Minkälaista ihmistä pitäisit pahan ruumiilistumana?

vaikka todellisuudessa persoonallisuushäiriöt ovat melko harvinaisia. Narsistisia luonteenpiirteitä on kaikilla ihmisillä, narsistinen persoonallisuushäiriö vain muutamalla prosentilla.

Ilkeä anoppi tai tyhmä exä eivät yleensä ole narsisteja vaikka sukset heidän kanssaan olisivat aina ristissä.

http://yle.fi/puhe/kiusaajajuttu.php?id=923

Tuossa sanotaan, että pers. häiriöt ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti nykyaikana. Ehkäpä narsistin uhriksi joutuneet ovat myös anteliaampia kommentoimaan tällaista aihetta.

Sen puoleen voit itse laskea montako ihmistä tunnet, montako työkaveria sinulla on jne. Laske sitten vaikka sillä "muutamalla prosentilla", kuinka moni heistä on narsisteja. Kyllä sinäkin tunnet jokusen, mutta et ilmeisesti heitä tunnista.

Tässä teillä on netti, tuossa google, jolla voitte guuglettaa sydämen kyllyydestä tietoa vaikka psykopatiasta tai narsismista.

Nimittäin minä olen, ja mitä enenmmän olen ottanut selvää, sitä selkeämmin näen että tuo moittimasi kirjoittaja puhuu asiaa.

että tajuaako ihminen tekevänsä pahaa jos hän ei pysty tuntemaan empatiaa ja on kaikin puolin tunnekylmä? Mikä on hänellä silloin se mittari, millä hän päättelee että jos teen näin, Mirja kärsii? Jos hänelle itselleen tehdää niin, hän ei koe ollenkaan vastaavia tunteita kuin ns. normaali. Miten hän silloin luovii pahuuden ja ei-pahuuden välillä?

ovat usein hyvin älykkäitä. Heillä on tietoisuus siitä, mikä on oikein ja väärin, mutta eivät tunne moraalista syyllisyyttä tehdessään väärin, eivätkä sääliä tai empatiaa. Emmehän me toki aina itsekään huomaa, että loukkaamme muita. Mutta narsistin toiminta on yleensä johdonmukaisen itsekästä, manipuloivaa ja jopa sadistista, mikä valkenee uhrille vasta jonkin ajan kuluttua. Koska nämä henkilöt osaavat kyllä ajaa oikeuksiaan ja esittää viatonta (vrt nyt vaikka se insuliinihoitsu), niin kyllä heillä on tarkka käsitys siitä, että jokin on pahaa ja jokin ei. He kyllä luovivat, mutta vain omaksi edukseen.

että tajuaako ihminen tekevänsä pahaa jos hän ei pysty tuntemaan empatiaa ja on kaikin puolin tunnekylmä? Mikä on hänellä silloin se mittari, millä hän päättelee että jos teen näin, Mirja kärsii? Jos hänelle itselleen tehdää niin, hän ei koe ollenkaan vastaavia tunteita kuin ns. normaali. Miten hän silloin luovii pahuuden ja ei-pahuuden välillä?

Kyllähän narsisti tietää tekevänsä pahaa Mirjalle, koska hän tekee sen suunnitelmallisesti. Narsistithan nimenomaan YRITTÄVÄT satuttaa toisia. Ei hän satuta Mirjaa vahingossa, vaan hän laskelmoiden aiheuttaa harmia tälle. Toimii äärettömän suunnitelmallisesti.

Jos vaikka loukkaat vahingossa narsistia - kuten vaikka ostamalla paremmannäköisen mekon kuin hänellä - hän todennäköisesti kostaa. Läiskyttää mekollesi tahallaan kahvimukinsa, tai laittaa sinusta mehevän - tietenkin perättömän - juorun liikkeelle.

Jos et huomaa häntä tarpeeksi - sama juttu kuin edellä.

Vahingossako ja syyntakeettomana? Mieti sitä.

Ei narsistitkaan mitään täysin tunteettomia ihmisiä ole sanan varsinaisessa merkityksessä. Kyllä heilläkin on - tosin vääristyneesti kehittynyt - tunne-elämä. Narsistithan suorastaan kiehuvat vihasta useinkin, potevat patologista kateutta jne. Nauttivat pervessissä mittakaavassa huomiosta jne.



Heiltä vain puuttuu kyky myötätuntoon. Se on se olennainen pointti.

Hitler, Stalin ja Josef F. olivat varmasti enemmän tai vähemmän pimeitä ja vielä varmemmin pahoja. He epäilemättä ovat rangaistuksen tarpeessa. Mutta ansaitsevatko he sen? Joten kysyisin: Onko joku seuraavista paha ja pitääkö häntä rangaista ja jos pitää, onko se ansaittua? Kiinnostaisi tosissaan tietää, mitä mietitte, vaikka tää nyt onkin vähän koulumaista. :)



Lainaan nyt joltakulta: Pinja Pirteää vedetään päihin oikein ikävästi, suorastaan pahasti.

Ensimmäisessä tapauksessa turpiin antaa paranoidi skitsofreenikko, joka vakavissaan uskoo, että Pinja on murhanhimoinen vieraan vallan agentti ja henkeään puolustaakseen lyö.

Toisessa tapauksessa lätty lätisee kostonhimoisen narsistin toimesta tilanteessa, jossa empatiakyky olisi estänyt lyönnin. (Pinja on esimerkiksi laiminlyönyt narsistia murheiden vuoksi, ja jos narsisti voisi ymmärtää toisen tunteita, ei olisi ollut vihainen ylipäätään.)

Kolmannessa tapauksessa vanhempiensa hakkaamana sulkeutunut ja väkivallan kulttuurin omaksunut poikaystävä mottaa, kun kuulee Pinjan pettäneen. Oikeasti olisi halunnut kertoa, miten pettynyt ja loukkaantunut on, muttei oikein tiennyt miten (muuten).

Neljännessä tapauksessa dunkkuun tulee, koska lyöjä on kiskonut kossun poikineen. Selvänä ei olisi lyönyt.

Viidennessä tapauksessa Pinjan pieksee satunnainen ohikulkija täysin yllättäen ja pyytämättä.



Onko siis joku pahis, miksi ja mitä pitäisi tehdä?

Aina ajattelen, että vauvoina nämäkin ovat olleet suloisia. Sitten pohdituttaa kyllä, että mikä meni ja missä vaiheessa pieleen. Ihan sairastunutta ihmistä en kyllä luokittele tällaiseen missään nimessä, sillä useinmiten sairaudet eivät ole sairaan omaa syytä (joku keuhosyöpä yms. poikkeuksena). En taida uskoa, että tuollaisia ihmisiä onkaan, joka olisi pahan ruumiillistuma. Tosin moni ihminen pystyy saamaa pahaa aikaiseksi ja se on tuomittavaa. Ja se mikä on mennyt pieleen elämässä voi olla sellainen asia, joka ei ole enää korjattavissa. Ja siksi ihminen ei koskaan paranna tapojaan.

eihän tupakoitsija keuhkosyöpäkään ole silloin omaa syytä, sillä riippuvuuskin on sairaus.

Valitettavasti jaoin elämäni hetken aikaa tällaisen ihmisen kanssa. Miehen, joka jättää taaksensa vain ihmisraunioita ja poltettuja siltoja. Mies näkee aina syyn toisissa, hän on itse viaton kuin vastasyntynyt vauva. Ja aina jostakin kumman syystä tämä mies selviää kaikista elämänsä kiemuroista vailla minkäänlaista haavaa tai hiertymää...

On ihmisiä, jotka ovat oikeasti pahoja. Sellaisia, jotka eivät kykene eivätkä halua ymmärtää, että muillakin on tunteet, jotka eivät välitä toisten hyvinvoinnista, vaan haluavat VAIN pahaa toisille. Eikä heitä pysty parantamaan. He eivät parane, eivätkä halua parantua. He ovat tyytyväisiä itseensä ja tilaansa sellaisenaan.

On eri asia olla kaltoinkohdeltu ihminen, joka käyttäytyy esim. pakon edessä tai ajattelemattomuuttaan kurjasti, kuin sellainen, jolla on jo aivorakenteensa puolesta edellytykset vain empatiakyvyttömyyteen ja kylmyyteen. Esim. psykopaatit ovat usein sellaisia.

Narsistit ovat usein narsistien jälkeläisiä, joita on kohdeltu kaltoin pienenä. Heitä voi sääliä, mutta sääli ei saa heitä koskaan muuttumaan hyväksi. Päätään voi hakata seinään ja tulla itse hyväksikäytetyksi ja rökitetyksi, mutta narsisti ei muutu ihmiseksi, joka osaisi olla hyvä. Hän osaa kyllä sellaista esittää, mutta kaiken käytöksen määrää vain oma etu. Vahinko on tapahtunut varhaislapsuudessa, eikä se pieni ja viaton ihmisalku enää ole olemassa.