, ajelevat pyörillä ja potkulaudoilla. Rakentelevat hiekkalaatikolla, ja kiipeilevät puissa (joissa on lupa) ym.



Minusta aika monikin tuttavapiirimme poika harrastaa samoja juttuja, eli mielestäni kuvailemasi synkkyys, ja tappelu on aika harvinaista.

Vierailija
110/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

6 v poikamme tykkää lähinnä legoista ja junaradoista, mitkään örkit tai pyssyt eivät kiinnosta pätkääkään.



En kestä, kun pojat näissä keskusteluissa pitää tunkea niihin helppoihin ja mukaviin muotteihin. Kaikkia ei hirviöt kiinnosta, ja sekin on aivan "normaalia".



En myöskään jotenkin jaksa noita Sinkkosia ja muita poikien ikuisia ymmärtäjiä ja puolustajia, vaikka minulla kaksi poikaa onkin (ja yksi tyttö). Minusta pikkupojille tekee välillä erinomaisen hyvää joutua tekemään "tyttömäisiä" juttuja: hiljaa paikallaan istumista, rauhallisia kotileikkejä, empaattista vuorovaikutusta ja etenkin hoivaleikkejä niiden hirviöremuamisten lisäksi.



Vai pitääkö naisten aina ja ikuisesti vain "ymmästää" niitä poikiaan ja miehiään...? Minusta pojat voivat vaihteeksi oppia myös ymmärtämään elämänsä tyttöjä ja naisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli meillä luetaan tosi paljon, lapset itse, sekä minä lapsille. 7v on osannut jo muutaman vuoden lukea, tutkii tosi paljon esim. lasten tietokirjoja, aiheesta kuin aiheesta, ja muutenkin lukee kaikkea aku ankoista satuihin.

Vierailija
112/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt voin jo ihan rehellisesti sanoa, että jos jossain on vikaa niin sinussa. Ei muissa lapsissa eikä sinun lapsessasi vaan sinussa.

Ei kai kukaan normaalijärkinen ihan tosissaan puhu vesipyssyleikeistä TAPPAMISENA?

Sulla on tainut mennä vähän överiksi. Varoittelet lasta että kaverin synttäreillä saattaa olla pelottavia leluja jne?

olen kyllä katsellut pojan kanssa kaikkea mitä on tarjolla. Ei ole halunnut, että ostetaan edes dinosauruksia! Monta kertaa olen kysynyt, että "eikö siltikään, vaikka kavereilla on?" Merirosvolaiva on ainut minkä on halunnut. Ja dinosauruskirjojakin on. Rakentelee mieluummin legoista omat dinosauruksensa!

Olen keskustellut etukäteen, että kaverin synttäreillä saattaa pelottaa ja ihmetyttää, kun on paljon örkkejä ym. Onneksi ei ole pelännyt sitten niitä.

Vesipyssyn saattaisi huolia, mutta tappaminen ei taida olla hänellä oikein verissä. Ötököitäkin pyydystää ja päästää vapaaksi ulos.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

korjailee täällä mokiaan..

Vierailija
114/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tee leikistä roolileikkiä. Jos ne henkilöhahmot tai elukat (tai yhtä hyvin autot tai robotit) eivät tee mitään, niin ne ovat samanlaista ympäristöä kuin talotkin.

Sillä ei niinkään ole väliä, mikä se toimiva objekti on, vaan sillä, miten se toimii ja mitä tunteita sillä esimerkiksi on. Lapsi voi siis sijoittaa rakentamaansa kaupunkiin ihmisiä ihan vain siksi, että hänen käsityksensä mukaan kaupungissa on imisiä tai hänellä nyt vain sattui olemaan niitä ihmishahmoisia palikoita. Ja sitten ottaa sen traktorin tai puun siitä ihmishahmon vierestä ja leikkiä sillä ne roolileikit.

Mutta jos lapsen leikeissä ei ole tätä roolileikkiulottuvuutta, niin se on niitä kohtia, jossa itse alkaisin hienovaraisesti ohjata leikkejä suuntaan, jossa tämä ulottuvuus tulee mukaan.

Totta kai joskus vain rakennetaan, mutta jos aina vain rakennetaan, niin se on eri asia.

kun tässä halutaan siitä tehdä. Niistä rakennelmista, oli ne sitten taloja tai vaikkapa avaruusaluksia löytyy yleensä myös henkilöhahmoja tai elukoita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olet aivan yhtä ennakkoluuloinen kun näin oletat. Tervetuloa meille katsomaan, jos et usko.

Meillä myös rauhallinen poika. 6 v poikamme tykkää lähinnä legoista ja junaradoista, mitkään örkit tai pyssyt eivät kiinnosta pätkääkään. En kestä, kun pojat näissä keskusteluissa pitää tunkea niihin helppoihin ja mukaviin muotteihin. Kaikkia ei hirviöt kiinnosta, ja sekin on aivan "normaalia". En myöskään jotenkin jaksa noita Sinkkosia ja muita poikien ikuisia ymmärtäjiä ja puolustajia, vaikka minulla kaksi poikaa onkin (ja yksi tyttö). Minusta pikkupojille tekee välillä erinomaisen hyvää joutua tekemään "tyttömäisiä" juttuja: hiljaa paikallaan istumista, rauhallisia kotileikkejä, empaattista vuorovaikutusta ja etenkin hoivaleikkejä niiden hirviöremuamisten lisäksi. Vai pitääkö naisten aina ja ikuisesti vain "ymmästää" niitä poikiaan ja miehiään...? Minusta pojat voivat vaihteeksi oppia myös ymmärtämään elämänsä tyttöjä ja naisia.

Vierailija
116/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

minua taas ottaa päähän se että joillekin tytöille ei suoda mitään remuamista, koska ovat tyttöjä. Kasvatus on tytöille "varo, varo, älä, älä"

Vierailija
117/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

(sekä saman ikäinen tyttö ja 2,5v. poika)



Meillä ei ole yhtää asetta lapsilla leluissa, koska en sellaisia ole ostanut ja ystävämme ovat samoilla linjoilla aselelujen kanssa.

Aseleluja vastaan minulla ei ole mitään, jos lapsilla on kotona roolimalli joka näyttää mihin, miten ja milloin aseita käytetään. Esim. isä metsästää tai on ammatiltaan vaikka poliisi.



Meillä ei myöskään ole hirviöleluja, kun en ymmärrä niiden tarkoitusta. Meillä ei ole pelikonsoleita eikä varmaan toviin tulekkaan.



Meillä katsotaan vain kakkoselta tulevia lasten ohjelmia, DVD-levyjä on paljon mutta ovat Tuomas Veturia, Late lammasta, Titi-nallea yms. harmitonta.



Meillä on leluissa autoja, kaikenlaisia maansiirtokoneita, junarata, leikkikeittiö, nukkeja, legoja, eläimiä... Ja niillä leikitään kovasti. Lapseni eivät ole missään vaiheessa olleet vailla mitään hirviöleluja tai pet shoppeja, kun eivät sellaisista edes tiedä.



Kaikilla kolmella on päiväkodissa kovasti kavereita vaikkeivat kehittelekkään miekkoja oksista vaan mielummin leikkivät autoleikkejä



Minusta se on vanhempien tehtävä katsoa millaisilla leluilla lapset leikkivät tai minkälaisia ohjelmia katsovat. Se on osa kasvatusta.

Vierailija
118/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

(sekä saman ikäinen tyttö ja 2,5v. poika)

Meillä ei ole yhtää asetta lapsilla leluissa, koska en sellaisia ole ostanut ja ystävämme ovat samoilla linjoilla aselelujen kanssa.

Aseleluja vastaan minulla ei ole mitään, jos lapsilla on kotona roolimalli joka näyttää mihin, miten ja milloin aseita käytetään. Esim. isä metsästää tai on ammatiltaan vaikka poliisi.

Meillä ei myöskään ole hirviöleluja, kun en ymmärrä niiden tarkoitusta. Meillä ei ole pelikonsoleita eikä varmaan toviin tulekkaan.

Meillä katsotaan vain kakkoselta tulevia lasten ohjelmia, DVD-levyjä on paljon mutta ovat Tuomas Veturia, Late lammasta, Titi-nallea yms. harmitonta.

Meillä on leluissa autoja, kaikenlaisia maansiirtokoneita, junarata, leikkikeittiö, nukkeja, legoja, eläimiä... Ja niillä leikitään kovasti. Lapseni eivät ole missään vaiheessa olleet vailla mitään hirviöleluja tai pet shoppeja, kun eivät sellaisista edes tiedä.

Kaikilla kolmella on päiväkodissa kovasti kavereita vaikkeivat kehittelekkään miekkoja oksista vaan mielummin leikkivät autoleikkejä

Minusta se on vanhempien tehtävä katsoa millaisilla leluilla lapset leikkivät tai minkälaisia ohjelmia katsovat. Se on osa kasvatusta.

Vierailija
119/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiellätkö leikkimästä esim. kaverisynttäreillä lahjaksi saaduilla leluilla? Meidän eskariryhmässä kaikki pojat omistavat vähintään muutaman ns. hirviölelun, ja lelupäivinä niillä leikitään yhdessä. Kieltäisitkö esim. tämän pojaltasi?

Ja mainittakoon että meidän pojallakaan ei ollut 4-vuotiaana ns. hirviöleluja laisinkaan, mutta nyt 6-vuotiaana tilanne on eri. Ja niissä leluissa onkin suositusikäraja usein 5-7 vuotta.

Minulla on 4,5v poika (sekä saman ikäinen tyttö ja 2,5v. poika) Meillä ei ole yhtää asetta lapsilla leluissa, koska en sellaisia ole ostanut ja ystävämme ovat samoilla linjoilla aselelujen kanssa. Aseleluja vastaan minulla ei ole mitään, jos lapsilla on kotona roolimalli joka näyttää mihin, miten ja milloin aseita käytetään. Esim. isä metsästää tai on ammatiltaan vaikka poliisi. Meillä ei myöskään ole hirviöleluja, kun en ymmärrä niiden tarkoitusta. Meillä ei ole pelikonsoleita eikä varmaan toviin tulekkaan. Meillä katsotaan vain kakkoselta tulevia lasten ohjelmia, DVD-levyjä on paljon mutta ovat Tuomas Veturia, Late lammasta, Titi-nallea yms. harmitonta. Meillä on leluissa autoja, kaikenlaisia maansiirtokoneita, junarata, leikkikeittiö, nukkeja, legoja, eläimiä... Ja niillä leikitään kovasti. Lapseni eivät ole missään vaiheessa olleet vailla mitään hirviöleluja tai pet shoppeja, kun eivät sellaisista edes tiedä. Kaikilla kolmella on päiväkodissa kovasti kavereita vaikkeivat kehittelekkään miekkoja oksista vaan mielummin leikkivät autoleikkejä Minusta se on vanhempien tehtävä katsoa millaisilla leluilla lapset leikkivät tai minkälaisia ohjelmia katsovat. Se on osa kasvatusta.

Vierailija
120/159 |
18.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ÄÄRETTÖMÄN REIPAS.

Rakastaa kaikkea kauhua pääkalloja, pyssyjä, miekkoja, ym kauheaa.

Kauhuleikit ei poista muita kehittäviä leikkejä.

Musta ap sun näkemys kertoo tyhmästä ihmisestä, joka ei ymmärrä poikien kehityksestä mitään.

Pojat ei ole mitään musta/valkoisia jokotai tapauksia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi viisi