Miltä tuntuu asua omassa talossa?

vaan koko prosessista.

Eli lapsen mielikuvitus saa olla valtoimenaan kun miettii mihin maja tulee, mistä se tehdään ja kehittelee siihen majaan vaikka maton tai verhon jostakin.



Itse maalla kasvaneena olen huomannut olevani todella näppärä monissa asioissa, kauhistuttaa ajatella osaisinko käyttä sahaa, vasaraa, maalipensseliä ymv. jos olisin kerrostalossa kasvanut! Pienenä rakenneltiin linnunpönttöjä, kiipeiltiin puissa ja muuta hauskaa:)

nimenomaan on sitä kyykkimistä(?) tai kökkimistä. Itse menevänä ihmisenä olen ollut ihan jumissa muutettuamme kolme vuotta sitten omakotitaloon. En yksinkertaisesti enää kerkeä minnekään, sillä uuden omakotitalon pihatyöt vievät KAIKEN vapaa-ajan keväällä ja kesäisin. Kerrostalossa asuessamme kävimme jatkuvasti metsäretkillä, rannoilla, puistoissa jne nyt ei ole aikaa enää. Haluaisin takaisin kerrostaloon, mutta omakotitalossa on yksi hyvä puoli verrattuna kerrostaloasumiseen ja se on oma rauha. Meillä neljä lasta enkä jaksaisi olla koko ajan hyssyttelemässä leikkejä, ettei naapurit häiriinny. Kerrostalossa asuessamme saimme eräältäkin naapurilta tylyjä kommentteja lastemme "metelöinnistä". Tämä tuntui todella pahalta. Ja silloin meillä oli vasta kaksi lasta.

En yksinkertaisesti enää kerkeä minnekään, sillä uuden omakotitalon pihatyöt vievät KAIKEN vapaa-ajan keväällä ja kesäisin.

niin paljoa että KAIKKI vapaa-aika menee.

Meillä on kallioo, nurtsia ja metsää juuri sopivassa suhteessa, että tekemistä ei juurikaan ole. Kuulostaa omituiselta jos kaikki vapaa-aika pitää pihatöitä tehdessä viettää.

t: se yli 200 neliöö ja puolen hehtaarin tontti.

asunut kerrostalossa, ja joka kesä on rakennettu maja ja kiipeilty puissa. Ja siis ihan kunnon majasta puhun, vasaraakin tuli käytettyä ;) Yhtenä ainoana kesänä jotku isommat pojat rikkoi meidän majan, mutta sitten tehtiin uus.

En mä keksi mitään huonoja puolia. Pihaa on kiva hoitaa, mutta mäkin olen sen tehnyt sellaiseksi että se ei vie kaikkea aikaa, on aika helppo hoitoinen.

Naapureita meillä on, mutta ei ihan tossa vieressä, näköetäisyyden päässä kyllä. Naapurit on mukavia ja täällä asuu paljon lapsiperheitä viereisillä tonteilla. KOulu lähellä ja palvelut, lapsille puisto jos sinne haluavat mennä.

Helsinkiin matkustan bussilla 30-40 min ja omalla autolla 20 min.

Pyykkiä pesen milloin haluan tai imuroin, ei tartte miettiä että häiritseekö naapureita?

Eikä ostettu mitävaan myyjä halusi siitä rahaa.

Eli pari kivaa taloa jäi saamatta, hinta ei sopinut meijän lompakolle, mutta kyllä tässä asuu! :)



Saman, varsinkin kun korot tippunut niin halvempaa asua omassa kuin maksaa vuokraa. Kyllä maksetaan! Ja on arvoista.



Alussa tarttee hankkia ruohonleikkuri, haravoita.. Kaikenlaista lapioo ja kuokkaa.. Mutta mikäs tässä on möyriessä mullassa (tai no savessa) ja katsella kun omat lantut kasvaa.

Äkkiä piha karkaa hyppysistä ja rikkaruohot valtaa jos ei pidä niitä ojennuksessa, mutta tykkään olla osan päivästä omassa pihassa lapsien kanssa, ei joka päivä tartte puistoon mennä! ;)

Samoin metsissä näkee majanalkuja, joita varmasti rakennetaan samanlaisella innolla kuin okt-alueella ;). Kummallisia nämä puolustelut, ihmiset luulevat että arvokkuuden mitta on omissa nimissä oleva pläntti maata ja talo. Minä asun kerrostalossa hyvillä mielen ja yksi syy on se etten voisi edes kuvitella vieväni luonnonvaroja niin paljon kuin okt-asuja tekee; kerrostalossa asuu kymmeniä ihmisiä, okt:ssa 1-10 ja tontit ovat suht samaa luokkaa.

joka hakee kokemuksia okt-asujilta saa kommentteja kerrostaloasukeilta...

Vaikka se tosin oli odotettavissakin, niin silti.

Miksi puolustella omia valintojaan, ellei ole sittenkin takana jotakin katkeruutta toisenlaisia valintoja tehneille?

Ei taida omat valinnaat sittenkään olla niitä parhaita.