Kun lapsiluku on täynnä miksi ette mene steriloitavaksi?

ettei koskaan voi olla asioista täysin varma.



Mitä jos myöhemmin kuitenkin haluaa vielä vauvan, mitä jos jsokus eroaa ja haluaa uuden miehen kanssa perheen? En voi koskaan olla 100% varma, että tämä on tässä ja nyt. Siksi en mene steriloitavakis, ja samasta syytä mieskään ei mene. Itse olen 32, eli aikaa on vielä. Lapsia on viisi, ja tällähetkellä lapsiluku on täynnä. Mutta koskaan ei voi sanoa tulevaisuudelle ei.

Pistäkääs nyt, mammat, ne usvaa puskevat äijänne perssterilointijonoon, hopi hopi. Loppuvat kotien hajuhaitat.

Pistäkää hyvät naiset mies sterilisaatioon, niin meillä tehtiin, tänä jussina siitä on kolme vuotta aikaa. Ja ei ole kaduttanut, mies oli silloin 35, minä 25. Kolme lasta oli jo ja geeneissä ongelmaa nuorimmalla (perinnöllinen, harvinainen sairaus), joten päätimme, ettei meidän geenejä jalosteta enempää eteenpäin. Seksi on kivaa ja huoletonta ja miehelle operaatio oli mutkaton. Nivustyrä korjattiin samalla operaatiolla. AInoa sivuoire, joka ollaan huomattu on "siemennesteen" (eihän siinä enää siemeniä ole) määrän muuttuminen, nyt hieman enempi tulee ja haju hieman erilainen. Suosittelen!

gyne antoi suosituksen ja kahden kuukauden kuluttua oli homma tehty miehelle. Sterilisaation saa mikäli on kolme alaikäistä lasta tai yli 30-vuotias tai mikäli raskaus vaarantaa äidin tai lapsen hengen tai mikäli on vakavan sairauden tai geenivirheen uhka. Ja siihen ei ole lääkärillä nokan koputtamista! Meidän päätöstä ei kyseenalaistettu, ja minäkin olin vain 25 v, mies 9 v vanhempi.

Päiväkirurginen toimenpide, itse sai valita nukutuksen tai puudutuksen. Molempiin kiveksiin oli tehty alle sentin viillot, niissä yhdet tikit. Ei mustelmia, lievä (siis todellakin lievä) turvotus. Tikit suli itsekseen. Saikkua kolme vrk, piti hakea toinen mokoma lisää, kun juokseminen tehtaalla sattui kasseihin. Ensimmäiset kuukaudet tuli enempi "siemennestettä", nyt määrä normaali. Mieskunto ei kärsinyt yhtään, mutta seksihalut kasvoi kummallakin kohisten. Enää ei edes muisteta millaista oli huolehtia ehkäisystä ja pelätä raskautta. Mies sanoi menevänsä toimenpiteeseen, sillä minä olin jo kolmesti synnyttänyt ja viimeiseen melkein kuollut, raskauteen siis (munuainen petti). Mies itse on myös ollut tyytyväinen. Siemennestenäyte piti toimittaa muistaakseni kahden tai kolmen kuukauden kuluttua. Kun mies tiedusti vastausta, urologi sanoi: Et sinä tee ketään raskaaksi viidellä kuolleella siittiöllä :o)

gyne ehdottanut sterilisaatiota ja kommentin jälkeen purskahdin itkuun. Lapset on tehty, liikaa riskejä raskauksissa, mutta tuntuu vaikealta hyväksyä. On olemassa se pieni toive, että jos sittenkin joskus.



Miestä taas pelottaa ja jospa hän kuitenkin haluaisi sitten joskus lapsia jonkun toisen kanssa.

olisi karseaa olla tuttavansa.

voi lääkäri kieltäytyä tietyistä jutuista



- tekemästä aborttia

- lähettämästä sterilisaatioon



Potilas voi hakea joltain toiselta lääkäriltä em. jutut.



Lestadiolaislääkäri tuskin kirjoittaa lähetettä kumpaakaan toimenpiteeseen.



Mielestäni lääkäri saa kieltäytyä tappamasta vauvaa äitinsä kohtuun ja samoin kieltäytyä lähettämästä synnytysikäistä naista sterilisaatioon. Kannattaa hankkia toinen lääkäri.





ei-lesta

olin sitä mieltä että lapsiluku on täynnä. Nyt muutama vuosi tuosta on vauvakuume taas tullut (myös miehellä) ja ehkäisy jätetty pois. Jos olisin sterilisoitu niin katuisin sitä varmasti ihan kamalasti.



Ja minä myös jostain syystä kammoan nukutuksia. Pelkään etten enää heräisikään siitä.

Hän on kuitenkin perheemme toinen lapsi ja tuli vaan paljon nopeammin kuin olimme ajatelleet (ikäeroa tuli 2v1kk) En halunnut aborttia ja mieskin sitten taipui ajatukseen toisesta ja nyt tuo ylläri on 10-v ihana tyttö.



Lapsia on 4 ja en ole valmis sterilisaatioon, koska haluan vielä joskus lapsia. En nyt muutamaan vuoteen, mutta sitten joskus. JOS vahinko nyt sattuisi, pitäisi varmaan taas hieman totutella ajatukseen, mutta lapsi olisi minulle silti rakas ja terveullut. Miehelle ehkä ei, mutta ajan myötä hänkin rakastuisi lapseen.

ja hän sanoi steriloinnin olevan mahdollinen tilanteessamme, koska olen 30 ja meille on tulossa kolmas lapsi. Se on kriteeri kuulema.



Sanoi tosin, että perhesuunnittelun kautta menee ja siellä tarjotaan ensin muita vaihtoehtoja. Purkuja tehdään kuulema viiden vuoden kuluessa sterilisaatiosta "liikaa".

vaikka mulla olisi terveydellisetkin syyt puoltaneet, onneksi en saanut kolmas lapsi piakkoin ilmoitti tulostaan.



Sen jälkeen sain lähetteen essure-sterilisaatioon, siis ikää yli 30 v, lapsia 3 ja terveydelliset syyt. Essurea suosittelen sterilisaatiota harkitsevalle.



Sitä paitsi ei se lähettävä lääkäri tee mitään kunnon arviointeja, lähete kirjoitetaan yhdessä, siihen se lääkäri kirjoittaa oman puoltonsa tai kieltonsa. Viimeisenä asiasta päättää sterlisaation tekevä lääkäri!!!!!

Esim. tk-lääkäri jälkitarkastuksessa ei varsinaista päätöstä tee.



Meillä minä tein sterilisaation, koska minulla on veritulppia raskauksissa, joten jos ero tulisi miehellä olisi vapaa oikeus tehdä lisää lapsia. Kun minä taas en vaaaranna henkeäni enää ikinä.

kirjoittavat saavat niin usein asian kuulostamaan siltä kuin "meidän Mustilta nippaistiin johtimet." En todellakaan tarkoittanut teitä kaikkia, mutta sävynä tuo otti monesti korvaan - eikä ensimmäinen ketju jossa näin käy.



Olen elämässäni kerran ollut jatkamatta suhdetta miehen kanssa koska hänet oli "nippaistu" ja luojan lykky ettei nykyinen ollut suostunut vaikka ex oli häntä yrittänyt siihen painostaa. Helppo juttu miehelle - jooo..



Kohta se on tämä maa täynnään näitä kolmekymppisiä nippaistuja miehiä - eipä paljon jää toivoa sille joka löytää puolison vähän vanhempana - oli se sitten eronnut tai karannut. Menkääs kuulkaa naiset ihan itse vaan solmituttamaan ne piuhanne jos ette lisää mukeloita halua!

mutta ei suostuttu "näin nuorille" tekemään. Itse olen 31 ja mies 34. Lääkäri sanoi, että katsotaan viiden vuoden päästä uudelleen.

Mut eikös ehtona ole 3lasta / ikää 30vuotta??

Sen verran paljon äitini aikoinaan loukkasi meitä kun yritti vaatia meidän tekemistä lapsia saamattomiksi.

Syynä endometrioosi, ja minä en myöskään tyydy siihen, että raskaus on "epätodennäköinen" ja jätetään ehkäisemättä. Endon kehittyminen on vaikea ennustaa, eli vaikka lasten teko aikanaan vaati hoidot, se ei ole varma tae siitä, että nytkin niin olisi.



Mutta minulla esteeksi steriloinnille tuli endo. Eli vatsa vanhojen leikkauskertomusten täynnä kiinnikkeitä, ja sterilointi tähystyksessä on riksialtis toimenpide. Toisaalta, e-pillerit ovat jopa suositeltavia endon kurissa pitämiseksi.



Laillisuudesta: lääkäri minulle sanoi, että "lain mukaan sinulla on tähän toimenpiteeseen oikeus, ja sen teen jos haluat. Mutta jos minä olisin sinä, en sitä tekisi".

ja sitten hakemaan lähetettä sterilisaatioon. Mun lapset on tehty, jos ero tulee niin miehellä olkoon vapaus lapsia tehdä, minulle nämä riittää.

Mä en tajua noita "periaatteellisia" miehiä, jotka vuodesta toiseen jättävät ehkäisyn vaimon kontolle. Ensin vaimo syö vuosikausia pillereitä ja sitten siirtyy kierukkaan. Välissä on raskauksia ja synnytyksiä ja imetyksiä. Kaikesta "periaatteellinen" mies selviää kuin koira veräjästä. Ja kaiken kruunaa sterilointi johon nainen kiltisti menee, kun mies ei "periaatteesta" mene.

syö pillereitä /hankkii kierukan vain sen takia että mies ei halua lapsia? Ja samalla biologinen kello tikittää heikentäen hedelmällisyyttä.

sterilisaatiota, että en halua enää kuukautisia? Minulla on ikää 41v, kolme lasta ja kun juttelin viime syksynä asiasta gynekologini kanssa, päädyin pysymään edelleen minipillereissä. Kuukautiseni ovat erittäin runsaat ja kivuliaat ja sterilisaatio palauttaisi ne. Voin syödä minipillereitä vaihdevuosiin saakka ja niillä em. vaiva pysyy poissa. Lääkärini mielestä myös viisas ratkaisu.