**KESÄNUPUT ma-ke**

Onnea myös Pma78:lle!! :)

Nythän näitä uutisia satelee päivittäin... :)



Täällä ei niin mitään ihmeellistä eikä uutta.

Illalla oli tosi tukalaa ja hieman se taas kivuliaasti supisteli mutta ne sit aina loppuu vaan. Ja limatulppaa tuli illalla ja tänä aamunakin. Aina tosi vähän mut kuitenkin, sitkeetä venyvää limaa..

Yö meni taas miten meni, ihan ok.. 5-7 olen valvonut ja pyörinyt ja pyörinyt..

7 mies lähti töihin ja onneks nukahdin uudestaan ja jopa tunnin ajan. Jes!

Välillä taas supistelee. Osa on kipeitä mut sit ne häipyy ja tulee miedompia tilalle. TURHAUTTAVAA. Ja kamala on paineentunne alapäässä!



Kävin neuvolassa tossa pari tuntia sitten. Eipä siellä taas mitään ihmeellistä.

Painoa viikossa lisää +700g ja sen arvas kun turvottaa niin älyttömästi!!! Yhteensä painoa tullut 10,9kg. Hb oli tippunut, nyt 120, viimeks 127. Ei ihme että väsyttää. Sf mitta ei nouse enää kun vauva niin alaalla, 35cm edelleen.

Vauvan syke 145-147 koko ajan. Paineet ihan ok ja pissa puhdas.

Ihmettelin taas ääneen että miten limatulppaa voi tulla noin erissä vaan. Niin vaan kuulemma voi. Sitä voi tulla 1pvä-3 viikon ajan. Jaaah :o

Aloin sitten puhumaan että en toivo että menee yliaikaseks ja pelkään sitten jos vauva kasvaa liian isoks ym.

Anto mulle neuvola-ajan viikon päähän jolloin 39+5 ja sit laittaa lähetteen äitipolille lasketulle ajalle että pääsis taas kokoarvioon ja näkeen kohdunsuun tilanteen. No se passaa kyl!! Jos tää annetaan mennä 2 viikkoa yli, sit on jo juhannus!! En mä halua olla juhannusta sairaalassa!!! :o



Voi että Nappula. Mä todellakin ymmärrän sua!! Mua raivostuttais aivan satasella sun tilanteessa enkä vaan suostuis päästään miestä minnekään. Voi itku mikä tilanne!! Maarmelaadin sanoihin pakko yhtyä kyllä...

Voimia sulle Nappula!!!!!!!!



Mikäs Kanelisokerin tilanne...? Onko tullut lähtö...?



Jaksamisia kaikille!



a_j + pötkis 38+5

Tulee yhä supistuksia, muttei vain äidy synnytykseksi, loppuivatkin välillä, mutta nyt on taas tullut... :( Taas varmaan ihan erilainen synnytyskokemus tulossa, mutta ei se mitään, pääasia olisi, ettei tarvitsisi mennä käynnistykseen...



...taas supistaa...tää on sellaista aallokkoa. Miehelle jo ilmoitin töihin, että supistelee...vastaus oli sama kuin kaikkiin muihinkin lähettämiini tekstiviestehin "OK" :D Ei tainnut mennä viesti perille :)))



Kanelisokeri 38+4

Onnittelut syntyneestä PMA:lle, on tainnut olla meistä ensimmäinen?



Tänään iski heti aamusta päänsärky ja kävinkin neuvolassa, tosin en omassa, mittauttaan arvot. Turvotuskin on ihan kauhee, ei nilkoista näe luita enää. Noh, arvot oli ok, katottiin pissat ja verenpaineet ynnä muut. Kuunneltiin vielä vauvan sykkeetkin. Täti meinasi vaan, että jos päänsärky pahenee niin synnyttäjien vastaanotolle vaan illalla. Vaikkei supistele tai muuta ole. Nyt vaikuttaa, ettei se särky ole pahentunut, Panadolia nappasin kans, mutta ei merkittävästi kyllä auttanutkaan tuohon jomotukseen.

Aamulla pitää soittaa omalle neuvolan tätsylle ja käydä vissiin huomennakin mittauttaan ainakin verenpaineet.



Nyt on vauva kyllä ihan alhaalla. Oon ottanut MansikkaPirkolta sen Lucky Luke-tyyppisen kävelytyylin. Oi että vihloo häpyliitosta ja välillä tuntuu että vauva on tulossa peräsuolesta ulos!!! Toivottavasti ei sitä kautta kuitenkaan!?



Rouva 39+0

Hui kun alkaa olla loppumetrit!!!!!!

Minä vedin herneet eilen oikein loppuraskauden hormonien voimalla. Mies surffaili netissä kun katsottiin illasta telkkua ja alkoi ääneen miettiä että joskos ostaisi varastoon tyttökalenterin. Niitä siinä katseli joltain sivulta.



Hemmetti. Jos hankkii niin minä laitan ison munan kuvan heti viereen. Sanoin että miksi laittaa varastoon kun voi kiinnittää sängyn päälle? Voi sitten katsella kun on tämä valas siinä alla.



Kaverin kanssa tuumattiin että jos tuo sen kalenterin varastoon niin sitten suljetaan jäpikkä sinne rantakaudeksi. Sitten ajellaan vauvan kanssa rantsuissa ja syödään epäterveellisesti eikä siivota!



Perkele.



- pirkko ja punkero rv 35+5



eikö tämä koskaan lopu?

Joten siis sori, jos tämä viesti tulee väärään paikkaan, täällä on sivut muuttunut :)

Täällä siis piiiiitkästä aikaa - me ollaan saatu viimein remppa ja muutto tehtyä, ja nyt VIHDOIN saatiin nettikin käyttöön! Ihana oli päästä lueskelemaan tänne kuukauden tauon jälkeen!! Ja ihanaa olla omassa kodissa!



Niin, vielä ollaan täälläkin yhdessä osassa, vaikka laskettu aika on neljän päivän päästä :) Mitään harjotussuppareita tms. kummosempia ei ole ollut, kohdunsuu oli pari viikkoa sitten lääkärin mukaan sormelle auki ja kiinteä, viime viikolla vauva oli jo kuulemma pikkasen laskeutunut, mutta oma fiilis on että mihinkään ei taida olla kiire tällä tyypillä ;)



Mies on "hätää kärsimässä", koko ajan odottaa ja jännittää koska pitää lähteä -- kyselee mun voinnista ja nukkuu katkonaisesti että ois sitten valmiina jos tulee lähtö ;) Se on niin suloinen ensimmäisen lapsensa odottaja, että! Sanoin sille kyllä että tekee meidät molemmat hulluksi jos vaikka joudutaan odottelemaan vielä se pari viikkoa, ja täpinä vaan jatkuu ... ;)



Omasta voinnista sen verran, että turvotusta on ollut vaihtelevasti - vappuviikolla kun oli hellettä ja piti remontin takia olla paljon jalkojen päällä, olin melkoisen turpea, mutta sen jälkeen on helpottanut. PInkeältä tuntuu edelleen, mutta ei niin pahasti.

Muuten kaikki onkin ok, närästystä jonkin verran, hengästymistä ja sydämen tykytystä, vaikeita asennon vaihteluita yöllä jne jne.. peruskamaa.



vauvanvaatteita olen ostellut tuhottomasti - ja sitten pessyt :) Kassi on puolittain pakattuna ja sänky odottaa valmiina, vielä kun olisi itse valmis siihen synnytysrumbaan.. apua.



Niin ja sf-mitta oli viikko sitten mulla 32 ja kaksi viikkoa sitten vauva kuulemma 3 kg. Eli kun nyt lähipäivinä syntyisi olisi noin sen 3,5kg... Saisi tulla ennenkuin ehtii kasvaa hurrjan isoksi, esikoinen oli 3850g ja tuntui silloin kovalta hommalta saada ulos..





voimia kaikille ja ONNEA jo pienen saaneille! :)



SAKARIINI 39+3 ;)



...jolle on tullut painoa lähes 17 kg :)))

Tänä aamuna tuli taas sellainen fiilis, että sais jo tulla. On hermoja raastavaa odotella milloin tulee lähtö. Ja nyt kun sai nuo kämppäasiat kuntoon, niin jäi taas vähän tyhjän päälle. Eli tulee ihan liikaa ajateltua synnytystä. Huomenna on onneks neuvola, joten on tekemistä.



Tietty onhan tuota sellaista pikkuista sivuhommaa kuin tuo pakkaaminen... Esikoisen kanssa se ei vaan ole kauhean joutuisaa. Pitänee tänään pakata turhia astioita laatikoihin. Kaipa tuota voi jo alkaa pesemään peittoja ym. ja laittamaan niitäkin pakettiin. Saa sit kaikki puhtaana uuteen kotiin. Hitsi kun just kerkesin tässä vanhassa kämpässä tehdä täysbuunauksen, ihan turhaan siis. Vauvan sängynkin joutuu purkamaan ja kokoamaan uudestaan.



Viime yö meni onneks paremmin nukkumisen kannalta. Eilen supisteli koko päivän, mutta ei todellakaan mitenkään kipeästi. Esikoisen aikaan limatulppa oli jo irronnut ja supisteli tosi paljon. Eli mie taidan liittyä niihin, joiden vauva on ikuisesti mahassa..



Tytteli-83 rv 39+2

No hohhoijaa, millaisia öitä on takana :-/ Tänäkään yönä ei tullut nukuttua 20 minsan pätkiä pidempään, sen verran sattuu joka paikkaan. Ei mikään ihme, että on vähän pöllähtänyt olo. Yöllä aina tulee mieleen, että jospa tämä nyt oikeasti syntyisi jo. Päivisin ajattelen, että saa nyt pysytellä ainakin ensi viikolle vielä mahassa, onhan siellä parempi olla vielä näillä viikoilla.



Jaksu on ollut aika huono tehdä mitään, pulla on edelleen leipomatta, kämppä siivoamatta, vauvan peitto neulomatta loppuun... No, ei kai pidä stressata, tekee sen, mitä jaksaa.



Pientä kipuilua ja harjoitussuppareita on ollut ja olen toivonut, että kaveri liikkuisi vähän alaspäin, mutta eipä se halua tipahtaa sinne haaroihin. Se on vähän jännittänyt, että jos pää ei ole kiinnittynyt ja vedet menee, pitää mennä sairaalaan ambulanssilla ja makuuasennossa. Eli nyt toivon, että joko kiinnittyisi tai sitten synnytys alkaisi suppareilla.



Kertokaahan, mikä se synnytyksen jälkeinen hormonimyrsky on ja kauanko se kestää?



Poltsi 37+3

Suhteellisen hyvin nukuttu yö takana, kerran vain kuopus herätti ja kertaakaan en itse herännyt edes kylkeä kääntämään. Näköjään kun nukkuu vain oikealla kyljellä niin ei ala niin kovin kolottamaan, vasemmalla kyljellä tuo vauva litistyy ja painaa kovasti joka paikkaan...



Kiitokset sympateerauksista kaikille, vähän alkoi naurattamaankin :-)

Meillä meinaan on aika selkeä vanhahtava työnjako ollut aina: mies hoitaa työnteon ja sitten nuo "miesten hommat" talossa (halonhakkuut,rakentamiset,jne) kun minä taas saan olla kotona ja hoidan lapset ja kodin yksin (hah ja pah, kun hoitaisinkin; kämppä kuin pyörremyrskyn jäljiltä ja lapset syö lähinnä saarioista silloin kun mies on reissussa, eli puolet vuodesta ;-D )

Ei meillä mies ole koskaan pitänyt isyyslomia saatika osallistunut pienten lasten hoitoon millään tavalla. Kuopuksen syntyessäkin oli ihan normaalisti töissä ja kaveriperhe hoiti lapset niinä päivinä kun olin laitoksella. Tai kaksosten kanssa kyllä joutui joskus syöttöihin osallistumaan (olivat pulloruokittuja) mutta esim kuopukselta ei tainnut ensimmäisen vuoden aikana koskaan edes vaippaa vaihtaa ja olisiko ikinä edes sylissä pitänyt "ihan noin muuten vaan" vapaaehtoisesti :) Nyt noitten isompien kanssa kyllä touhuaa ja osallistuu, ei vaan nuo vauvat ole oikein hänen alaansa.

Ja mitä äidin lepäämiseen ja siivouksiin synnytyksen jälkeen tulee.... Mikä ihme se sellainen mies on joka muka kämppää siivoaa ja naistaan hemmottelee???? Aivan tuntematon käsite. Kuopuksia kun lähdin synnyttämään niin tyhmä jätin tiskit tiskaamatta - samat tiskit ne siellä altaassa odotti kun laitokselta koitiuduinkin ;-)

Mutta en minä mitään hemmotteluja ja lepäilyjä ole koskaan kaivannutkaan, virtaa kun vauvan syntymän jälkeen löytyy vaikka muille jakaa. Tämä työnjako sopii meille ihan hyvin - tosin myönnän sen että olishan se tietty kiva saada vaikka kukkapuska tai jotain huomionosoitusta vauvan syntymän vuoksi,tai joskus äitienpäivänä, mutta ei toista voi väkisin muuttaa, tykkäänhän minä tuosta rähjästä silti vaikkei se mitään mistään hemmottelusta tajuakaan ;-)

(vaikka kyllä TYTTELI, pihalle se tekisi mieli monasti lempatakin, joskus enemmän ja joskus vähemmän tosissaan. Viime viikkoina vähän enemmän mutta katsotaan nyt kun pöly laskeentuu ja vauva on syntynyt että miten paljon se yh-elämä houkuttaakaan ;-))))



Huuuuuh, menihän jorinaksi, sorry arvon leidit! :-) Kyllähän tässä loppuvaiheen hormonimyrskyssä suorastaan ketuttaa ajatus yksin synnyttämisestä mutta aiemmatkin kerrat on olleet siinä ja siinä että lähteekö mies mukaan vai ei joten ei tämä ihan täytenä yllärinä tule. Olisihan se vaan kiva että olisi joku mukana siellä seuraa pitämässä, eniten vaan stressaa ajatus noitten lasten ja elukoitten hoidosta synnytyksen jlk. Mutta kyllä kaikki lutviutuu vaikkei ehkä mieluisimmalla tavalla mutta eiköhän tässä henkiin jäädä ;-)





Tsemppiä uuteen kotiin muuttaville, ei käy kateeksi pakkausurakka tässä vaiheessa raskautta. Samoin myös kolotuksenkarkotussäteitä kaikille, koitetaan jaksella paremmin nämä loppumetrit ja odotellaan lisää nyyttiuutisia listalaisilta!



Mukavaa päivää kaikille

Nappula ja U-U 39+1

Pistetäänpäs jatkoa tänne ;)

Poltsi, mulla kanssa yöt on tuollaisia kuin sullakin! Mua ei vain oikeastaan satu, vaan ravaan vessassa ja en vain saa unta. Tai sitten jotenkin ahdistaa, sillä tavalla huono asento. Mietin, että kun mullakaan ei ole vielä laskeutunut tämä vaavi, niin miten kovasti painaa virtsarakkoa sitten kun laskeutuu!!! En uskalla edes ajatella.



Eilisen lääkärin jälkeen olen nyt tyytynyt ajatukseen, ettei vaavi synny ennen laskettua aikaa, ja suunnitellut elämääni sen mukaan. Muuttopuuhia pitäisi täälläkin ryhtyä harrastamaan, eli turhia tavaroita viskaamaan pois ja ainakin noi lasten pienet vaatteet voisi (siis toiset niistä) heivata muualle. Meillä kun on tuo kellari, mihin on ollut niin kovin helppoa kärrätä kaikki ylimääräinen roina. Nyt sitten saa kärsiä, kun pitäisi ne kaikki käydä läpi.



Yritin äsken mennä labraan antamaan näytettä mahdollisesta hiivatulehduksesta, mutta sepä ei niin helppoa olekaan. Lähilabrassa ei noita näytteitiä oteta, ja keskustaan piti oikein aika varata sitä varten. No eiköhän se aika ole juuri samaan aikaan, kun piti käydä työpaikalla kahvilla (yhteinen kahvitus kevään kunniaksi) Näinhän tää aina menee. Ja nyt kun aamulla olis ollut hyvin aikaa.



Onkohan Kanelisokeri jo lähtenyt synnärille, kun ei ole mitään kuulunut? mua niin jännittää....



Selma

Täällä olotila ihan sama kuin ennenkin. Viime yön nukuin kyllä huonosti, mutta se johtui siitä että eilen vetäisin parin tunnin päikkärit. Yksi napakka supistus tuli yönaikana. Maha-asukki veti sellaista showta että ei puolisokaan meinannut malttaa laittaa nukkumaan. Maha nahka venyi ja paukkui =)



Eilen oli neuvolan synnytysvalmennus ja katseltiin 80 luvun video synnytyksestä. Kovin nauratti, mutta kyllähän tuo itse synnytysosio veti taas hieman mietteliääksi..Kohta se on itselläkin edessä.



Ananasnektari kyseli missä päin asustelen, Kontiolahdella, eli Joensuun keskustaan matkaa alle 10km. Oletko Ananasnektari jo käynyt äippäpolin synnytysvalmennuksessa? Me oltiin viime kerralla (tais olla viime vkolla).



Oikean jalan turvotus jo hieman laskenut eli taisi olla sitten vain rasituksesta johtuvaa, huh, hyvä niin. Josko loppuviikosta uskaltautuis taas riehumaan, keittiön kaapit pitäis vielä pestä.



Nyt pitäis lähteä kaupungille etsimään äippä T paita. Tuntuu että nuo ilmat lämpenee ja mulla ei ole oikein mitään kevyttä paitaa (tai sellaista joka ylettyisi edes melkein mahan yli). Tänään illalla lähdetään työkavereiden kanssa syömään ulos..Kiva päästä ihmisten ilmoille.

Ei päästy sitten lähtemään kun mokomat supparit hiipuivat... :(((



No, ei se mitään, toivottavasti saivat jotakin aikaan alaosastossa, jotta maanantain Taysin käynnillä alettaisiin pikkuhiljaa puhumaan siitä pelkäämästäni käynnistyksestä ;)



Sen verran isäntä ilmeisesti pelästyi syntymän mahdollisuutta, että saimme kuin saimmekin hommattua sen pinnasängyn patjan + vielä jopa koottua sängyn paikoilleen eilen illalla :)) Taisi ressu ajatella joutuvansa tekemään kaiken yksin, jos joudun laitokselle. Nyt meillä on oikeastaan kaikki valmiina vauvaa varten.



Kävimme samalla ostamassa lapsille kevätjuhlavaatteet, joten sekin homma on hoidossa ja voin äitinä huokaista helpotuksesta. Mutta kuulkaa, kylläpä olinkin kipeänä homman jälkeen. Joka paikkaa kolotti ja selkä eritoten huusi hoosiannaa. Otin yöksi 2 Panadoliakin, mutta kyllä ne liitoskivut siltikin meinasivat yöllä lähestulkoon tappaa meikäläisen.



Joku kiva keiju kun vielä siivoaisi täällä niin johan olisin onnellinen. Sain muuten eilen mukavasti tilaa vaatekaappeihin kun ihan rajulla kädellä laitoin niitä lumppuja 150l jätesäkkeihin. PItäisi vielä viedä ne jo ennestäänkin täynnä olevaan varastokomeroon.



Ajattelin raahautua tänään vielä kaupunkiin kun esikoinen haluaa käyttää Seppälän lahjakorttinsa ja olen Tammikuusta saakka sanonut, että joo, joo, kyllä sen vielä ehtii :p En ole todellakaan niitä maailman energisimpiä äitejä. Poikapolomme joutuu meidän tyttöjen kanssa kaupungille ostoksille. Pitää pehmitellä häntä Mäkkärikäynnillä...(lue=nyt jo tähän aikaan aamusta näen sen ison M-kirjaimen silmissäni, ja kuola valuu...niin, että ihan lähinnä itseni takia ;))



No, kohta nuo mäkkärikäynnit ovatkin historiaa kun meitä on jo 6-henkinen perhe, ja samalla rahalla syömme jo ravintolassakin, on se elämä vaan tosi kallista... :)



Ei tässä oikein usko läpikäyneensä yhden raskauden taas ihan viimeisille metreille saakka :O Tämä 9kk on mennyt ihan siivillä ja tuntuu, että vastahan minä sen plussan sain.



M-pirkkoa peesaan tuon teidän esimurkun kanssa. Saat kyllä myötätuntoni. Meilläkin on tuo 10v menossa siihen suuntaan lujaa vauhtia. Ihan kauhistuttaa, mitä tästä vielä tulee kun vanhepien lasten murkkuikä jyrää päälle samaan aikaan kun noiden nuorimmaisten uhmikset. Ja olen myös sitä mieltä, että nuo tyttölapset osaavat olla ihan järkyttäviä...meillä on sellainen draamankuningatar täällä, ettei paremmasta väliä. Koskaan ei voi mennä takuuseen siitä, millaisella jalalla neiti sängystään nousee...Ennen niin säyseä ja kiltti ihminen.



Eilenkin tuli hirveä huuto siitä kun pikkuveljelle ostettiin lippis ja hänelle oli ostettu yksi vaatekappale vähemmän...kun katsoo neidin vaatekaappiin, ei jää epäilystäkään kumpi lapsosista on saanut enemmän vaatteita...mutta eihän noita muistella...



Sitten toinen kohtaus tuli istumapaikasta meidän autossa... :S Ennen kyseinen paikka ei ole kelvannut kummallekaan, mutta nyt jostakin syystä siihen penkkiin oli kuulemma esikoisen mielestä tullut enemmän jalkatilaa ja hän isomman oikeudella halusi mennäkin siihen istumaan...no tuo nuorempihan sen pidemmän korren veti ja voi mikä huuto siitä tulikaan. Saa nähdä miten ovat tänä aamuna autossa istumajärjestyksensä sumplineet, tuskin ilman verta hikeä ja kyyneliä kuitenkaan..



No, nyt pitää lopettaa ja alkaa siivoamaan täällä kaaoksen keskellä...riehun nyt kun kerran kykenen. Huomenna voin olla taas kipujeni takia ihan invalidina. Koskaan ei voi tietää...



Kanelisokeri 38+5

Kylläpäs on taas takana tosi surkeesti nukuttu yö. Heräsin 1.30 aikoihin kun tyttö tuli sanomaan, että on pissat tullut sänkyyn. Joten ei kait se auttanut kun vääntyä kipuineni ylös sängystä ja vaihtaa lakanoita. Kyllä teki mieli ottaa viereen ja hoitaa pyykit aamulla, mutta nukkumisesta ei tule kellään mitään jos pyörii keskellä. Sen jälkeen valvoin kaks tuntia ja just kun olin nukahtamassa niin isompi tuli sanomaan, että on oksentanut huoneeseen ja vieläkin siinä yökkäili meidän makkarin ovella. Joten ei muutakun niitä siivoamaan. Ihme, että selvisin siitä ilman oksentamista. Sen jälkeen taas pyörin pari tuntia hereillä sängyssä ja mietin mihin ihmeeseen sitä on itsensä laittanut, kun kolmas on vielä kohta samaan syssyyn hoidettavana. Onneks mies kyllä yleensä on hyvin auttanut hoitelemisessa ja varsinkin noiden isompien. Nyt kyllä vaan veteli sikeitä : (



Siinä samaan aikaan kun hoitelin lapsia tuntui supisteluja melko säännöllisesti 15-20min välein, mutta ei kipeitä. Siinä kun vielä synnytyskin ois käynnistynyt. Lisäksi on vielä ollut täystyhjennyksiä eilen ja tänään. Niillä alkoi edellinen synnytys... Muutenkin tuntuu, että vauva ois kovasti laskeutunut, kun painaa haaroväliä niin mahottomasti. Liikkuminen on melko kömpelöä.



Eilen sain pestyä loputkin alakerran ikkunat, muutamaa ikkunaa ei ollut vuosi sitten pesty ollenkaan ja nyt kyllä häikäsee : ) Yläkerran ikkunat vielä odottelee pesijää... Lisäksi istuttelin eilen kesäkukkia ja sain kukkapenkeistä rikkaruohotkin kitkettyä. Meidän takapihalla on kunnanmaata ja oja, joita ei kukaan hoida, mutta kaikkien lapset siellä leikkii, sieltä siivosimme hirveet määrät oksia ja kaikkea mitä vaan sinne oli kannettu ja nakeltu. Mutta onpahan sekin nyt siistimmän näköinen. Tänään pitäisi lähteä viemään kaatopaikalle kuorma kun mies tulee töistä.



Nyt pitää lähteä valmistautuun neuvolaan ja yrittämään antaa jotain syötävää oksennustautiselle... kuhan ei vaan itselle tarttuis. Oksennuskiintiö on tullut täyteen rv 27 kestäneen ja välillä yhä vaivaavan pahoinvoinnin ja oksentelun aikana...



Tuikku 38+2

Mustikka: ei meitä entisiä tekijöitä enää ä-polin valmennuksiin kutsuta. Silloin 2001 syksyllä, kun esikoista odottelin, oli neuvolan valmennukset ja yksi synnytysosasto käynti.



Tsempit täältäkin muuttopuuhastelijoille! Mie en voi sietää muuttoa, olen laiska ja saamaton pakkaamaan. Suunnitelmat hyvät, toteutus kehno.. Pitää toivoa, ettei enää koskaan tarvitsisi muuttaa! Tästäkin talosta opin nauttimaan vasta muutama kuukausi muuton jälkeen.



Oih, Mäkkäri.. Milloinhan ois tullut viimeksi käytyä?! Varmaan joskus viime vuoden keväällä tai kesälläköhän. Lääh, kuola valuu.. Oon vaan niin laiska ja pihi viemään pesuettani tuommoisiin syömäpaikkoihin, vaikka olishan se joskus vaihtelua.



Meillä tautikierre senkun jatkuu. Kuopus aloitti viime yönä huudon ja vaipan repimisen, potkiutui ja kiukkusi ja kiljui. Samoilla oireilla alkoi huhtikuun alussa korva- ja pissitulehdus, joten joko taas.. Kun vaan saisi sen pissanäytteen, helpommin sanottu kuin tehty! Kohta puoleen vien neidin lääkäriin korvien tarkastukseen.



Kuulkaas, mie oon saanut aikaiseksi 1-2 kipeähköä supistusta per päivä! Kuulostaa varmaan naurettavalta, mutta tää on harvinaista mulla. Eilen kävi miehen serkku, kokenut ambulanssihoitsu, joka sanoi, että neljännet ja viidennet vauvat tulee aina nopeaan. No jaa, tuumasin mie. Ja punastelin, kun en oo kovin tottunut siihen, että miehet utelee laskettua aikaa ja synnytyshistoriaa.



Nyt pitää pientä evästä etsiä mukelolle, että jaksaa piipahtaa tohtorilla.

Piia ja pötsi 36+1

Täällä tultiin tänään täysiaikaisiksi, kun napsahti tuo 37 viikkoa täyteen. Mukavaa :) Olo on ihan kohtuullinen, kun sain ihan hyvin nukuttuakin ja selvisin yöstä vaan yhdellä vessakäynnillä - ihme sinänsä. Eilen illalla oli kyllä vähän tuskaa nukahtaa, kun selkää ja lonkkia särki, eikä meinannu hyvää asentoa löytää.



Ihan mukavasti supistelikin eilen, mutta ei vieläkään mitään kipeitä. Jopa yksi sellanen oikeesti epämukavan tuntunen tuli, oisko se nyt sellanen menkkamainen jomotus ollut. Ensimmäinen laatuaan.



Laitoin koneellisen taas vauvanvaatteita ja harsoja pesuun. Osa pienemmistä vaatteista näkyi kestävän vaan 40 asteen pesun, niin en pessyt aiemmassa satsissa. Nyt sitten laitoin samaan syssyyn vähän noita isompiakin vaatteita ja noita harsoja. Onpahan nyt sitten niitäkin sopivasti pestyinä...



Eilen pakkailin sairaalakassia taas astetta valmiimmaksi. Järkkäsin myös vauvan tarvikehyllyn käytännöllisemmäksi ja petasin sängyn valmiiksi. Onpahan sitten tosiaan valmiina.



Onko muille jo alkanut tulla kovasti kyselyitä voinnista? Mulla on sisko alkanut utelemaan enemmän viime päivinä tyyliin "onko voinnissa uutta", "muistakaa sitten ilmottaa, kun lähette sairaalaan" jne... Vielä on sentään pysynyt kohtuuden rajoissa ja siskolta tuon nyt sietääkin. Kunhan ei nyt koko tuttavapiiri yht'äkkiä innostu kyselemään.



Nyt ei olekaan pariin päivään tainnut tulla vauvauutisia. Millonkohan seuraava nuppu syntyy? Oon nyt viimeistään jääny ihan koukkuun tänne - pakko käydä monesti päivään kattomassa, joko on jollekin jotain tapahtunut :)



No joo. Jäädään odottelemaan lisää vauvauutisia!



makri, tasan 37 vkoa

Olikos täällä vielä muita palstailijoita kesäkuisissa joiden raskaus ei ollut ihan suunnittelemalla suunniteltu? Muistan että muitakin kohtalotovereita ainakin syksyllä oli mutten enää kyllä saa nimimerkkejä päähäni...



Meillähän alunperinkin - ennen kuin sitä ensimmäistäkään lasta oli vielä hankittu - puhuttiin aina neljästä lapsesta, mies joskus vitsinä väläytteli kaksosten syntymän jälkeen että tulkoon vaikka kuuskin...

Kolme vuotta sitten kuopuksen syntymän jlk näytettiinkin vielä vihreää valoa sille neljännelle, mutta kun aikaa meni eikä raskautta alkanut kuulumaan niin itsekin - kuten mieskin - aloin jo vähän epäilemään omaa innokkuuttani aloittamaan kaiken taas alusta. Kun tuo ammatinvaihtokin pitäisi ottaa uudelleen harkintaan ja taloudellinen tilannekin on mitä on, talon ahtaudesta puhumattakaan.

Niinpä olin jo päättänyt varata ajan kierukkaa varten viime syksynä ja järkytys olikin aikamoinen kun papakokeeseen mennessäni tajusin olevani raskaana. Enkä ihan kovin alussakaan enää siinä vaiheessa ollut. Ensi reaktio oli kyllä järkytysitkut ja kun suksetkin oli ollut miehen kanssa ristissä jonkun aikaa niin kauhukuvathan siinä vilisi silmissä neljän lapsen yh:na jossain lähiöslummissa naapurikunnassa. Eli aikansa kesti minulla asiaan sopeutua ja aika pitkään olinkin skeptinen koko odotuksen suhteen...



Jos täällä vielä joku vastaavan järkytyksen plussauutisen myötä kokenut vielä palstailee, niin olisi hauska kuulla millaiset fiilikset nyt loppuvaiheessa on valloillaan :-)



Meillä mies siis suhtautui asiaan minua positiivisemmin vaikka hänen reaktiotaan ensin pelkäsinkin eniten. Nyt näin ihan loppuvaiheessa on ihan kamala haikeus, että näinkö tämäkin raskaus on hurahtanut ohi ja enkö enää ikinä saa tätä enää kokea :-( Kaikista vaivoista huolimatta. Enempää ei meille kyllä lapsia enää tule, ei tässä iältäänkään enää nuorruta. Mutta kai sitä kroonisesta vauva-ja raskauskuumeesta tulee kärsimään koko lopun ikäänsä,voisin kyllä jatkaa tätä odotusta vielä monta kuukautta ja mahankin voisin pitää vaikka koko loppuvuoden ajan. Mieluummin tämä ihanan pinkeä pallo kuin se roikkuva ryppyinen nahkareppu mikä kohta taas masentaa tuossa edessä riippumassa...*niisk*



jotta tälläistä vuodatusta täältä tänään, kunhan lämpimikseni nakuttelen sen sijaan että mopin varteen tarttuisin ;-)



nappula

Täällä ei mitään uutta..



Eilen alko supisteleen tosi kipeitä supistuksia 15.50 ja niitä tuli tasan 5min välein ja 1h ajan, mahtuuhan tuntiin siis aika monta supistusta. Sit ne loppui kuitenkin samantien kun seinään, taas... :o

Loppuillasta ihan pari hassua supistusta vaan.



Yö meni hyvin, väsykin niin kovaa että unta sitten riitti. Valvoin mä 4-5 mutta sitten nukuinkin suoraan 8.45 asti, mahtavaa!! No, alentunut hb selittääkin väsyn.



Tässä tän aamun aikanakin on tullut ihan pari kipeempää supistusta vaan. Että ei siis mitään ihmettä tänne..pöh.

Valkovuoto on taaaaas lisääntynyt entisestään. Miten se vieläkin voi??

Välillä aina oksettaa myös, eilen illalla ja nytkin.



Kaveri tulee kylään 6,5kk poikansa kanssa 1h päästä, kivaa. Ollaankin treffailtu nyt aika usein mun äippäloman aikana.



Onnea myös Sakariinille uuteen kotiin!



Tyttelille tsemppiä pakkaushommiin!



Selma: mulla vauva laskeutui ja kiinnittyi jo viikolla 34. Sen jälkeen onneks vauva EI oo painanu enää virtsarakkoa kuten se teki ennen tuota laskeutumista ja kiinnittymistä.. Olo helpottui sen suhteen huomattavasti :D Vaikkakin nyt sitten paineentunne alapäässä on valtava ja joskus tuntuu että tipahtaako se...



Tuikulle tsemppiä sinne oksentelevan lapsen kanssa. Ei ole kivaa sellainen ei.. :(



Makri: Joo, kyllä niitä kyselyitä tulee, on nyt parin viikon ajan tullut sellaisia joko-joko-puheluita ja se pistää ärsyttään välillä ihan satasella!! Sellaiset kyselee kenen kanssa oikeesti tekemisissä tyyliin 1-2 krt/vuodessa!! HUh. Se on ok kun oma äiti tai läheiset ystävät kyselee vointia ihan aidosti jne.. mutta sitten nuo muut sais jättää kyselemättä.. ;)



Mukavaa tätä päivää!



a_j + pötkis 38+6

Apua, seinät kaatuu päälle... Vietetään kolmatta päivää putkeen neljän seinän sisällä kuopuksen kanssa, ei olla edes pihalle päästy kun tyttö on kuumeessa. Voi luoja että on tylsää!!!! Mies ei oo kotona kun on Helsingissä koulussa pari päivää, ja vei vielä autonkin mukanaan. No, eipä sillä autolla varsinaisesti mitään olis tehnytkään kun ei tuota naista voi mihinkään kipeänä raahata. Onneksi tytön kummi kävi eilen moikkaamassa ettei ihan mökkihöperöksi tulla.



Ahdistaa kun ulkona paistaa aurinko ihan täydeltä terältä ja myö vaan kökitään täällä sisällä. Naapurit varmaan luulee että pidän tuota lasta vankina täällä sisällä :)



Miulla ei edelleenkään ole mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä, välillä tulee supistuksia mutta en kyllä sanois niitä kivuliaiksi, lähinnä epämukaviksi. Vatsa kyllä vetää varsinkin iltaisin ihan kivikovaksi vähän väliä, eli kai ne niitä harjoitussupistuksia on.



Joku kyseli synnytyksen jälkeisestä hormonimyrskystä, miulla sitä kesti muistaakseni viikon verran. En ollut millään tavalla kiukkuinen tai masentunut, vaan lähinnä "liikuttuneessa tilassa". Siis kaikki lapsiin liittyvä esim. lehdissä tai telkkarissa sai tirauttamaan pari kyyneltä, ja muutenkin olin jotenkin normaalia herkemmässä tilassa. Aika pientä se oli kun etukäteen luulin että kaikista synnyttäneistä tulee kuukauden ajaksi raivoavia ja itkeviä kaheleita :)



No jaa, pitää kai ryhdistäytyä ja kirmaista pyykinpesuun. Saa nähdä saataisko lisää vauvauutisia tässä lähipäivinä!





Deepest_Blue 37+1

Jännitti taas tulla lueskelemaan, josko ois uusi kesänuppu syntyny :) Mulla ei kyllä varmasti ennen laskettua aikaa synny- ettei vaan menis käynnistykseen asti...:(



Eilen oli siis se synnytystapa-arvio äitiyspolilla ja samalla ultrattiin ku ei ollu varmaa miten päin se pötkäle sielä masussa köllii. Lääkärikään ei ensin masun päältä tunnustelemalla saanu selvää mutta sitten ku teki sisätutkimuksen ja ultran niin varmistui että pää alaspäinhän se siellä on. Meinas että pyöreäpeppuinen vauva ku peppukin tuntui käteen samalta ku pää :D Painoarvio oli tällä hetkellä 3kg eli laskettuna aikana ois sitten n. 3,5kg- mutta heittoahan nuossa arvioissa voi olla paljonki joten sittenpä syntymän jälkeen sen vasta näkee...Napanuoran valtimovirtaukset oli myös hyvät ja kaikki muutenki hyvin, joten tässä nyt sitten vaan odotellaan ja odotellaan koska se synnytys oikein alkais. Tosi tylsää tää odottaminen- oisin jo ihan kypsä saamaan vauvan syliini!!!



Deepest Blue: Mä oon jo nyt ollu niin liikuttuneessa tilassa ettei tosikaan. Eilenkin ku tuli tv:stä Oprah, jossa esiteltiin joku nainen joka pelasti hylkäämisvaarassa olevia vauvoja jonkin projektin avulla- niin mua alkoi ihan hirveästi itkettämään...Minkähänlaista se tulva on sitten vauvan syntymän jälkeen?



Kixnixkix: Kiva tietää että tää ikenien vuotaminen on ns. "normaalia" täs raskauden aikana, ettei tarvi huolestua sen enempää :)



Nappulalle tsemiä ja jaksamista miehen epämukavien työreissujen kanssa...Kyllä muakin raivostuttais jos noin lähellä laskettua aikaa ukko lähtis johonki ulkomaille :(



Kyllä mä ihailen teitä joilla on jo valmiiksi lapsi/lapsia ja jaksatte silti vaan touhuta ja hoitaa kotia yms. muuttohommia!!! Ite tunnen päässeeni melko helpolla ku esikoista odotan eikä tarvi vielä muista lapsista huolehtia saman aikaisesti- saa mennä päiväunille koska haluaa ja aamullakin nukkua pitkään :) Kyllä ne äidit vaan jaksaa monenlaista- ei monesta miehestä varmaan oiskaan tuollaseen :D



Makri: Jnk verran on alkanu tulla kyselyitä mullekin, mutta ei onneksi joka päivä eikä sellasilta tahoilta joiden kaa ei yleensä olis tekemisis. Onhan se toisaalta ihan mukavaakin ku perheen jäsenet ja kaverit huolehtii ja kyselee, että miten täälä jaksellaan :)



Ihanaa muuten että viikonlopuksi on luvattu melkein helle-kelejä :) Kevät ja kesä on muutenki niin ihanaa aikaa- sais vaan vähän pitempään kestää tällainen lämmin aikakausi täälä Suomessakin! Sitä on jotenki paljon pirteämmällä ullella itekin ku aurinko paistaa...



Jaahas pitää vissiin yrittää lähteä tekemään jotaki järkevääkin- josko sais aikaseksi pestyä taas pari ikkunaa edes...



Suvi 37+6

Oon jo kohta pakannut kaikki astiat, mitä vaan pystyy. Onneks tilattiin se sanomalehti, niin nyt on pakkauspaperia. Nopsaanhan tuo pakkaaminen käy. En voi pakata lisää, ennen kuin saan uusia laatikoita. Pitänee huomenna tai perjantaina käydä hakemassa niitä. Vaikka ollaan asuttu tässä kämpässä vaan vuosi, niin silti löytyy turhaa tavaraa. Joka muutossa huomaa, mikä tavara on seissyt monta vuotta paikoillaan. Heitän niitä ihan surutta pois, tai siis vien kierrätykseen. Mie oon sellainen simppeli nainen, joka inhoaa krääsää ja rakastaa järjestystä ja organisointia.



Vaihdoin eilen lakanatkin, joten ennen muuttoa ei tarvitse enää niitäkään vaihtaa (ellei tule jotain esikoisen pissivahinkoja tms.) Vaatteet ym. pakkaa sit kyllä nopsaan vaikka edellisenä päivänä. Pakkaaminen ei miusta olekaan se hirveä urakka, vaan se purkaminen ja uuden kodin siivoaminen. Miuta aina ahdistaa muuton jälkeen jos en saa kaikkea heti paikoilleen. Ja nyt voin olla kyllä ihan varma, että en niitä päivässä saakaan kun on nää lapset siinä pienenä lisänä. Kunhan samana päivänä saa sängyt paikoilleen, niin sillä pääsee jo pitkälle. Hommaa tulee riittämään.



Käytiin tänään leikkipuistossa ja eikö se neiti tullut ne portaat mahalleen alas. Pitkään oon ollut ihan neuroottinen vahtija, mutta pikkuhiljaa oon löysännyt kun ihan hyvin se on kiivennyt liukumäkeen ja siitä laskenut. No nyt päätti kääntyä kannoillaan ja kompastui portaissa (menin kyllä heti kun huomasin, että yrittää lähteä väärään suuntaan, myöhästyin vähän). Tuli parin metrin portaat mahalleen, onneks ei niskat retkahtaneet tai pää kolahtanut. Jalkaa se on nyt valitellut, polveen tuli pieni naarmu ja mustelma. Vähän väliä alkaa itkemään ja sanoo pipi. Paljon myös leikkii jalkaa huomioimatta, joten tuskin siinä mitään kummempaa on. Ei ole aikaisemmin tainnut tulla tällaista haaveria, niin nyt nyyhkyttää sitä sit urakalla.



Mut kyllä miekin meinasin alkaa itkemään kun säikähdin niin paljon. Ja taas tuli huono äiti-fiilis kun en kerennyt väliin. Äitiys on todellakin ikuista huonoa omaatuntoa.



Oispa jo perjantai, niin tulis palkka!



Tytteli-83

ihanan aurinkoista mutta koleaa. Olen tällä viikolla vähän mökkiytynyt tänne sisälle, kun ulkonakin on sataa tihuutellut tai sitten ollut vain kylmä... eilen satoi rakeita! Tulisipa kesäisempää pian.



Nappula: Minulle tämä raskaus tuli myös yllätyksenä, kaikkea muuta kuin suunniteltu oli. Ja itkua väänsin ensi alkuun kun tuntui että kaikki suunnitelmat menivät uusiksi. Olin orientoitunut hoitamaan opinnot suurella innolla ja mielenkiinnolla loppuun ja rakentamaan uraani uudella alalla. No, elämä heittelee ja ihan käytännön asiat vaivasivat mieltä heti ensi plussasta lähtien. Emme mahdu asuntoomme. Emme mahdu autoon. Valmistumiseni lykkääntyy. Taas minimiäitiysrahalle. Jne. Raskaus on vielä ollut vaikein kaikista raskauksistani, ja jossain vaiheessa talvea mieltä ei yhtään helpottanut se, että raskaudenaikaiset opintosuoritukset jäivät aivan liian vähiin kun en vaan jaksanut en jaksanut.



No, nyt kesäkuun korvilla on uusi asunto ostettu ja sisään muutetaan heinäkuussa, uusi autokin on viimein pihassa, opinnot ovat rempallaan mutta tässä vaiheessa ei enää vähempää voisi kiinnostaa, sillä olen uponnut uuden perheenjäsenen odotukseen niin täysillä. Huonoa mieltä ei enää ole. Onhan tämä ollut kasvattava kokemus, vahvistanut ymmärrystäni siitä, että elämää ei voi suunnitella ihan prikulleen. Asiat menevät kuten menevät joskus, kaikesta päinvastaisesta yrityksestä huolimatta. Ja onhan tämä kuitenkin IHANA asia! Uusi pieni ihminen, uusi jäsen meidän perheeseen. Sinne työelämän uusiin haasteisiin kerkeän kuitenkin, jos nyt vaikka homma lykkääntyykin vuodella niin mitä sitten.



Omaa napa. Eilen jouduin käymään neuvolassa ylimääräisellä ajalla, kun plussa proteiineissa on vaivannut viime- ja tällä viikolla. Haalistumaan päin oli kuitenkin proteiinin määrä, pissakoe vietiin kuitenkin varulta labraan analysoitavaksi ja verenpaine mitattiin, pienessä noususuhdanteessa on mutta ei pahanlaisesti. Stiksailen edelleen päivittäin kotona varmuuden vuoksi.



Tarvikerintamalla pientä vastoinkäymistä: Eilen aloimme koota naapureilta saatua pinnasänkyä ja huomasimme että osat on mutta ruuvit ja mutterit puuttuvat. Niitä nyt naapurit etsivät, jos ei löydy niin etsitään sitten omista varastoista sopivat. Otin myös meidän kuomarit varastosta ja kaapista kuukausia sitten ostamani (käytettynä) kovan kantokopan. Yllätys oli melkoinen, kun huomasin että voihan hemmetti, tämä koppa ei muuten mahdu näihin kuomareihin. En sitten viitsinyt sitä aiemmin kokeilla, ihan arvelin vaan että kyllä se sinne mahtuu. Voi tyhmää! No, nyt täytyy pakata kärryt autoon ja lähteä katselemaan lastentarvikeliikkeistä että mikä koppa sinne mahtuu. Halusin sen kovan kopan kesävauvalle (vilpoisempi olla kuin pehmeässä) , mutta voikin olla että joudun tyytymään pehmeään koska noista kuomurattaistahan ei tosiaan saa sitä yhtä kaarta irti. Muuten kärryissä kyllä leveyttä ja pituutta piisaisi isommallekin kovalle kopalle. Ihan kävi pännimään, täytyi aivan rauhallisesti selittää itselleen että tässä on kyse vain yhdestä kopasta ja niitä saa uusia kaupasta.



Taidanpa heti laittaa kärryihin eilen pestyt pehmusteet ja hurauttaa pariin lastentarvikeliikkeeseen. Meidän koti on kuin joku lastentarvikenäyttely, sillä meillä on nyt ympäri ämpäri täällä yhden pinnasängyn ja kaksien vaunujen (koti- ja mökkivaunut) osia ja pehmusteita ja koppia =)



Väsymys painaa ja unen tarve on lisääntynyt, nukun päikkärit päivässä ja päälle vielä hyvät yöunet. Enteilee synnytykseen valmistautumista, kroppa lataa lepoa.



Maarmeladi 38+3