Juhlat, joihin sinua ei kutsuttu TAI joihin jätit jonkun kutsumatta
Tehdäänpäs pientä galluppia juhliin kutsumisesta.
Minkälaisessa tapauksessa olet jäänyt ilman kutsua?
Miksi olet itse jättänyt jonkun kutsumatta?
Onko perheestänne kutsuttu vain osa, esim. yksi aikuinen tai ei lapsia?
Kommentit (119)
kutsuttu ketään häihimme. Miehen puolelta kukaan ei olisi päässyt, joten olimme vain kaksistaan.
Minä pidän kyllä moukkamaisena käytöksenä, että kutsutaan polttareihin muttei häihin. Varsinkin, kun polttarit pahimmillaan nielevät ihan hervottomasti rahaa. Että siinäpä suunnittelet kivat pirskeet, maksat oman osuutesi ja suunnittelet kenties yhteistä häälahjaa... vain siksi, ettet pääse sitten enää häihin. Ei kovin hienostunutta.
Kummitytön synttärit.
Lahjaa kyllä pyydettiin myöhemmin.
Pidin synttärit, kutsuin työkaverit, osa tuli osa ei.
Sitten yksi huomautti voi sori en päässytkään. En kehdannut sanoa ettei kukaan edes huomannut että hän oli pois.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2009 klo 08:59"]kaveripiiriisi kuuluu. Pitäis hoidella haulikolla tommosten lapsiperheiden vanhemmat!
Kärsimme lapsettomuudesta ja kavereiden saadessa lapsia & järjestäessä heille juhlia tipuimme kaveripiiristä ulos. Eli meitä ei kutsuttu lasten/vanhempien synttäreille, grillijuhliin tms, jotka olivat vain lapsiperheille. Pidämme molemmat paljon lapsista ja emme myöskään käytä alkoholia juuri ollenkaan (eli emme siis olisi vetäneet kännejä juhlissa).
[/quote]
[/quote]
Ei ole ihme ettei teille kutsuja tipu, jos olet valmis joukkomurhaan haulikolla mokoman pikkuasian takia. Kuka sinun kanssasi uskaltaa seurustella?
Meillä on mieheni kanssa tosi laaja ystäväpiiri. Se ei kuitenkaan ole niin yhtenäinen, että kaikki luontevasti viihtyisivät samassa porukassa. Ystäviä on niin eri ympyröistä. Jos aina kutsuisimme "kaikki", pitäisi aina valmistautua pitämään sadan hengen kekkerit.
Olemme ratkaisseet asian niin, että pidämme eri juhlia eri porukalla. Uusivuosi vietetään perinteisesti sukulaisten kanssa + sellaisten tiettyjen ystävien kanssa, jotka luontevasti voi kutsua samaan seuraan kuin sukulaiset. Vappuna juhlitaan perinteisesti opiskelukavereiden kanssa. Juhannusta taas toisella porukalla. Kun on järjestetty isommat synttärit, valmistujaiset tai tuparit, silloin ollaan kutsuttu laajemmin.
Väistämättä tässä systeemissä käy siis niin, että kun juhlaa vietetään opiskeluporukalla, joku "tosielämässä" läheisempi ystävä, joka ei siihen porukkaan kuulu, jää tällöin kutsumatta. Näiden porukoiden sisälläkin kun luonnollisesti toiset ihmissuhteet ovat läheisempiä kuin toiset.
Joskus olen tuntenut huonoa omaatuntoa, kun olen pitänyt vähänkin "tärkeämmät" juhlat vain rajatulle porukalle. Erityisesti yksi parempi ystäväni tuntuu ottavan itseensä, jos kuulee meillä olleen juhlat, joihin häntä ei kutsuttu. Turha siinä on edes perustella, vaikka perusteita olisi monia. Kokemukseni mukaan joudun emäntänä mm. näkemään paljon enemmän vaivaa vieraiden viihtymisen suhteen silloin, kun he eivät kaikki tunne toisiaan kuin silloin, kun kaikki ovat valmiiksi kavereita.
Toisaalta, ymmärrän itse erittäin hyvin, että ihmisillä on erilaisia sosiaalisia kuvioita. En odota saavani kutsua oman ystäväni työporukan illanviettoon tai mieheni harrastusporukan tapaamiseen, vaikka siellä olisikin myös minulle tuttuja ihmisiä. Tilanne on varmaan toisenlainen niillä, joilla ei ole kovin laajaa ystäväjoukkoa. Silloin varmasti tuntuu kurjalta, etteivät ne itselle tärkeimmät ihmiset voi aina kutsua mukaan.
Noh, itse olen niin huonomuistinen, että olen muutaman kerran unohtanut kutsua oleellisen henkilön johonkin lapsen juhlaan! Ihan kauheaa on ollut huomata asia ja pyytää sitten tyyliin päivää ennen tuolta ihmiseltä, että pääseekö hän juhliin, vaikka näin myöhään tulee kutsu tms. Ai että, onkohan ne ajatelleet, että tuo myöhässä ollut kutsu on ollut vain armopala tms. tai että kyseinen henkilö ei ole minulle tärkeä? :( Viime kerran unohdin 4-vuotissynttäreiltä kutsua yhden lapsen tärkeän kaverin, kun muuten oli juhlissa vain päiväkotikavereita. Ja tosiaan päivää ennen meinasin purskahtaa itkuun häpeästä kun tajusin, että näin oli päässyt käymään. Soitin sitten heti tuon lapsen äidille joka on hyvä ystäväni, ja kävi ilmi että heillä oli jo muuta menoa. Mutta ystävälliseen henkeen sanoi, että voivat tulla sitten parin päivän päästä. Tulivat, saivat vähän herkkuja ja toivat lahjankin, vaikka ei olisi tarvinnut, kiitos mokani... Mitään ei tainnut jäädä hampaankoloon onneksi ystävältäni, me kun olemme olleet ystäviä jo yli 20 vuotta ja hän tietää lahon pääni!
Minulle itselleni tuli taas varsin paha mieli tuossa talvella, kun sain tietää että lapseni (1v.) ja minä emme olleet saaneet kutsua erään toisen ystäväni lapsen (1v.) kutsuihin. Meidän lapsellamme oli ollut juhlat pari päivää ennen (lapsilla ikäeroa pari viikkoa ja ollaan oltu todella tiiviisti tekemisissä niin ennen lapsia kuin sen jälkeenkin), kun kysyin ystävältä, että millon teidän juhlat olikaan ja monelta, mitä lahjaa toivoisi tms. Kaverini katseli muualle ja mutisi että varnaan sinä ja sinä lauantaina, kellonajasta ei yhtään tiedä... Sitten paria päivää ennen oletettua juhlapäivää ystävältäni tuli tekstari, että "sukujuhlat on klo 12, kaverijuhlat klo 16, tuu vaikka klo 14..." No, tulimme klo 15 kun emme aikaisemmin päässeetkään, siinä sitten tuli tosi vaivautunut tunnelma kun selvisi, että en ollut saanut kaverikutsua sen takia, etten tuntenut ketään muuta ystäväni kaveria, he kun olivat tunteneet toisensa opiskeluajoilta ja olivat tiivis porukka. Minut ja lapseni jätettiin niin selkeästi juttujen ulkopuolelle, ettemme kauaa viihtyneet. Ymmärsin kuitenkin ystäväni pointin tavallaan, ja ei jäänyt asia kauaa kaihertamaan. Yhä olemme siis väleissä :)
Eri asia on sitten papit, bändin tyypit, valokuvaajat jne henkilökuntaan kuuluvat.
kutsumatta.Itse en kutsunut enoani yo-juhliini, koska hän on sellanen känni ääliö, joka haastaa riitaa ja haukkuu kaikkia.olin vihainen hänelle, koska hän aikaisemmissa sukulaisjuhlissa haukkui minua lehmäksi ja tyttöäni pissapääksi...
minua ei kutsuttu mieheni ja parhaan ystäväni kihlajaisiin...tai onko se nyt uskomatonta etteivät minua halunneet paikalle, heh, enkä olisi mennytkään vaikka olisin kutsun saanut tai koko juhlista edes tiennyt, mutta uskomatonta että menivät KIHLOIHIN meidän yhä ollessa yhdessä, mies oli vaihtanut meidän sormuksen oikeaan nimettömäänsä jotta uusi sormus sai paikan vasemmasta :/
Nykyään siis ex-mies ja ex-ystävä...
lapsen ristiäisiin, perustelivat sillä, että pitävät ihan pienet ristiäiset. No, nyt on lähellä rippijuhlat, kyllä tekisi mieli sanoa että pidätte varmaan nytkin sellaiset pienet juhlat, niin kuin ristiäisetkin olivat:)
Meillä on kutsuttu lastemme ristiäisiin vain kummit ja isovanhemmat.
Meillä 5 lasta
Oli todella yllättävää, kun pari muuta kaveria soitteli ja kyseli, mitä lahjaksi yms ja totesin, että enpä ole vieraslistalla. Sen jälkeen ei ollakaan oltu missään yhteydessä.
Pari muutakin hääjuhlaa, jonne on kutsuttu samaa kaveriporukkaa, on jätetty väliin, kun meitä ei ole kutsuttu. Ne kyllä olen ymmärtänyt, sillä meitä on valtava porukka eikä kaikkia voi millään kutsua. Yksissä häissä oltiin ilman lapsia. Juhlat oli nimenomaan vain aikuisille, joskin mukana oli kuitenkin muutama pieni kummilapsi. Se oli musta outoa, että nämä kaksi lapsiraukkaa sitten seillä tylsistyivät pitkissä ja puisevissa juhlissa ilman seuraa. Kyllä häät on perhejuhla!
Itse en ole saanut kutsua isääni esim rippi- ja yo-juhliini, koska äidin uusi mies ja äiti eivät antaneet. Tosi kivaa!
ihan yksin piti sompailla kaiken tuskan keskellä, vaikka "parhaista ja lähimmistä ystävistä" pyysin apua. En sitten tullut kutsutuksi, kun yksin piti koko paska kestää...... ja juhlat jatkuu Yippee.
Eipä ole mua kutsuttu viettämään juhannusta kaverin mökille, eikä ole ensimmäinen kerta kun olen ainut jota ei kutsuta. Taitaa tulla itkuinen ja masentava juhannus vanhempien kanssa kotona, kun kaikki muut on kavereiden kanssa juhlimassa :(
-tyttö1998
Töissä typykät meuhkasivat kivoista tulevista juhlista joita isoon ääneen suunniteltiin. Niihin sitten kutsuttiin kaikki paitsi kaksi. Jossei kaikkia kutsuta niin voisi ainakin vähän sivuummalla hoitaa ne järjestelyt.
Mies sai kutsun pikkuserkkunsa yo-juhliin,kutsu tuli vain miehen nimellä. Selitys oli, että "eivät tienneet, että asuimme yhdessä" olivat siis tavaneet mut viimeeksi muutamaa kuukautta aiemmin yksissä toisissa sukujuhlissa, eikä ollut edes eka kerta. Menimme sitten seuraavana vuonna naimisiin, niin meidän kyllä piti kutsua ei vain nämä pikkuserkut vaan heidän sen hetkiset poikaystävänsäkin (toinen pari oli seurustellut siis kaksi viikkoa).
Meitä ei mieheni kanssa kerran kutsuttu serkkuni synttärijuhliin. Emme tosin olleet hirveän läheisiä, mutta asumme suhteellisen lähellä toisiamme ja suvussamme on ollut tapana että nimipäivinä ja syntymäpäivinä voidaan poiketa toisten luokse kahvittelemaan ilman erillistä kutsua.
No, serkku vaimoineen olikin kotona, mutta täydessä touhussa: Olivat valmistelemassa juhlaillallista muutamalle harvaan valitulle vieraalle, jotka sitten pian saapuivatkin. Oli hieman kiusallista ja vaivaantunutta, ja ruokakin oli jotain sellaista (tyyliin pihvejä) että sitä oli rajattu määrä eikä meille siitä liiennyt. Hörppäsimme tarjotut kahvit ja lähdimme siitä sitten hyvin vähin äänin.
Sinänsä en ollut loukkaantunut että illalliskutsu jäi saamatta, lähinnä ihmetytti miksi serkkuni päätti järjestää tuollaisen vastaanoton kun suvullamme on ihan tunnettu tapa kerääntyä kahvittelemaan merkkipäivinä, ja ihan ilman kutsua. Oli vain todella vaivaannuttava tilanne, kun heitä selvästi nolotti koko juttu.
Mulla on lapsuudessa myös näitä kaikki tytöt luokalta paitsi minä ja joku toinen. Ihan hölmöä.
Nyt aikuisiällä olen 2 x ollut kutsuttuna polttareihin, joissa ei kummassakaan kutsuttu häihin. Ekoihin polttareihin kun sain kutsun, onneksi kaaso ilmoitti suoraan että ilta maksaa vähintään 250 euroa, pystyin heti sanomaan että minun pitää tarkistaa rahatilanne ja palaan. Morsiamelta sitten kysyin puolihuolimattomasti onko hän menossa naimisiin ja alkoi selittämään häistä ja keitä on kutsuttu. Samalla kertoi että hän on antanut nimeni kaasolle, voin osallistua polttareihin. Ilmoitin en voi maksaa 250 euroa ja en osallistu polttareihin, jos en ole kutsuttu häihinkään. Loukaantui tietenkin, ehkä vuoden päästä pyysi käytöstään anteeksi.
Erittäin hyvä ystäväni ei kutsunut minua häihin. He halusivat jonkun syyn takia pitää häät hyvin pienessä paikassa, jonne mahtui änkeämällä 50 henkeä. Huvittavinta tässä on se että minä käytännössä järjestin polttarit. Morsiamella oli "kaasokin"; mutta hän on yrittäjä ja kaaso on myös minun hyvä ystäväni. Kaaso pyysi minulta apua ja innolla aloin järjestämään ja vasta metrejä ennen häitä kun juttelimme muiden osallistujien kanssa tajusin että kaikki muut ovat saaneet kutsut kauan aikaa sitten ja ilmoittautumisaikakin on mennyt ohi ja meitä ei ole kutsuttu. Jätin järjestelyt siihen ja ilmoitin kaasolle saa hoitaa asian loppuun. Ikävintä tässä oli se että kaaso tiesi ettei minua kutsuta häihin, mutta hän halusi vaan käyttää hyväksi minun järjestelytaitojani. Polttareissa oli minua kovasti kyselty ja morsiankin jälkikäteen laittoi viestin miksi en ollutkaan, loukkaantuneena. Ilmoitin että minua ei ole kutsuttu häihin, miksi minun olisi pitänyt olla paikanpäällä. Minä kuitenkin vaan 90 % järjestin polttarit. Olin siitä polttariporukasta ainoa jota ei oltu kutsuttu häihin.
Ymmärrän ettei kaikkea voi kutsua, mutta tapa, jolla ei sanota mitään. Kuvitellaan että toinen tajuaa ja ymmärtää, kun kutsua vaan ei postilaatikosta tipahda.
Lapsuuden ystäväni, jonka lapsen kummi olen ilmoitti että he menevät naimisiin x.x ja he pitävät juhlat heidän mökillä, jonne on kutsuttu vain sisarukset perheineen ja tämä on ok. Kun lyödään kaikki kortit pöytään, on ok, mutta jos hyvä ystävä, jonka kanssa ollaan kaikki nuoruuden hölmöilyt koettu yhdessä ei kutsu häihin vaikka pitää isohkot häät ja vieraita oli paljon "kaukasempi" kuin minä, ihmettelen kovasti.
Olen myös ollut yhden ystäväni b-listalla, piti isot 30 v synttärit ja ilmoitti niistä minulle 2 pv aikaisemmin, jolloin ilmoitin suoraan en voi tulla, kun oli muuta menoa sovittu, siis ulkomaan matka varattu. Juhlissa oli yleisesti haukkunut minut moneen kertaan, koska olen yli 20 v tiennyt hänen syntymäpäivänsä ja en päivää hänelle säästänyt.
Itse kun pidän juhlia, kutsun aina paljon. Häihin en kutsunut serkkuni 17 v uutta poikaystävää, Olivat eronneet ennen häitä, mutta sekä tätini että serkkuni olivat todella näreissään. Olivat tavanneet juuri kutsun saatua, eli reippaasti alle puoli vuotta. Lisäksi työkaverini uutta miesystävää en kutsunut, koska siinä vaiheessa oli kaikki valmiina, mm. paikkakortit kirjoitettu ja heidän pöytä kuten muutkin olivat täynnä. He myös erosivat ennen häitä.
häihini ilman tyttöystävää jota en ollut koskaan tavannut. Kutsuin siis serkun koko perheen, mutta en tätä tyttöystävää. Ei tullut serkkukaan, loukkaantui. Tuskinpa saadaan kutsua heidän häihin jos sellaiset joskus heille tulee:).