Millä perusteilla joutui apukouluun joskus -70-80-luvuilla?
Muisteltiin taannoin vanhojen koulukaverien kanssa peruskouluaikoja ja samalla tuli puheeksi silloiset apukoulut ja niiden kuulumiset, jotka apukoulussa olivat. Ja ihan tavallista "peruselämää" viettivät niiden mukaan, jotka heistä tiesivät.
Tuosta sitten alettiinkin pohtia, mikä oli peruste apukouluun joutumiselle tuohon aikaan. Riittikö, että oli vaikkapa oppimisvaikeuksia jossakin aineessa, "huono" käytös vai miksi sinne jotkut laitettiin? Jos heikkolahjaisuus olisi aina ollut syynä, luulisi sen huomaavan ihmisestä aikuisenakin ja hänen vaikuttavan hieman ns. erilaiselta. Ja nyt ei siis ole kyse nykyajasta, vaan tosiaan takavuosista.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Apukouluja ei ole ollut sitten 50-luvun.
Onhan. Amkit.
Vierailija kirjoitti:
"On vielä parempi, että saa keva-diagnoosin kuin olisi siinä rajamailla. Keva-lapsen käytöstä on monen edes jotenkin helppo ymmärtää toisin kuin laaja-alaisia oppimisvaikeuksia potevan, josta vain ajatellaan että siinäpä on tyhmä, laiska ja/tai saamaton oppilas, joka yrittää vain päästä helpolla. Keva-diagnoosi turvaa aikuisuudessakin erilaiset palvelut ja tukimuodot toisin kuin laaja-alaiset oppimisvaikeudet, vaikka olisi yhtä pihalla tai jopa kevoja enemmänkin. "
Totta. Satunnaisotoksessa 30 prosenttia suomalaisista pitkäaikaistyöttömistä oli lievästi kehitysvammaisia, joilla ei kuitenkaan ollut diagnoosia, joukossa oli amiksenkin käynyt ja yksi keskivaikeasti kehitysvammainen. Koulut siis käytynä.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/voiko-aikuiselle-asettaa-…
Pppimisvaikeuksien ja nepsy-ongelmien taustalla on luultavasti usein lievä kehitysvamma, varmaan siksi, ettei apukouluja enää ole, koska siinä yhteydessä tehtiin ennen älykkyystesti kun pohdittiin apukouluun menoa. Entinen heikkolahjaisuus eli nykyinen laaja-alaiset kehitysvaikeudet on pistemäärältään niin alhainen, etteivät he selviä nyky-yhteiskunnassa itsenäisesti.
Uskonpa että erilaisista tarkkaavaisuushäiriöistä, lukivaikeuksista ja muista "kevyen" kaliiperin häiriöistä puhuminen on peitonnut todellisen heikkolahjaisuuden unohtaen, miten äo on se merkittävin tekijä tulevaisuudessa. Adhd korkeintaan aiheuttaa mt-haasteita, ellei siinä mukana ole matalaa äo:ta jolloin riski rikollisuudelle kasvaa.
Lensin aina ulos tunnilta, kun hölisin. Olisin joutunut apukouluun, mutta keskiarvo oli 9, muilla siellä oli 5. Nykyään olen DI.
Oliko tukiopetus tuollaista myös?
en tiedä oliko niiden nimi sitten virallisesti enää apukoulu mutta tässä kaupungissa oli kyllä sellainen vielä 90 luvullakin. Aloitin yläasteen vuonna -94 ja yksi luokkakaveri siirrettiin 7 luokan jälkeen tuonne apukouluun. Siellä apukoulussa oli 2 eri puolta. Toinen oli ihan selkeästi kehitysvammaisile ja sitten toinen näille keskivetoa tyhmemmille/jatkuvasti lintsaajille/mustalaisille
Omalla kotipaikkakunnalla apukoulua kävi ne, joista jo heti keskustelun yhteydessä havaitsi älyllisen aleneman. Oli lievästi kehitysvammaisia ja heikkolahjaisia. Ehkä siellä joku huonoissa kotioloissa elänyt, adhd, asperger, hahmotushäiriöinen yms. oli joukossa väärin perustein ja näin ollen jatko-opintomahdollisuudet karsiutuivat vaikka olisi ollut älyä.