Eikö teitä kaduta iso seksikumppaneiden määrä?
Eräässä toisessa ketjussa kysyttiin seksikumppaneiden määrää, ja monelta tuli vastaukseksi kymmeniä, jopa yli sataa kumppania. Minulla on elämäni aikana ollut 2, ja siinä on tasan yksi liikaa. Miten teillä, onko teillä jotenkin likainen olo kaikkien näiden kokemusten jälkeen, vai onko se teistä pelkästään positiivinen juttu?
Kommentit (65)
on niinku jotai vähä alle 50. Nyt ikää 35v. ja olen varma, ettei tämän aiheen takia tarvitse lähteä pettämään puolisoani.. niistä irtonumeroista kun ei koskaan voinut olla varma miten siinä loppupeleissä käy... eli jäin usein jopa ilmankin!!! jos olisin saanut (seksiä) aina niin lkm nousisi varmasti yli sadan.
Nm. Avo/avioliitossa viimeiset 9 vuotta
ps. älkää hyvät ihmiset kyselkö kumppaneiltanne SELLAISTA, MIHIN ETTE HALUA VASTAUSTA! säästytte monilta itkuilta.
Joka koulussa on varmaan niitä "joilta kaikki saa" (teineistä puhun) ja siinä kyse on tavallaan hyväksikäytöstä...! Eli ko. tyttö hakee hyväksyntää antamalla kaikille ---> kukaan ei hänestä halua tyttöystävää koska hän antaa kaikille ja on helppo.
Sama kaava toistuu jsokus vanhemmillakin ihmisillä.
Ja nämä nk. yhdenillanjutut; niissäkin on eroja. En tuomitse jos vähän ollaan jo entuudestaan tuttuja jne. Mutta sitä en ymmärrä että joku TÄYSIN tuntematon (1-2 tuntia aiemmin tavattu)
kelpaa sänkykaveriksi...! ...Varsinkin kun usein ollaan enemmän tai vähemmän kännissä...
Ja en todellakaan ajattele että on hyväksi olla vain yhden miehen/naisen kanssa, mutta kohtuus tässäkin on hyvä. Ja riippuu minkä ikäisenä sitoutuu jne. mutta aika kamalaa olisi, jos oma kumppani olisi pannut esim. 200 naista ikävuosien 17-25 välillä...! Kertoisi joko siitä että ei ole kyennyt suhteisiin tai on pettänyt =huono asia.
Ja muutenkin, miksi haluta kokemuksia joiden nimiä ei edes muista? En ymmärrä. Jo pari kertaa treffeillä käy/on samaa porukkaa ennen kun sänkyyn päätyy, tavallaan jo hieman tuntee toista, vert. täysin tuntematon ketä ei vuoden päästä edes muista.
Ja montako "satunnaispanoa" pitää läpikäydä, että saa niitä IHANIA kokemuksia? Miten seksi ihan tuntemattoman kanssa voi olla hyvää? (Se voi olla, mutta ei taatusti ole sitä joka kerta?!) Miksi mennä sänkyyn ihmisen kanssa joka sytyttää hetken, mutta se laantuu heti? Enemmän saa jos menee tutumman kanssa sänkyyn ja arvostaa ihmistä jo etukäteen (vaikka se seksi olisi huonoa, voi kuitenkin pitää ihmisenä ko. henkilöstä, vaikka ei seurustelemaan alkaisi (ei tietenkään) mutta noin yleisesti)
Haluatteko te että olette jollekkin "se vitun helppo mutta kyllä hyvä pano?" tai "ai joo kyllä mä totakin taisin joskus panna, en muista olin niin jurrissa" panoja, vai sellaisia jotka todella muistetaan? "Joo meillä ei kemiat osunu kohdilleen, mutta parina viikonloppuna tapailtiin" -tyylisesti?
Mikä sopii toisille, ei sovi toisille. Kaikki eivät syystä tai toisesta pysty hyppäämään sänkyyn kenen kanssa tahansa, vaikka seksistä sinänsä nauttisivatkin. Tällöin kumppanien määrä jää pakostakin alhaisemmaksi, kun ensin pitää tutustua ja tutustua ja vielä tutustua.
Teini-ikäisenä olin itse tällainen. En ollut aivan sinut vartaloni kanssa, enkä olisi voinut kuvitellakaan paljastavani sitä kenenkään vieraan tai tutunkaan pojan arvosteltavaksi. Mitään häpeämistä ei kyllä olisi ollut näin jälkeen päin ajatellen. Minulla oli vain huono itsetunto, ja ajattelin etten koskaan saa ketään. Toisekseen minua myös etoi ajatus "kännipanosta" = hikinen, kiireinen, kaikin tavoin ällöttävä. Halusin suihkunraikasta seksiä, mutta koska minulla ei ollut poikaystävää, ei ollut seksiäkään. Ei sinänsä ollut menetys, koska opin tyydyttämään itseni 14-vuotiaana ja tästä taidosta oli minulle iloa vuosiksi eteen päin! Ehkä en ollut tuolloin vielä edes valmis seksiin.
Täysi-ikäisenä löysin ihmisen, johon luotin tarpeeksi mennäkseni sänkyyn. Seurustelimme 6 vuotta, seksielämä oli säännöllistä mutta ei tyydyttänyt minua täysin. Rakastin kyllä pokaystävääni. Haaveilin usein uusista seksikumppaneista, mutta en pettänyt koskaan. Lopulta päätin suhteen, joka ei tuntunut sopivan minulle (ei johtunut pelkästään seksistä vaan monesta muustakin seikasta).
Sitten se toinen puoli. Eron jälkeen muutaman kuukauden sisällä harrastin seksiä (exäni lisäksi!) muutaman eri miehen kanssa, joista kahden kanssa useammin kuin kerran. Olin siis sinkku. Tavallaan otin takaisin sitä, mistä koin jotenkin jääneen paitsi kuuden vuoden seurustelusuhteen aikana. Seksi oli kivaa, mutta ei täydellistä. Halusin edelleen kokea enemmän. Olin päässyt eroon teinivuosien "estoista" seksin suhteen, eikä minulla ollut tippaakaan likainen olo vaikka panin miestä parin tuntia tutustumisen jälkeen.
Palataan taas lähtöruutuun. Ehdin olla sinkkuna vain muutaman kuukauden, ennen kuin jysähti. Tapasin nykyisen mieheni, hänkin oli aluksi yhden illan juttu. Seksi oli järisyttävää, juuri sellaista kuin olin aina toivonut. Hyvää kannatti odottaa! Olemme nyt naimisissa ja meillä on lapsia, ja seksielämä kukoistaa edelleen. Olen taas siinä pisteessä, etten voisi kuvitellakaan panoa kenenkään muun kanssa. Ällöttää ajatus vieraasta miehestä ähisemässä päälläni (tai toisin päin). Olisi varmaan vaikeaa tottua uusiin/useisiin kumppaneihin, jos jostakin syystä eroaisimme. Mutta todellakin, ajan kanssa harrastaisin seksiä surutta niin monen kanssa kuin huvittaisi, toki ehkäisystä huolehtien.
Ketään tuomitsematta, joskus voisi vaihtaa niitä kakkuloita vähän toisen värisiin ja katsoa asioita toiselta kantilta. Ei ole olemassa yhtä totuutta.
Kyllä täytyy sanoa että sairaaksi on maailma mennyt kun miehenkin täytyisi olla huora että kelpaa...
voivat sanoa että heillä on loistavaa seksiä.. eihän teillä ole edes vertailukohdetta!!
Mulla myös on ollut useimpia seksikumppaneita, en ole kertaakaan saanut sukupuolitautia enkä ole tehnyt yhtään aborttia, eli olen myös osannut kantaa vastuuni ehkäisystä.
Minä kannatan yhtä kumppania kerrallaan, mutta kyllähän se vähän hälyyttävältä kuulostaa jos normaalilla terveellä yli 35v miehellä olis vaan 5 seksikumppania... miksi, sekin varmaan on aika selvää.. harjoituksen puute.
joku 60. Ja näistä reilusti yli puolet eron jälkeen, erosta vajaa kolme vuotta. Enkä kadu, vaikka joukkoon mahtuu seksiä varattujen kanssa, mua kymmenen vuotta nuorempien kanssa ja kymmenen vuotta vanhempien, on kimppaseksiä kerran ja kaikkea muuta kivaa. Hauskaa on ollut ja tiedän, että tulee vielä olemaankin monet kerrat... ;P
Pari kommenttia aiempiin viesteihin:
- mun mielestä irtosuhteet ei "kuulu" vain nuoruuteen, ehkä ennemmin päinvastoin..?
- en koe itseäni likaiseksi eikä mun sydämessä ole reikää
- tää on mun elämää nyt ja nautin joka hetkestä, en halua seurustella enkä vakiintua
- ja jos joskus päätän vakiintua ja kumppani kysyy aiempien seksikumppaneiden määrää, vastaan sen maagisen KOLME! :D No en kai sentään tässä iässä enää kolmeen päädy, mut en totuuttakaan kerro; se on mun asia ja sellaisena pysyy.
Ja jos joku ei mun tavasta tykkää, niin voi voi, se onkin mun tapa. :)