Onko noloa valmistua vasta 35-vuotiaana yliopistosta?

On erilaisia ihmisiä ja etenkin erilaisia aloja. Toisilta aloilta ja käytännössä mahdotonta valmistua alle viidessä vuodessa ihan vain siksi, että suurin osa kursseista on luentokursseja. Sitten on esim. kauppis, josta voi valmistua ennätysajassa, kun tuhertaa kaiken kirjatentteinä ja pusertaa gradun valmiiksi pikavauhtia.

Onnea sulle vain, mutta pidä nyt hyvä ihminen silmät auki sillekin, ettei omaa elämäntilannettaan voi verrata koko muuhun väestöön.

on hyvä viedä opinnot loppuun asti, vaikka sitten 17v päästä. Yleensä parempi kuin vain jättää kesken.

Tein samalla täysipäisesti töitä ja lapsia oli neljä. Eli kyllä minun mielestäni on aika noloa jos opiskelu kestää 10vuotta oli tilanne mikä tahansa.

Heh ja minä valmistuin maisteriksi vajaassa 4:ssä vuodessa.Tein samalla täysipäisesti töitä ja lapsia oli neljä. Eli kyllä minun mielestäni on aika noloa jos opiskelu kestää 10vuotta oli tilanne mikä tahansa.

Musta on surullista että jotkut menee niin sinisilmäisesti mukaan tähän suoritusyhteiskunnan pakkotahtisuuteen, että ylpeilevät tollasella asialla. Minkä verran olet ehtinyt ja jaksanut olla lapsillesi läsnä noina vuosina? Ja se on oikeasti se ainoa rooli missä olet korvaamaton. Mutta mitäs siitä, pääasia että on tehokas suorittamaan elämää, siitä saa päähäntaputuksia, hyvä tyttö ;-).

Mulle ei ole tullut mieleenkään että valmistuminen jossain iässä x ois noloa. Se on musta kieltämättä noloa jos ei tee elämässään "mitään" (ei töitä, ei opiskele, ei hoida lapsia, ilman hyvää syytä esim sairaus), mutta muuten elämäntilanteita on ihan laidasta laitaan eikä kaikkien elämät (onneksi) mene samaan putkeen. Itse valmistuin 27-vuotiaana, tein opintojen ohessa oman alan töitä. Jos vaan taloudellisesti olisi mahdollista niin varmasti lähtisin vielä opiskelemaan lisää joko yo tai amk, maailmassa on niin paljon mielenkiintoista opittavaa.

Miksi aina pitäisi elämän mennä saman kaavan mukaan jokaisella?? valmistut sitten 30-vuotiaana tai 35-vuotiaana ni TOSI HIENO SAAVUTUS!! Paljon ONNEA !!

Halusin, että lapset saavat lapsuudessaan kokea kiireettömyyttä ja äidin läsnäoloa arjessa. Jokainen tekee tavallaan, hienoa, että sinä löysit tavan, jolla voit olla ylpeä itsestäsi ja valinnoistasi, minulle kävi samoin!

Tein samalla täysipäisesti töitä ja lapsia oli neljä. Eli kyllä minun mielestäni on aika noloa jos opiskelu kestää 10vuotta oli tilanne mikä tahansa.

Välissä on on tullut kaksi lasta, nyt kolmas mahassa ja aikatauluna valmistua 3½ vuoden päästä, eli ollessani 32 vuotta. Ei ollenkaan noloa mielestäni ajatellen sitä, että lapseni ovat saaneet elää rauhallista elämää kotona äidin seurassa. Ja plussaa tulee olemaan myös se, että lapset on jo tehty, näin työnantajan näkökulmasta.

sitä ennen 11v työkokemus opistotasoisen koulutuksen jälkeen ja 3 lasta. mua ei ainakaan nolottanut yhtään=).

eikä valmistu koskaan, koska tekee huippu-uraa ilman muodollista valmistumista, työpaikka taattu? mieheni iki-teekkari tienaa tällä hetkellä 6000e kuussa ilman minkäänlaista valmistumispainetta ja ikää on 37v =).

Olen 41-v. Opiskelen toista ammattia itselleni, eka on jo "nähty".

nosto

Valmistuminen on hienoa, mutta kuka palkkaa 35-vuotiasta vastavalmistunutta? Varsinkin jos aiempaa työkokemusta ei ole tai se on eri alalta. Kyllä ne nuoremmat menee oikealta ja vasemmalta ohi.

On tietysti ihan vitun noloa. Vielä nolompaa on jos aloittaa vasta 35-vuotiaana :O

Itsekin häpeän päivät pääksytysten sitä että hain yliopistoon vasta yli kolmekymppisenä, oon melkein 40 kun valmistun :((

Olen 44-vuotias, suorittanut avoimessa opintoja jonkin verran ja tavoitteena hakea opinto-oikeutta muutaman vuoden päästä. Ei siellä ikää katsota. Tiedän yli 70-vuotiaan joka on väitellyt eläkkeellä tohtoriksi.

32, kohta valmistumassa, ollut alan hommissa opintojen ohella.. tai siis opiskellut alan hommien ohella viimeiset 7 vuotta ja olen edennyt nopeasti uralla. Eipä ole kukaan lappuja kysellyt, mutta itseni takia hieron loppuun asti vaikka gradun teko vaativien toiden ohella meinasi viedä ennen aikaiseen hautaan.

Miksi nostaa tällainen ketju?

Mitä noloa on valmistua koulusta ku koulusta oli ikää sitten 22 tai 42? En oikein ymmärtänyt. Valtaosa ystävistäni on valmistunut amk:sta tai yliopistosta reilu kolmekymppisenä, keskimäärä voisi olla jotain 31v, en ajatellut noloksi.

Olette outoja! :D

Minäpä valmistuin ammattikoulusta 30-vuotiaana uudelle alalle enkä saa töitä mistään kun ei ole työkokemusta opiskelemaltani alalta. Mulla on aiempi korkeakoulututkinto, jossa mulla opiskelut venyivät pahan masennuksen takia, ja sekin tutkinto meni kankkulan kaivoon kun sillä en töitä koskaan saanut. Muuta työkokemusta on alle 1v, johtuen juuri tuosta masennuksesta ja sosiaalisista peloista jotka pilasi elämästäni niin monta vuotta. Olen päässyt noista mielenterveysvaikeuksista yli pari vuotta sitten. Mutta en tosiaan ala CV:ni tyhjiin aukkoihin laittamaan, että "olin masennuksen takia sivussa tällöin ja silloin".

Mutta nyt kun siis olen valmistunut uuteen ammattiin niin en saa töitä mistään! Alani kesätöihinkään en päässyt viime kesänä enkä tänä kesänä vaikka hain kymmeniin paikkoihin, jotta edes sieltä saisin alan työkokemusta. Mutta ei. Pistää vihaksi nuo kesätöiden "HR-spesialistit". Miten tässä töitä saa kun mihinkään ei pääse ilman työkokemusta, edes niihin harvoihin paikkoihin jossa ei ole vaatimusta aiemmasta työkokemuksesta, tai jos ei ole väläyttää nepotismikorttia jolla pääsisi muiden ohi? Enkä tosiaan ole mikään paikkakuntanirsoilija vaan olen valmis muuttamaan kauaskin työn vuoksi.

EI ole. itse valmistuin mutkien kautta 40-vuotiaana. Sain kivan duunin ja olen hyvin tyytyväinen, että pusersin tutkinnon kasaan.

Valmistuin 24 vuotiaana työttömäksi, hain töitä pari vuotta ja sitten 27-vuotiaana yliopistoon josta valmistun 33 vuotiaana. Ja yhä yleisempää on, eli ei hätää :)

on