miksi koulussa pitää opettaa brittienglantia?

Puhun amerikanenglantia, opetan molempien sanastoa, kerron eroista. Kirjassa on Irlannin, Usan, Britannian, Intian, Kanadan, Australiankin enkkua. Minulle saa kirjoittaa color ja colour - mielellään kuitenkin jommankumman maan sanastoa noudattaen, mutta yläasteella ei vielä niuhoteta.



Siis yksinkertaistaen: koulussa Ei opeteta vain brittienglantia. Piste.

että sinne tulijat ovat omaksuneet sikäläiset säännöt ja sikäläisen kielen. Nythän homma on muuttumassa täysin toiseksi, kun latinoiden määrä on merkittävästi kasvanut ja heistä on muodostunut yksikkö, joka halutessaan tai pärjätäkseen maassa ei välttämättä puhu englantia laisinkaan, eli kaksikielisyys alkaa olla USAssa tätä päivää.

joissa ei tarvitse osata englantia: suurkaupunkien kiinalaiskeskittymät ns. Chinatown, italialalaisten miehittämät asuinalueet, useat Koreasta, Vietnamista, Japanista tulleet.

On hauska tavata näitä ihmisiä, jotka ovat asuneet maassa vuosikymmeniä mutta eivät osaa englantia muutamaa sanaa enempää.

Mua harmittaa aina, kun suomalaiset haukkuvat Amerikkaa niin estoitta. Maa tarjoaa kuitenkin kodin ja turvan miljoonille ihmisille. Jokainen on tervetullut, joka tahtoo yrittää.

Suomessa sitten ollaan kurkkua myöten täynnä muutamasta Somalipakolaisesta, jotka eivät meinaa sopeutua. Jossain on laitettu virkistysalueet käyttökieltoon pakolaisilta, kun ovat hiukan sotkeneet.

saavuttanut Suomea... Täällä katsotaan sisäänpäin ja kaikki ulkoapäin tuleva on epäilyttävää. Siksi täällä ei yleensä opeteta myöskään britti- eikä amerikanenglantia, eikä mitään muutakaan natiivienglantia, vaan vanhaa kunnon tankeroenglantia. Jos joku tätä kritisoi, alkaa hirveä propagandan suoltaminen siitä miten upeaa englantia suomalainen englanti on. No, asiaa paremmin ymmärtävät tietävät kyllä totuuden, mutta suomalaisessa keskivertoseurassa siitä ei kannata vihjaistakaan.

mieheni puhuu edelleen vahvalla tankeroaksentilla englantia, sujuvasti kyllä muuten. Hän aina tapaa sanoa, että suomalaisilta puuttuu aksentti verrattuna ranskalaisten, intialaisten, saksalaisten jne. englantiin. Mun mielestä se taas on kyllä ihan suomalainen oma aksentti :D Mutta jollekin kielen nuotti tarttuu, jollekin ei millään. Tunnen pariskunnan, vaimo Karjalasta ja mies Turuust, puoli vuotta Turkuun muuton jälkeen vaimo puhui turkkulaisemmin kuin miehensä ikinä...



Mulle sanottiin USAan muuton jälkeen siellä että ai olet britti, ja vuotta myöhemmin Lontoossa että ai, olet USAsta. Lapset tuntuvat mukautuvan paikalliseen nuottiin helposti.

Hablo ingles

[quote author="Vierailija" time="07.09.2009 klo 11:52"]

Sama kieli se on. Kielioppi ja sanasto on melkein identtiset. Erot ääntämisessä on lähinnä aksenttiasiaa - ihan yhtä suuria eroja löytyy niin brittienglannin kuin Amerikan englannin sisältäkin. Brittienglannin sanastolla pärjää USA:ssa ja päin vastoin.

Ja kyllä kymmenen vuotta sitten lukiossa ainakin sanaston ja ääntämisen suhteen käsiteltiin eri alueellisia vaihtoehtoja jatkuvasti.

[/quote] I beg to differ. My teeth start to hurt if I'm forced to listen to the Brits talking through their noses and often their speech is subtitled here in USA.

Meillä oli amerikkalainen opettaja joka ei puhunut edes suomea. Silloin vitutti olla 10v ja yrittää kysyä jos pääsisi vessaan..

koulussa opetettiin kyllä jenkkienglantia. Olen ollut kielikylpytarhassa 2vuotiaasta ja hoitotätini oli britti,opin siis brittiaksentin ja brittisanat- yläasteella opettajani ei hyväksynyt brittiaksenttia saatika -sanoja ja jouduin opettelemaan "toisenkin" englannin. Ei kaikissa kouluissa opeteta brittienglantia.

että sinne tulijat ovat omaksuneet sikäläiset säännöt ja sikäläisen kielen. Nythän homma on muuttumassa täysin toiseksi, kun latinoiden määrä on merkittävästi kasvanut ja heistä on muodostunut yksikkö, joka halutessaan tai pärjätäkseen maassa ei välttämättä puhu englantia laisinkaan, eli kaksikielisyys alkaa olla USAssa tätä päivää.

joissa ei tarvitse osata englantia: suurkaupunkien kiinalaiskeskittymät ns. Chinatown, italialalaisten miehittämät asuinalueet, useat Koreasta, Vietnamista, Japanista tulleet.

On hauska tavata näitä ihmisiä, jotka ovat asuneet maassa vuosikymmeniä mutta eivät osaa englantia muutamaa sanaa enempää.

Mua harmittaa aina, kun suomalaiset haukkuvat Amerikkaa niin estoitta. Maa tarjoaa kuitenkin kodin ja turvan miljoonille ihmisille. Jokainen on tervetullut, joka tahtoo yrittää.

Suomessa sitten ollaan kurkkua myöten täynnä muutamasta Somalipakolaisesta, jotka eivät meinaa sopeutua. Jossain on laitettu virkistysalueet käyttökieltoon pakolaisilta, kun ovat hiukan sotkeneet.

Yhdysvaltoihin EI ole jokainen tervetullut! Maahan on oikea laittomien siirtolaisten paratiisi juuri siksi kun sinne ei pääse kuka tahansa.

siksi, että sen oppiminen on helpompaa myös niille, joilla on esimerkiksi luki-ongelmia. Tankeroenglannissa, missä ääntämyksessä eritellään mahdollisimman paljon äänteitä eikä oiota kirjoitusasua "liikaa" on helpompi yhdistää silmien näkemä teksti korvien kuulemaan äänteeseen. Siitä voi sitten jatkaa eteenpäin, kunhan alku on hallinnassa.



ja kyllähän kaikki tietävät, ettei suomalainen tankeroenglanti mitään "upeaa" ole, sen enempää kuin mikään muukaan vierasmaalaisen puhuma kieli . Kuunnelkaa vaikka hetki Neil Harwickia suomeksi - ei ole "upeaa", vaikka mies on kirjailija ja kirjoittaa suomeksi. Sen sijaan sekä Hardwickin suomella että suomalaisten tankeroenglannilla selviää ja tulee ymmärretyksi ihan riittävän hyvin.



Ja sehän se tarkoitus on, ei se, että me puhuisimme "upeaa" vierasta kieltä.

minä taas brittienglantia.



Amerikanenglantia kuulee niin joka tuutista, että olen oppinut melkeen kaikki yleisimmät sanat myös siltä puolelta, mutta mies ei välttämättä ymmärrä brittienglantia.

Neil Hardwickin suomi on kuule hiukan eri planeetalta kuin se englanti, mitä useimmat suomalaiset tankkaavat ulkomailla ;-) Tietenkin viestinnässä viesti on tärkein, mutta suomalaisella on suuri riski vaikuttaa epäystävälliseltä ja epäsosiaaliselta englanninkielisessä ympäristössä (mikä estää viestin perillemenon), kun taas esim. britti vaikuttaa huomaavaiselta ja ystävälliseltä jos käyttää omia ei-tiukasti-verbaalisia viestintästrategioita suomalaisessa ympäristössä (mikä taas parantaa viestin perillemenoa).