Mietittyää nämä "vapaaehtoisesti lapsettomat" pariskunnat 🤔

Katherine.Rosemary kirjoitti:

Olilsi kyllä unelma löytää Suomesta mies joka ei halua lapsia.

Missä tälläiset miehet ovat?

Vai ovatko kaikki jo varattuja?

Minun mieheni on. 

Mutta muutama "mielenmuuttaja" ja paskanpuhuja piti dumpata ennen kuin hänet löysin.

Minäkin ymmärrän kyllä lapsettomia pareja, jokainen elää omanlaistaan elämää. Hyvä, jos pariskunnan molemmat osapuolet ovat asiasta samaa mieltä.

Tuttavapiirissä YKSI tällainen? Syy voi olla mikä tahansa, ainoa mikä on varmaa, on ettei se kuulu sinulle. 

Tiedoksi, noin joka viides lapsia haluava pari kohtaa lapsettomuutta jossain muodossa. Jos siis tuttavapiiriisi kuuluu vaikkapa kymmenen pariskuntaa, tuo YKSI on jopa tilastollisesti vähäinen edustus lapsettomista. 

Vierailija kirjoitti:

Tuttavapiirissä YKSI tällainen? Syy voi olla mikä tahansa, ainoa mikä on varmaa, on ettei se kuulu sinulle. 

 

Tiedoksi, noin joka viides lapsia haluava pari kohtaa lapsettomuutta jossain muodossa. Jos siis tuttavapiiriisi kuuluu vaikkapa kymmenen pariskuntaa, tuo YKSI on jopa tilastollisesti vähäinen edustus lapsettomista. 

Vapaaehtoinen lapsettomuus on eri asia kuin lapsettomuus, toim. huom.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kolme lasta, nuorinkin jo 15. Olen kuullut asiasta ilkeilyä eniten naisilta, joilla ei ole lapsia mutta joiden miehellä on huomattavan monta lasta edellisestä suhteesta, toisella 5 ja toisella 8. Ilkeily koskee poissaoloja lasten vuoksi (ei ole ollut vuosikymmeniin yhtäkään eikä ollut koskaan kuin muutama päivä vuodessa max), lomien ottamista parhaaseen aikaan lasten vuoksi (lomailen tänä vuonna ekaa kertaa vuosikymmeniin heinäkuussa), lasten saamia suuria tukia (meillä vain yhdellä lapsilisä), ym. Ja sitten ilkutaan vaippojenvaihdosta (en ole vaihtanut omille vaippaa n. 13 vuoteen), lasten harrastusrallista (ikään kuin kuuluisi heille). 

Sanoisin, että toisten valintoja kritisoivat eniten ne, joiden oma valinta ei olekaan ollut oma valinta. 

On muuten myös niin, että lapsettomia tuntuu aidosti harmittavan tilanne, jossa lapset ovat kasvaneet isoiksi ja muuttavat pois kotoa. Eli se piinaava lapsiperhevaihe ei olekaan ikuinen, se on itse asiassa häviävän lyhyt. Ja ehkä joskus on villiä ja vallatonta elää kaksistaan, ei lapsia, ei kihlausta, ei avioliittoa, mutta kun ikää on 50 + asia ei ehkä olekaan enää niin kivaa vaan enemmän surullista ja säälittävää.

Kammottavaa että tällainenkin aines saa lisääntyä vapaasti.

Töissä vanhainkodissa huomattua.

Kukaan ei katunut lasten saamista/hankkimista. Lapsettomuus taas kadutti muutamia

Vierailija kirjoitti:

Töissä vanhainkodissa huomattua.

Kukaan ei katunut lasten saamista/hankkimista. Lapsettomuus taas kadutti muutamia

Ja silti on kylmä fakta että myös lisääntymistä kadutaan.

Itse kadun mieluummin lapsettomuutta kuin lapsen hankintaa. Ensiksi mainitusta en kärsi kuin minä itse, jälkimmäisestä varmasti jollain tapaa se lapsikin.

Tosin en jaksa millään uskoa että katuisin, kun ajatus lisääntymisestä tuntuu vuosi vuodelta vastenmielisemmältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

synnytys on kivuliasta hommaa ja raskaana olo kuvottaa vartsaa,  ei ihme jollei kenkään lapsta tahto. Poikimisvaivat tulivat monikertaisiksi syntiinlankiamuksessa jo muutamma tuhat vuotta sitten

Ihminen synnyttää. Lehmät yms. poikii. Ei tarvitse pitää lapsista, mutta voi silti käyttää asiallista kieltä.

Tietäisit vaan miten monta kertaa on saanut kuulla olevansa maho lehmä, tuhkakohtu, tyhmä, itsekäs, pinnallinen, arvoton ja jotain geeni jätettä jne.

Sekö oikeuttaa sitten käyttämään rumaa kieltä viattomia kohtaan? 

En minä ole käyttänyt.

Kyllä käytit. Poikiminen puhuttaessa ihmisistä on rumaa kieltä. 

En ole sanonut poikimisesta mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kolme lasta, nuorinkin jo 15. Olen kuullut asiasta ilkeilyä eniten naisilta, joilla ei ole lapsia mutta joiden miehellä on huomattavan monta lasta edellisestä suhteesta, toisella 5 ja toisella 8. Ilkeily koskee poissaoloja lasten vuoksi (ei ole ollut vuosikymmeniin yhtäkään eikä ollut koskaan kuin muutama päivä vuodessa max), lomien ottamista parhaaseen aikaan lasten vuoksi (lomailen tänä vuonna ekaa kertaa vuosikymmeniin heinäkuussa), lasten saamia suuria tukia (meillä vain yhdellä lapsilisä), ym. Ja sitten ilkutaan vaippojenvaihdosta (en ole vaihtanut omille vaippaa n. 13 vuoteen), lasten harrastusrallista (ikään kuin kuuluisi heille). 

Sanoisin, että toisten valintoja kritisoivat eniten ne, joiden oma valinta ei olekaan ollut oma valinta. 

On muuten myös niin, että lapsettomia tuntuu aidosti harmittavan tilanne, jossa lapset ovat kasvaneet isoiksi ja muuttavat pois kotoa. Eli se piinaava lapsiperhevaihe ei olekaan ikuinen, se on itse asiassa häviävän lyhyt. Ja ehkä joskus on villiä ja vallatonta elää kaksistaan, ei lapsia, ei kihlausta, ei avioliittoa, mutta kun ikää on 50 + asia ei ehkä olekaan enää niin kivaa vaan enemmän surullista ja säälittävää.

Kommentoin vain tuohon viimeiseen, tälleen lapsettomana ikisinkkuna. Minun elämäni ei ole koskaan ollut "villiä ja vallatonta", vaan ihan perus arkea, joskus minimibudjetin lomailuilla. Toki saat olla sitä mieltä, että elämäni on surullista ja säälittävää, sitä kukaan ei ole sinulta riistämässä. Varsinkin jos se auttaa sinua voimaan paremmin omassa elämässäsi, dissaa ihmeessä muita.

Minun elämässäni ei todella ole mitään kadehdittavaa, työurani on ollut kokonaisuudessaan matalapalkka-alalla, olen parhaimmillanikin keskinkertainen, olen yksinäinen ja täysin mitätön tyyppi.

Mutta se ihmetyttää miten minunkaltaiset koetaan niin isoksi uhaksi, että pitää hyökätä meidän elämiä vastaan. Onko sinulla kaikki ok?

Vierailija kirjoitti:

Töissä vanhainkodissa huomattua.

Kukaan ei katunut lasten saamista/hankkimista. Lapsettomuus taas kadutti muutamia

Välit narsistivanhempaan katkaisseena väittäisin että jos hän ei kadu lasten hankintaa, niin olen hänelle vain niin mitätön ettei uhraa ajatustakaan sille.

Epäsuosittu mielipide, jota en kehtaa muualla sanoa kuin täällä nimettömänä:

Omassa tuttavapiirissänikin on vapaaehtoisesti lapsettomia ja toki heidän päätöstään kunnioitan. 

Silti mielessäni ajattelen, että se on aika lyhytnäköinen. Ja että on ihan hyvä, että he eivät tiedä, mitä menettävät. Omaa lasta kohtaan tunnettu rakkaus on sellainen voima, että sitä on vaikea selittää. Raskaista pikkulapsivuosista puhutaan paljon, mutta kukaan ei muista sanoa, että ne kestävät muutaman vuoden. Eivätkä ne aina ole erityisen raskaita. Vähän sama kuin sanoisi, ettei kannata opiskella, koska se on raskasta ja opiskelija joutuu elämään köyhyydessä. Varmasti näin, mutta se on vain yksi elämänvaihe, joka kestää muutaman vuoden ja todennäköisesti kiität itseäsi vielä vuosienkin päästä, että opiskelit. 

"Kaduttaa varmaan myöhemmin?"

Missä vaiheessa pitäisi kaduttaa? Nyt ikää lähes 60 vuotta eikä vielä kaduta.

Vierailija kirjoitti:

Epäsuosittu mielipide, jota en kehtaa muualla sanoa kuin täällä nimettömänä:

Omassa tuttavapiirissänikin on vapaaehtoisesti lapsettomia ja toki heidän päätöstään kunnioitan. 

Silti mielessäni ajattelen, että se on aika lyhytnäköinen. Ja että on ihan hyvä, että he eivät tiedä, mitä menettävät. Omaa lasta kohtaan tunnettu rakkaus on sellainen voima, että sitä on vaikea selittää. Raskaista pikkulapsivuosista puhutaan paljon, mutta kukaan ei muista sanoa, että ne kestävät muutaman vuoden. Eivätkä ne aina ole erityisen raskaita. Vähän sama kuin sanoisi, ettei kannata opiskella, koska se on raskasta ja opiskelija joutuu elämään köyhyydessä. Varmasti näin, mutta se on vain yksi elämänvaihe, joka kestää muutaman vuoden ja todennäköisesti kiität itseäsi vielä vuosienkin päästä, että opiskelit. 

Velana voi kommentoida tähän omasta puolestani niin, että sinä luulet tietäväsi muiden ajatuksista liikaa. Itse en halua lapsia ikinä; en minkään ikäisiä enkä missään elämänvaiheessa. Tämä kattaa kaikki sen hypoteettisen lapsen ikäluokat vastasyntyneestä vanhukseen.

Tosi monilla tuntuu meinaan olevan tuo harhaluulo, että vela ei kestä vauva-aikaa ja siksi jättää lisääntymisen väliin, vaikka lapsia muuten haluaisikin. Sen vauva- ja taaperoajan nyt kestää vaikka päällään seisten, se ei tosiaan kauaa kestä. Mutta minä en halua omia jälkeläisiä. En vaikka ne kasvaisivat aikuisiksi viikossa. Siitä on kyse.

Tiedän myös sen että rakkaus omaa lasta kohtaan on suurta ja merkityksellistä. Sen on pakko olla; muuten lapset poljettaisiin suohon tai jätettäisiin kuolemaan vaikeuksien ilmetessä. 

Minä en vain kaipaa sellaista rakkautta elämääni. Tykkään muunlaisista jutuista, ja elämässäni riittää yllin kyllin myös rakkautta.

Olisinpa itsekin 30v, lapseton ja parisuhteessa. Mutta ei kun olen yli 40v, lapsia löytyy ja sinkkunakin pitää elää.

Vierailija kirjoitti:

"Kaduttaa varmaan myöhemmin?"

 

Missä vaiheessa pitäisi kaduttaa? Nyt ikää lähes 60 vuotta eikä vielä kaduta.

Sama. Olen onnellinen ettei meillä ole lapsia. 60+

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaduttaa varmaan myöhemmin?"

 

Missä vaiheessa pitäisi kaduttaa? Nyt ikää lähes 60 vuotta eikä vielä kaduta.

Sama. Olen onnellinen ettei meillä ole lapsia. 60+

Mulla kadutti jo 30 vuotiaana kun joutu lapsia hoitamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaduttaa varmaan myöhemmin?"

 

Missä vaiheessa pitäisi kaduttaa? Nyt ikää lähes 60 vuotta eikä vielä kaduta.

Sama. Olen onnellinen ettei meillä ole lapsia. 60+

Minä myös 🤸

Vierailija kirjoitti:

Epäsuosittu mielipide, jota en kehtaa muualla sanoa kuin täällä nimettömänä:

Omassa tuttavapiirissänikin on vapaaehtoisesti lapsettomia ja toki heidän päätöstään kunnioitan. 

Silti mielessäni ajattelen, että se on aika lyhytnäköinen. Ja että on ihan hyvä, että he eivät tiedä, mitä menettävät. Omaa lasta kohtaan tunnettu rakkaus on sellainen voima, että sitä on vaikea selittää. Raskaista pikkulapsivuosista puhutaan paljon, mutta kukaan ei muista sanoa, että ne kestävät muutaman vuoden. Eivätkä ne aina ole erityisen raskaita. Vähän sama kuin sanoisi, ettei kannata opiskella, koska se on raskasta ja opiskelija joutuu elämään köyhyydessä. Varmasti näin, mutta se on vain yksi elämänvaihe, joka kestää muutaman vuoden ja todennäköisesti kiität itseäsi vielä vuosienkin päästä, että opiskelit. 

KUMPIKAAN mun vanhemmista ei tiedä tuota tunnetta. Se, että itse koet jotain, ei ole jotain mitä voit yleistää muihin - se on aika ylimielistä. Jos mä tykkään suklaasta, se ei tarkoita että kaikki naiset tykkää suklaasta.

Jos mun elämän suurin kammo näin aseksuaalina on seksi, se ei tarkoita ettetkö sinä nauttisi siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäsuosittu mielipide, jota en kehtaa muualla sanoa kuin täällä nimettömänä:

Omassa tuttavapiirissänikin on vapaaehtoisesti lapsettomia ja toki heidän päätöstään kunnioitan. 

Silti mielessäni ajattelen, että se on aika lyhytnäköinen. Ja että on ihan hyvä, että he eivät tiedä, mitä menettävät. Omaa lasta kohtaan tunnettu rakkaus on sellainen voima, että sitä on vaikea selittää. Raskaista pikkulapsivuosista puhutaan paljon, mutta kukaan ei muista sanoa, että ne kestävät muutaman vuoden. Eivätkä ne aina ole erityisen raskaita. Vähän sama kuin sanoisi, ettei kannata opiskella, koska se on raskasta ja opiskelija joutuu elämään köyhyydessä. Varmasti näin, mutta se on vain yksi elämänvaihe, joka kestää muutaman vuoden ja todennäköisesti kiität itseäsi vielä vuosienkin päästä, että opiskelit. 

KUMPIKAAN mun vanhemmista ei tiedä tuota tunnetta. Se, että itse koet jotain, ei ole jotain mitä voit yleistää muihin - se on aika ylimielistä. Jos mä tykkään suklaasta, se ei tarkoita että kaikki naiset tykkää suklaasta.

 

Jos mun elämän suurin kammo näin aseksuaalina on seksi, se ei tarkoita ettetkö sinä nauttisi siitä.

Ihmisiä on erilaisia.

Kumma miten joillekin sen tajuaminen on niin vaikeaa. Ihmiset haluaa eri asioita. Ei tämä ole rakettitiedettä. Ylimielistä olettaa että kaikki ajattelee kuin itse.

Vierailija kirjoitti:

Et voi tietää, mitä kukakin haluaa elämässä. Eikä se sinulle kuulu, jos aikuiset ihmiset eivät halua esim. lapsia. Jokaisella oma elämä, tekevät siitä haluamansa kuin voivat. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa, että te haluatte lapsia ja teette niitä, koska minä haluan :).

Aina löytyy viisastelijoita, jotka tietävät sun asiat paremmin kuin sinä itse. 😄