Lue keskustelun säännöt.
Suomessa harhaluulo eläkeläisistä, sanoo raportti Suurempi eläke kuin mitä työikäisten bruttopalkka
07.12.2025 |
Julkisuutta hallitsee puhe köyhistä eläkeläisistä, vaikka tilastot eivät nykyaikana tue sellaista näkökulmaa. Suuret ikäluokat ovat olleet voittajia sukupolvien tulonjaossa ja varallisuuden jaossa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/49dbe898-1020-4bd3-b2fe-fc97ae6a8a…
Kommentit (653)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isot eläkkeet leikkurin. Nyt saisi Purra saksia eläkeläisten kanssa ihan kunnolla.
Eli valtiolta jäisi verot saamatta isoista eläkkeistä kun niitä leikattaisiin.
Millä korvaat alentuneet verotuotot? korotetaanko vastaavasti pienten eläkkeen verotusta?
Sinunlaisten punikkien taloudenhoidolla Suomi on ajettu konkurssiin.
Sosiaalietuuksista on aina korkeampi verotus. Toki vero voitaisiin ottaa sosiaalietuudesta jo etukäteen, ettei se tuensaajille edes näkyisi.
Työeläke ei ole sosiaalietuus. Se on myöhemmän ajan palkkaa työnantajien maksamana.
Ansiotuloon käytetään ansiotuloverotusta, sosiaalietuuksia, kuten eläkkeitä, verotetaan oman taulukkonsa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Niin että eivät kaikki olleet vain jotain matalasti koulutettuja. Myös hänen kaksi siskoaan ovat akateemisia, vaikka lukeutuvat suuriin ikäluokkiin. Ei pidä yleistää.
Eikö ole aika laista yleistystä koulutetulta ihmiseltä jos yleistää noinkin päin? Tuntematta lähihistoriia ja suurten ikäluokkien isoa massaa.
Koskaan ei puhuta, miten kaikki mahdollisuudet avautuivat kaikille 70-luvulla. Jokainen sai opiskella sen tutkinnon, minkä halusi - taustaan katsomatta. Miksi joku jätti mahdollisuudet käyttämättä, on kiinnostava kysymys.
Suuret ikäluokat olivat aikuisia kun peruskoulu tuli. Heidän lapsillaan on ollut mahdollisuudet.
Tietenkin voi jönkätä tyhmyydestä ja mistä vaan jos ei tunne lähihistoriasnsa suurten ikäluokkien lapsuusajoista
Sen voin kertoa että 60-luvulla oli iltaopiskelijoita paljon. Suorittamassa keskikoulua, lukiota, kaupallisia aineita iltaopintoina. Siis tutkintoon tähtääviä, ei mitään harrastusopintoja
Samat mahdollisuudet eivät tulleet peruskoulun myötä. Jokainen päätti, meneekö oppikouluun vai ei. Siitä sitten yliopistoon. Opintolainaa saivat kaikki, jotka halusivat. Kaikilla oli samat mahdollisuudet jo 70-luvulla.
Melko tietämätön käsitys. Suurille ikäluokille ei edes fyysisesti ollut oppikouluja tarpeeksi. Vielä 60-luvun alussa kauppiasuäyhdistys perusti ja rakennutti uudrn oppikoulun kun niin paljon (heidän) lapsia olisi päässyt ( alarajan) pisteillä oppikouluun mutta kun paikat täytettiin pistejärjestyksellä.
Juujuu, selitystä löytyy aina niiltä, joita ei koulun käynti kiinnostanut. Jos halusi jättää koulut käymättä, jätti koulut käymättä. Omat suuriin ikäluokkiin kuuluvat vanhempani saivat opintolainansa maksettua 90-luvulla.
Ylläpito kanssasi samaa mieltä kun ei anna vastata. Ymmärrän että olet varakkaan kaupunkilaissuvun jälkeläinen. Vanhemmillesikin on ollut ihan vierasta alempien yhteiskuntaluokkien elämä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä sekoilua hauska lukea, miten sekavasti jonkun pää toimii ja vielä on olevinaab fiksumpi kuin vaikka suuret ikäluokat
No, Suuret ikäluokat nyt ei fiksuja ole 😂
Joo ja ei. Jonkinlaista oveluuttahan eläkekusetus on vaatinut. Täydellinen vedätys. Taata itselleen varhainen antelias eläke , jota itse on maksanut vain nimellisesti ja laittaa lapset ja lapsenlapset maksajiksi. Nerokkaaksi sen tekee tämä eläkkeen koskemattomuus. Ikäänkuin mitään sille ei voi. Ovelaa on se sankarimyyttikampanja missä suuret ikäluokat on nostettu suomen jälleenrakentajiksi, työnsakareiksi. Kovia kokeneeksi ikäluokaksi, joka ansaitsee etuoikeutensa. Tosiasiassa mikään ikäluokka ei ole ihmisen historiassa elänyt niin turvattua varakasta elämää kokonaisuutena. Niin ovelaa kuin tämä kaikki onkin on se halveksuttavaa, itsekästä, törkeää , moraalitonta. Sanallasanien epäreilua. Heikkoa kohtaa tässä kavalluksesta on vaikea löytää suurten ikäluokkien kannalta. Heidän aikansa suomi kestänee, muilla heille ei ole merkitystä. " tulkoon vedenpaisumus, mutta minun jälkeeni"
Eläkemaksujen osuus palkasta on noin 25 %.
Keskipalkka Suomessa on noin 4 000 €/kk. Siitä eläkemaksua 1 000 €/kk.
Keskimääräinen ansiotyöura Suomessa on 40 vuotta.
Keskimääräinen pitkän ajan pörssituotto on Helsingin pörssissä 7 %.
Eläkemaksun 1 000 €/kk tuottoprosentilla 7 % kertymä 40 vuodessa on 2,5 miljoonaa euroa.
Kelpaa siitä eläkettä yhdelle eläkeläiselle maksella.
Todellisuudessa eläkeläiset maksaisivat työnsä tuotolla omat eläkkeensä ja yhteiskunnan muita kuluja moninkertaisesti, Jos jokaisen eläkemaksut sijoitettaisiin omalle eläkesäästörahastotilille josta valtio ei pääse vetämään välistä.
Vierailija kirjoitti:
Isot eläkkeet leikkurin. Nyt saisi Purra saksia eläkeläisten kanssa ihan kunnolla.
kannattaa muistaa että työeläke on tienattu TYÖTÄ tekemällä työelämän aikana. Mee töihin niin säkin voit saada muutakin kuin kansaeläkettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Niin että eivät kaikki olleet vain jotain matalasti koulutettuja. Myös hänen kaksi siskoaan ovat akateemisia, vaikka lukeutuvat suuriin ikäluokkiin. Ei pidä yleistää.
Eikö ole aika laista yleistystä koulutetulta ihmiseltä jos yleistää noinkin päin? Tuntematta lähihistoriia ja suurten ikäluokkien isoa massaa.
Koskaan ei puhuta, miten kaikki mahdollisuudet avautuivat kaikille 70-luvulla. Jokainen sai opiskella sen tutkinnon, minkä halusi - taustaan katsomatta. Miksi joku jätti mahdollisuudet käyttämättä, on kiinnostava kysymys.
Suuret ikäluokat olivat aikuisia kun peruskoulu tuli. Heidän lapsillaan on ollut mahdollisuudet.
Tietenkin voi jönkätä tyhmyydestä ja mistä vaan jos ei tunne lähihistoriasnsa suurten ikäluokkien lapsuusajoista
Sen voin kertoa että 60-luvulla oli iltaopiskelijoita paljon. Suorittamassa keskikoulua, lukiota, kaupallisia aineita iltaopintoina. Siis tutkintoon tähtääviä, ei mitään harrastusopintoja
Samat mahdollisuudet eivät tulleet peruskoulun myötä. Jokainen päätti, meneekö oppikouluun vai ei. Siitä sitten yliopistoon. Opintolainaa saivat kaikki, jotka halusivat. Kaikilla oli samat mahdollisuudet jo 70-luvulla.
Joopa joo. Meilläkin oli neljä koululaista. Oppikoulu, matkat, kirjat yms kaikki maksoi.
Minä olin ainoa, joka meni oppikouluun, koska tein 12 v alkaen joka kesä töitä ja vanhemmilla ei ollut varaa kuin yhden koulutuksen avustamiseen.
Toki mulla oli keskiarvo 9 joten sain vapaaoppilaspaikan, mutta se oli valtion koulussa kyllä se pienin maksu.
Jokainenhan siis pystyi menemään sinne oppikouluun😂😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maaseudulla se monesti tarkoitti myös 11-vuotiaan laittamista asumaan koulukaupungissa. Likikään kaikissa kunnissa ei ollut oppikoulua. Tai syrjäperiltä kulkumahdollisuutta.
Mummoni on kymmenlapsisesta perheestä. Hän aikuisena oli opiskellut opistotason tutkinnon. Kaikilla sisaruksista hyvät todistukset. Isänsä periaate, kun ei kaikkia pysty kustantamaan oppikouluun kaupunkiin tasapuolisesti ei ketään.
Tiedoksi, mun työeläke on eur 1780,00. Mitään muuta eläkettä en saa. Kannatti opiskella pitkään, tehdä lapsia ja hoitaa niitä kotona kunnes menivät kouluun ja työllistyä sitten korkeakoulutettuna alalle josta ei huippupalkkoja revitä. Eniten vaikutti kyllä tuo että hoidin lapsia kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläkemaksujen osuus palkasta on noin 25 %.
Keskipalkka Suomessa on noin 4 000 €/kk. Siitä eläkemaksua 1 000 €/kk.
Keskimääräinen ansiotyöura Suomessa on 40 vuotta.
Keskimääräinen pitkän ajan pörssituotto on Helsingin pörssissä 7 %.
Eläkemaksun 1 000 €/kk tuottoprosentilla 7 % kertymä 40 vuodessa on 2,5 miljoonaa euroa.
Kelpaa siitä eläkettä yhdelle eläkeläiselle maksella.
Todellisuudessa eläkeläiset maksaisivat työnsä tuotolla omat eläkkeensä ja yhteiskunnan muita kuluja moninkertaisesti, Jos jokaisen eläkemaksut sijoitettaisiin omalle eläkesäästörahastotilille josta valtio ei pääse vetämään välistä.
Ja kun eläke on vain n 2000e/kk eli 24 000e/ vuosi tuolla 2,5Me:lla saisi olla eläkkeellä 104 vuotta... Tokihan se ehtisi vielä tuonkin ajan kasvamaan sen 7%/v.
Eläkemaksu on 7,15 % palkasta ja se menee nyt eläkkeellä oleville.
Omaa eläkettä kertyy 1,5 % vuosipalkasta https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saan leskeneläkkeen kanssa 2200 euroa brutto. Syntynyt 1947. Oma eläkkeeni jäi alle tonniin matalapalkkaisena naisena, työurakin katkonainen , useampi lapsi. 10 viimeistä vuotta osapäivätyötä. 90-luvun lama. Puoliso teki tehdastyötä 48 vuotta.
Joku nuori voi tehdä alle 2000 töitä mutta jos ajattelen omien lasten ammattialoja, palkat alkaa vähintään viitosella. Suurten ikäluokkien kansakoulun käyneille unta tommoset palkat.
Siivooja saa julkisella kokoaikatyöstä, päivätyö 2000 brutto - verot ja eläkemaksut ja edellytetään, että oma auto käytössä.
Saan leskeneläkkeen kanssa 2200 euroa brutto. Syntynyt 1947. Oma eläkkeeni jäi alle tonniin matalapalkkaisena naisena, työurakin katkonainen , useampi lapsi. 10 viimeistä vuotta osapäivätyötä. 90-luvun lama. Puoliso teki tehdastyötä 48 vuotta.
Joku nuori voi tehdä alle 2000 töitä mutta jos ajattelen omien lasten ammattialoja, palkat alkaa vähintään viitosella. Suurten ikäluokkien kansakoulun käyneille unta tommoset palkat.
Siivooja saa julkisella kokoaikatyöstä, päivätyö 2000 brutto - verot ja eläkemaksut ja edellytetään, että oma auto käytössä.
Eli puolet enemmän kuin edellisen oma eläke. Pitäisikö tonnin eläkkeestä vielä verottaa sama kuin 2000e palkasta??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän ne eläkerahat mihinkään mustaan aukkoon katoa. Osa menee kulutukseen ja osa jää säästöön perinnöksi nuorisolle. En ymmärrä miksi eläkkeistä kenenkään pitäisi olla kateellinen, varsinkaan kun niitä ei makseta valtion budjetista.