Juhlat, joihin sinua ei kutsuttu TAI joihin jätit jonkun kutsumatta

Ei kutsuta juhliin, mutta apu kyllä kelpaa. Varsinkin kun olen melko kätevä käsistäni ja minulla on paketiauto työni puolesta usein käytössä, niin monet käyttävät tätä hyväksi. En edes aluksi tajunnut, että kyseessä on vain silkka hyötyminen, mutta kun mihinkään muualle ei koskaan kutsuttu kuin avuksi erinäisiin arjen haasteisiin, niin tajusin olevani vain työmies näille "ystäville".

Kahdenkin serkkuni häät. Kumpikin näistä serkuista kutsui kaikki muut sisarukseni, mutta ei minua. Minä olisin päässyt paikalle, osa sisaruksistani ei mennyt.

Arvostan kutsuja, koska niin harvoin niitä saan. En jätä menemättä vain siksi, että minulla on ollut tapana olla mökillä juuri sinä viikonloppuna.

Olen nyt ollut parisuhteessa reilut pari vuotta miehen kanssa, nyt töitten takia elämme etäsuhteessa, mutta muuten vietämme tiivistä yhteiseloa. Hänen veljensä eivät ole kutsuneet rippijuhliin, 50-vuotis synttäreille, anopin 75 ja apen 80 synttäreille. Ilmeisesti en ole hyvää seuraa, tai minua pitää hävetä..Loppuhuipennus tuli, kun mies kutsui äitinsä ja ystävänsä synttärilounaalle, kun täytti 50, minua ei kutsunut, eikä pyytänyt tulemaan paikalle.. Se oli minusta huippu, ja parisuhteen kaatuminen oli todella lähellä. Tuo tuntui tosi pahalta, mutta minä kostan toisin. Raahaan miehen kaikkiin pippaloihin mukana,häistä hautajaisiin..jos se vielä oppisi.

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt ollut parisuhteessa reilut pari vuotta miehen kanssa, nyt töitten takia elämme etäsuhteessa, mutta muuten vietämme tiivistä yhteiseloa. Hänen veljensä eivät ole kutsuneet rippijuhliin, 50-vuotis synttäreille, anopin 75 ja apen 80 synttäreille. Ilmeisesti en ole hyvää seuraa, tai minua pitää hävetä..Loppuhuipennus tuli, kun mies kutsui äitinsä ja ystävänsä synttärilounaalle, kun täytti 50, minua ei kutsunut, eikä pyytänyt tulemaan paikalle.. Se oli minusta huippu, ja parisuhteen kaatuminen oli todella lähellä. Tuo tuntui tosi pahalta, mutta minä kostan toisin. Raahaan miehen kaikkiin pippaloihin mukana,häistä hautajaisiin..jos se vielä oppisi.

Täh? Älä hyvä ihminen nöyryytä itseäsi. Sinulle on tehty selväksi, ettet kelpaa seuralaiseksi ja sukuun. Mies itsekin on osoittanut sen, ei siis ole kanssasi tosissaan. Älä anna tehdä itsellesi noin, vaan pistä välit pyytämättä, yllättäen ja ilman mitään keskustelua poikki jo tänään!

Tule sitten kertomaan, miten jatkossa kävi - tajusiko mies itse missään vaihessa toimineensa väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt ollut parisuhteessa reilut pari vuotta miehen kanssa, nyt töitten takia elämme etäsuhteessa, mutta muuten vietämme tiivistä yhteiseloa. Hänen veljensä eivät ole kutsuneet rippijuhliin, 50-vuotis synttäreille, anopin 75 ja apen 80 synttäreille. Ilmeisesti en ole hyvää seuraa, tai minua pitää hävetä..Loppuhuipennus tuli, kun mies kutsui äitinsä ja ystävänsä synttärilounaalle, kun täytti 50, minua ei kutsunut, eikä pyytänyt tulemaan paikalle.. Se oli minusta huippu, ja parisuhteen kaatuminen oli todella lähellä. Tuo tuntui tosi pahalta, mutta minä kostan toisin. Raahaan miehen kaikkiin pippaloihin mukana,häistä hautajaisiin..jos se vielä oppisi.

Täh? Älä hyvä ihminen nöyryytä itseäsi. Sinulle on tehty selväksi, ettet kelpaa seuralaiseksi ja sukuun. Mies itsekin on osoittanut sen, ei siis ole kanssasi tosissaan. Älä anna tehdä itsellesi noin, vaan pistä välit pyytämättä, yllättäen ja ilman mitään keskustelua poikki jo tänään!

Tule sitten kertomaan, miten jatkossa kävi - tajusiko mies itse missään vaihessa toimineensa väärin.

Keskustelimme aika tiukasti tuon tempauksen jälkeen ja mies ehkä ymmärsi, ettei tee minun puolestani päätöksiä osallistumisestani tai olla osallistumatta, hänen mielestään oli minun ihan turhaa ajaa 160 kilometriä vain lounaan takia, mutta  sen otin kyllä loukkauksena. Hän on muuten tosi huomaavainen ja osallistuva, mutta pitäähän joka miehessä jokin vika olla. Olen jo sopeutunut tähän kutsumattomuuteen ja en koe sitä kovin suurena menetyksenä. Mies osasi kyllä pyytää anteeksi oikasuaan. Katsotaan, kuollaan sitä vielä meilläkin.

Paras ystäväni jätti kutsumatta viimeksi hänen ja miehensä syntymäpäiville ja heidän järjestämilleen uudenvuoden juhliin. Ja kyllä, muut olivat kutsuttuina, vain perhettäni ei.

Syykin tiedossa. Puolustaa pedari-isäänsä. Olemme tästä aiheesta hieman erimieltä.

Minäkin voin liittyä tähän katkeraan sakkiin.😝

Loukkaannuin, kun en saanut kutsua lähisukulaiseni lapsen ristiäisiin. Välit viilenivät tästä.En ole pitänyt tämän jälkeen yhteyttä. Enkä pikkusieluisuuttani edes onnitellut, kun lapsen nimi Facebookissa luki illalla.

Tätä lastakaan en ole nähnyt kuin pari kertaa ohimennen muiden juhlissa. Itse olen aikoinaan aina kutsunut sukulaiset joita ei meidän kummankaan tapauksessa siis paljoa ole.

Hyvä kaverini ei sitten viitsinyt kutsua syntymäpäivilleen. Hän on aina ennen kutsunut ja kun käytiin kavereiden kanssa virpomassa niin sitten kaverin sisko tuli avaamaan ja sitten siellä taustalla kuului :"Paljon onnea ..... (eli siis kaverini nimi) ja sitten kun pääain kotiin niin suoraapäätä peiton alle itkemään. Ei sillä oo mun tietääkseen edes mitään aihetta vihatakkaan mua tai mitöän.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin voin liittyä tähän katkeraan sakkiin.😝

Loukkaannuin, kun en saanut kutsua lähisukulaiseni lapsen ristiäisiin. Välit viilenivät tästä.En ole pitänyt tämän jälkeen yhteyttä. Enkä pikkusieluisuuttani edes onnitellut, kun lapsen nimi Facebookissa luki illalla.

Tätä lastakaan en ole nähnyt kuin pari kertaa ohimennen muiden juhlissa. Itse olen aikoinaan aina kutsunut sukulaiset joita ei meidän kummankaan tapauksessa siis paljoa ole.

Ristiäisiin kutsutaan yleensä aika pieni porukka, isovanhemmat, kummit ja vanhempien sisarukset. Jos kyseessä ei ollut siskosi tai veljesi lapsi, älä turhaan loukkaannu.

Jätin kutsumatta koko isänpuoleisen sukuni häihini, koska en ollut heidän kanssaan tekemisissä muutenkaan.

Minun äiti ei tullut minun lasteni ristiäisiin. Minulla kaksi lasta, hänen ainoat lapsenlapset. Hän ja hänen uusi mies olivat päättäneet että ne ei eivät juhli kummankaan lapsenlapsen ristiäisiä eikä koskaan ottavat yökylään. Syy koska se toinen osapuoli ei ole lapsen "oikea" isovanhempi.

Eikä minä ja mun mieheni koskaan kutsuta samaanaikaisesti kylään äitini miehen tyttären ja hänen perheensä ollensa niillä kylässä.

Ja vaikka asutaan noin 7 km toisistamme niin niille ei saa mennä yllättäen. Vaan jos on saanut kutsun. Äitienpäivänä ja äidin syntymäpäivä ja joulupäivänä. Aika surullista...

Olen joka vuosi jäänyt ilman kutsua Linnan juhliin. V-I-T-T-U!

Vierailija kirjoitti:

Minäkin voin liittyä tähän katkeraan sakkiin.😝

Loukkaannuin, kun en saanut kutsua lähisukulaiseni lapsen ristiäisiin. Välit viilenivät tästä.En ole pitänyt tämän jälkeen yhteyttä. Enkä pikkusieluisuuttani edes onnitellut, kun lapsen nimi Facebookissa luki illalla.

Tätä lastakaan en ole nähnyt kuin pari kertaa ohimennen muiden juhlissa. Itse olen aikoinaan aina kutsunut sukulaiset joita ei meidän kummankaan tapauksessa siis paljoa ole.

Huh huh, meille varmaan olisi koko suku suuttunut, jos olisi sinunlaisia ihmisiä. Lapsi kastettiin maanantai-iltana vain mummien ja pappojen ja kummien läsnäollessa. Syy oli lapsen koliikki ja miehen vuorotyö. Yhtään viikonloppua ei saanut vapaaksi, kun oli kastajaisajat meneillään. Toinen syy, etten jaksanut isoja juhlia oli se, että olin niin umpiväsynyt unenpuutteesta.

Lapsi kastettiin ja juotiin kakkukahvit ja homma tuli hoidettua. Lapsi kyllä erosi heti kirkosta, kun oli rippikoulun käynyt :)

Meidän häät. Kävimme maistraatissa ja juhlimme kahdestaan. Sitten kerroimme muille. Toki kahvittelimme joidenkin sukulaisten kanssa tämän kunniaksi myöhemmin, joten kenellekään ei liene jäänyt tästä mitään isompaa hampaankoloon.

Muutettua omilleni minua ei ole kutsuttu sukulaisten juhliin.

Juhlissa olisi pitänyt olla alasti.

Tiedän miksi ei kutsuttu. Jos kaverit(nykyään jo etääntyneet sellaiset) olisivat kutsuneet vaan mun miehen, sehän on mukava ja kaikkee, niin luulevat varmaan, että olisin tästä suuttunut.

Oikeesti oon helpottunut ettei tarvinnut mennä kiusallisiin tilanteisiin mukaan, mutta surullinen mieheni puolesta.

Tän porukan kanssa ei ole tarvetta enää hengailla. Ovat ennakkoluuloisia hölmöjä jotka ovat takertuneet menneisyyteen yms. Eivät tunne edes kunnolla. Jonkin typerän kännisekoilun takia tää kaikki alkoi.

Mies tuossa kyllä tokaisi, että saavat mennäkin hänen puolestaan. Hänellä on aitojakin ystäviä. Mitä sitä teeskentelemään. Hän ilmaisi, että he eivät enää välitä hänestä yhtään.

Minulle on henkilökohtaisesti aivan sama vaikka eivät pitäisi minusta noin tyhmän vanhan asian takia.

Sääli, että ovat miehellenikin noin kylmiä paskoja nykyään.

Se ei ole suuttumisen arvoista. Mulla on oikeita ystäviä joiden kanssa on hauskaa, kivaa, mukavaa ja rentoa olla. 🥰

Ihan Sanna vaan! kirjoitti:

Tiedän miksi ei kutsuttu. Jos kaverit(nykyään jo etääntyneet sellaiset) olisivat kutsuneet vaan mun miehen, sehän on mukava ja kaikkee, niin luulevat varmaan, että olisin tästä suuttunut.

Oikeesti oon helpottunut ettei tarvinnut mennä kiusallisiin tilanteisiin mukaan, mutta surullinen mieheni puolesta.

Tän porukan kanssa ei ole tarvetta enää hengailla. Ovat ennakkoluuloisia hölmöjä jotka ovat takertuneet menneisyyteen yms. Eivät tunne edes kunnolla. Jonkin typerän kännisekoilun takia tää kaikki alkoi.

Mies tuossa kyllä tokaisi, että saavat mennäkin hänen puolestaan. Hänellä on aitojakin ystäviä. Mitä sitä teeskentelemään. Hän ilmaisi, että he eivät enää välitä hänestä yhtään.

Minulle on henkilökohtaisesti aivan sama vaikka eivät pitäisi minusta noin tyhmän vanhan asian takia.

Sääli, että ovat miehellenikin noin kylmiä paskoja nykyään.

Se ei ole suuttumisen arvoista. Mulla on oikeita ystäviä joiden kanssa on hauskaa, kivaa, mukavaa ja rentoa olla. 🥰

Niin ja tosiaan me kutsuttiin kuitenkin heidät meidän häihin 2019. Eivätkä tulleet. Sieltä (isosta)porukasta tuli pari, mutta niille oli tärkeämpää mennä kirkosta suoraan kaverin synttäreille. Aika selvä viesti. Tottakai meillä oli sekoilua häiden kanssa. Maistraatti sekoili ensin ja jouduttiin valitettavasti siirtämään. Meillä oli pienet häät vielä kaiken lisäksi. Joku noin 20 henkeä. Lähimpiä. Eihän tietenkään kaikki päässeet ymmärrettävistä syistä, mutta olihan tuo vähän ikävä isku. Ja se oli se viimenen niitti arkkuun. Todella tajutaan kyllä kuviot nyt mistä kyse missäkin. Ei jää epäselvää. Suutuin ihan syystäkin, että eivät jääneet edes kakulle ja skumpalle. Nekin pari kaveria jotka viitsivät väkisin tulla.

Että me kuitenkin pieniin häihimme kutsuttiin heidät ja nyt kävikin sitten selväksi miksei kuulunut mitään. 😌

Me aiotaan myöhemmin pitää vihkivalan vahvistus ja uudet juhlavammat juhlat joista jää mahtavat muistot. Sinne ei tipu kutsua heille. Taloustilanne oli tuolloin häissämme yllättävien asioiden takia huono. Päätettiin kuitenkin pitää pienet ja vaatimattomat. Olivat ne kyllä todella ihanat ja tunteikkaat. Niistä tuli ikimuistoiset ja ihania muistoja.

Siltikin aika kunnon bileisiin vielä koittaa 😁

Sisaren pojan häät. Emme mekään kutsu enää heitä juhliimme koska nyt näin. Olkoon ilman vaan.. sitähän  saa, mitä tilaa.