Lue keskustelun säännöt.
Suomessa harhaluulo eläkeläisistä, sanoo raportti Suurempi eläke kuin mitä työikäisten bruttopalkka
07.12.2025 |
Julkisuutta hallitsee puhe köyhistä eläkeläisistä, vaikka tilastot eivät nykyaikana tue sellaista näkökulmaa. Suuret ikäluokat ovat olleet voittajia sukupolvien tulonjaossa ja varallisuuden jaossa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/49dbe898-1020-4bd3-b2fe-fc97ae6a8a…
Kommentit (653)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.
Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Niin että eivät kaikki olleet vain jotain matalasti koulutettuja. Myös hänen kaksi siskoaan ovat akateemisia, vaikka lukeutuvat suuriin ikäluokkiin. Ei pidä yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mediaanieläke on puolet mediaanipalkasta, mikä tarkoittaa, että suurin osa eläkeläisistä on virallisesti köyhiä.
Eihän ole, kun eläke isompi kuin työssäkäyvien bruttopalkka.
Keskimääräinen eläke 2100€, keskimääräinen palkka 3300€
Kumpi noista luvuista on suurempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mediaanieläke on puolet mediaanipalkasta, mikä tarkoittaa, että suurin osa eläkeläisistä on virallisesti köyhiä.
Eihän ole, kun eläke isompi kuin työssäkäyvien bruttopalkka.
Varmaan ihan satunnaista. Minun nettoelääkkeeni on 1300 e ja aikuisten lasteni palkat ovat 5000-6000 e. Ovat hankkineet hyvän koulutuksen. Sama tilanne on koko tuttavapiirilläni. Kellään ei ole yli 2000 e eläkettä, mutta heidän lapsillaan palkat ovat 4000-8000 e.
Minun matikkapäälläni ei aloitus pidä paikkaansa.
Juuri näin. Me suuret ikäluokat kannustimme lapsiamme opiskeluun kun itsellä ei sitä mahdollisuitta aikoinaan ollut.
Meillä samoin kuin teillä js niin monessa tuttavaperheessä.
Jos mietitään v. 2006 syntynyttä henkilöä, niin hän tulee tekemään töitä alle puolet siitä tuntimäärästä mitä esim 1940-luvulla syntynyt henkilö teki. Miksi hänen pitäisi saada sama eläke?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Niin että eivät kaikki olleet vain jotain matalasti koulutettuja. Myös hänen kaksi siskoaan ovat akateemisia, vaikka lukeutuvat suuriin ikäluokkiin. Ei pidä yleistää.
Eikö ole aika laista yleistystä koulutetulta ihmiseltä jos yleistää noinkin päin? Tuntematta lähihistoriia ja suurten ikäluokkien isoa massaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos mietitään v. 2006 syntynyttä henkilöä, niin hän tulee tekemään töitä alle puolet siitä tuntimäärästä mitä esim 1940-luvulla syntynyt henkilö teki. Miksi hänen pitäisi saada sama eläke?
Lapsenlapseni on 22. Hän on muutamia viikkoja tehnyt kesätöitä elämässään. Kyllä tietysti opiskelukin onbtyötä mutta huoleton ja taloudellisest vakaa on ikäluokkiensa elämä verrattuna siihen kun suuret ikäluokat aloittivat ansiotyön 15-vuotiana kahdeksanluokkaisen kansakoulun jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu tätä samaa mietin aina kun joka paikassa ostoksilla ja ravintoloissa on pelkkiä eläkeläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Niin että eivät kaikki olleet vain jotain matalasti koulutettuja. Myös hänen kaksi siskoaan ovat akateemisia, vaikka lukeutuvat suuriin ikäluokkiin. Ei pidä yleistää.
Eikö ole aika laista yleistystä koulutetulta ihmiseltä jos yleistää noinkin päin? Tuntematta lähihistoriia ja suurten ikäluokkien isoa massaa.
Koskaan ei puhuta, miten kaikki mahdollisuudet avautuivat kaikille 70-luvulla. Jokainen sai opiskella sen tutkinnon, minkä halusi - taustaan katsomatta. Miksi joku jätti mahdollisuudet käyttämättä, on kiinnostava kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Niin että eivät kaikki olleet vain jotain matalasti koulutettuja. Myös hänen kaksi siskoaan ovat akateemisia, vaikka lukeutuvat suuriin ikäluokkiin. Ei pidä yleistää.
Eikö ole aika laista yleistystä koulutetulta ihmiseltä jos yleistää noinkin päin? Tuntematta lähihistoriia ja suurten ikäluokkien isoa massaa.
Koskaan ei puhuta, miten kaikki mahdollisuudet avautuivat kaikille 70-luvulla. Jokainen sai opiskella sen tutkinnon, minkä halusi - taustaan katsomatta. Miksi joku jätti mahdollisuudet käyttämättä, on kiinnostava kysymys.
Suuret ikäluokat olivat aikuisia kun peruskoulu tuli. Heidän lapsillaan on ollut mahdollisuudet.
Tietenkin voi jönkätä tyhmyydestä ja mistä vaan jos ei tunne lähihistoriasnsa suurten ikäluokkien lapsuusajoista
Sen voin kertoa että 60-luvulla oli iltaopiskelijoita paljon. Suorittamassa keskikoulua, lukiota, kaupallisia aineita iltaopintoina. Siis tutkintoon tähtääviä, ei mitään harrastusopintoja
1970 suuret ikäluokat olivat 20 - 25-vuotiaita aikuisia. Silloin oltiin aikuisia, ei teinejä niinkuin nykyisin tuon ikäiset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Niin että eivät kaikki olleet vain jotain matalasti koulutettuja. Myös hänen kaksi siskoaan ovat akateemisia, vaikka lukeutuvat suuriin ikäluokkiin. Ei pidä yleistää.
Eikö ole aika laista yleistystä koulutetulta ihmiseltä jos yleistää noinkin päin? Tuntematta lähihistoriia ja suurten ikäluokkien isoa massaa.
Koskaan ei puhuta, miten kaikki mahdollisuudet avautuivat kaikille 70-luvulla. Jokainen sai opiskella sen tutkinnon, minkä halusi - taustaan katsomatta. Miksi joku jätti mahdollisuudet käyttämättä, on kiinnostava kysymys.
Suuret ikäluokat olivat aikuisia kun peruskoulu tuli. Heidän lapsillaan on ollut mahdollisuudet.
Tietenkin voi jönkätä tyhmyydestä ja mistä vaan jos ei tunne lähihistoriasnsa suurten ikäluokkien lapsuusajoista
Sen voin kertoa että 60-luvulla oli iltaopiskelijoita paljon. Suorittamassa keskikoulua, lukiota, kaupallisia aineita iltaopintoina. Siis tutkintoon tähtääviä, ei mitään harrastusopintoja
Samat mahdollisuudet eivät tulleet peruskoulun myötä. Jokainen päätti, meneekö oppikouluun vai ei. Siitä sitten yliopistoon. Opintolainaa saivat kaikki, jotka halusivat. Kaikilla oli samat mahdollisuudet jo 70-luvulla.
Mulla ainakin bruttotulot tippui -50% eläkkeelle siirryttyäni siihen ei ole laskettu lomarahoja ja tulospalkkioita ja muita etuja kuten puhelin,nettiliittymä,kannettava ja työterveyshuolto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isot eläkkeet leikkurin. Nyt saisi Purra saksia eläkeläisten kanssa ihan kunnolla.
Eli valtiolta jäisi verot saamatta isoista eläkkeistä kun niitä leikattaisiin.
Millä korvaat alentuneet verotuotot? korotetaanko vastaavasti pienten eläkkeen verotusta?
Sinunlaisten punikkien taloudenhoidolla Suomi on ajettu konkurssiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Niin että eivät kaikki olleet vain jotain matalasti koulutettuja. Myös hänen kaksi siskoaan ovat akateemisia, vaikka lukeutuvat suuriin ikäluokkiin. Ei pidä yleistää.
Eikö ole aika laista yleistystä koulutetulta ihmiseltä jos yleistää noinkin päin? Tuntematta lähihistoriia ja suurten ikäluokkien isoa massaa.
Koskaan ei puhuta, miten kaikki mahdollisuudet avautuivat kaikille 70-luvulla. Jokainen sai opiskella sen tutkinnon, minkä halusi - taustaan katsomatta. Miksi joku jätti mahdollisuudet käyttämättä, on kiinnostava kysymys.
Suuret ikäluokat olivat aikuisia kun peruskoulu tuli. Heidän lapsillaan on ollut mahdollisuudet.
Tietenkin voi jönkätä tyhmyydestä ja mistä vaan jos ei tunne lähihistoriasnsa suurten ikäluokkien lapsuusajoista
Sen voin kertoa että 60-luvulla oli iltaopiskelijoita paljon. Suorittamassa keskikoulua, lukiota, kaupallisia aineita iltaopintoina. Siis tutkintoon tähtääviä, ei mitään harrastusopintoja
Samat mahdollisuudet eivät tulleet peruskoulun myötä. Jokainen päätti, meneekö oppikouluun vai ei. Siitä sitten yliopistoon. Opintolainaa saivat kaikki, jotka halusivat. Kaikilla oli samat mahdollisuudet jo 70-luvulla.
Peruskoulun myötä hävitettiin Suomesta yrittäminen kouluissa, opiskelussa, työelämässä.
Nyt on peruskoululaisten sukupolvi ajaa Suomea konkurssiin.
Laiskuuden riemuvoiton satoa korjataan nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isot eläkkeet leikkurin. Nyt saisi Purra saksia eläkeläisten kanssa ihan kunnolla.
Eli valtiolta jäisi verot saamatta isoista eläkkeistä kun niitä leikattaisiin.
Millä korvaat alentuneet verotuotot? korotetaanko vastaavasti pienten eläkkeen verotusta?
Sinunlaisten punikkien taloudenhoidolla Suomi on ajettu konkurssiin.
Sosiaalietuuksista on aina korkeampi verotus. Toki vero voitaisiin ottaa sosiaalietuudesta jo etukäteen, ettei se tuensaajille edes näkyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Niin että eivät kaikki olleet vain jotain matalasti koulutettuja. Myös hänen kaksi siskoaan ovat akateemisia, vaikka lukeutuvat suuriin ikäluokkiin. Ei pidä yleistää.
Eikö ole aika laista yleistystä koulutetulta ihmiseltä jos yleistää noinkin päin? Tuntematta lähihistoriia ja suurten ikäluokkien isoa massaa.
Koskaan ei puhuta, miten kaikki mahdollisuudet avautuivat kaikille 70-luvulla. Jokainen sai opiskella sen tutkinnon, minkä halusi - taustaan katsomatta. Miksi joku jätti mahdollisuudet käyttämättä, on kiinnostava kysymys.
Suuret ikäluokat olivat aikuisia kun peruskoulu tuli. Heidän lapsillaan on ollut mahdollisuudet.
Tietenkin voi jönkätä tyhmyydestä ja mistä vaan jos ei tunne lähihistoriasnsa suurten ikäluokkien lapsuusajoista
Sen voin kertoa että 60-luvulla oli iltaopiskelijoita paljon. Suorittamassa keskikoulua, lukiota, kaupallisia aineita iltaopintoina. Siis tutkintoon tähtääviä, ei mitään harrastusopintoja
Samat mahdollisuudet eivät tulleet peruskoulun myötä. Jokainen päätti, meneekö oppikouluun vai ei. Siitä sitten yliopistoon. Opintolainaa saivat kaikki, jotka halusivat. Kaikilla oli samat mahdollisuudet jo 70-luvulla.
Melko tietämätön käsitys. Suurille ikäluokille ei edes fyysisesti ollut oppikouluja tarpeeksi. Vielä 60-luvun alussa kauppiasuäyhdistys perusti ja rakennutti uudrn oppikoulun kun niin paljon (heidän) lapsia olisi päässyt ( alarajan) pisteillä oppikouluun mutta kun paikat täytettiin pistejärjestyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isot eläkkeet leikkurin. Nyt saisi Purra saksia eläkeläisten kanssa ihan kunnolla.
Eli valtiolta jäisi verot saamatta isoista eläkkeistä kun niitä leikattaisiin.
Millä korvaat alentuneet verotuotot? korotetaanko vastaavasti pienten eläkkeen verotusta?
Sinunlaisten punikkien taloudenhoidolla Suomi on ajettu konkurssiin.
Sosiaalietuuksista on aina korkeampi verotus. Toki vero voitaisiin ottaa sosiaalietuudesta jo etukäteen, ettei se tuensaajille edes näkyisi.
Työeläke ei ole sosiaalietuus. Se on myöhemmän ajan palkkaa työnantajien maksamana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän suuretkin ikäluokat tekivät. Matalapalkkaiset naiset synnyttivät lapsia vaikkei ollut äitiysetuuksia edes. Nyt sitten on pienet eläkkeet ja mediassa uskotellaan jokaisen saavan jotain suuria eläkkeitä.
Niin tekee jokainen ikäpolvi vaikka nuoremmat aina pitävät edellistä sukupolvea tyhmänä.
Lähihoitajien keskipalkka, toisen asteen koulutus, näkyy olevan kolmen tuhannen paikkeilla.
Minun äitini syntyi -50. Koko työuransa hän teki valtionhallinnossa johtajana, jääden eläkkeelle suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajan virasta.
Itse olen myös akateeminen, mutta palkkani ei tule koskaan yhtäkään hänen eläkkeensä tasolle.Hakeudu johtajaksi kans. Älä tee pilkkaa meistä kansakoulun käyneistä perustyötä tehneistä.
Suurista ikäluokista, kotonani olevan lähihistoriakirjan mukaan, 11 % ikäluokista kävi lukion.
Niin että eivät kaikki olleet vain jotain matalasti koulutettuja. Myös hänen kaksi siskoaan ovat akateemisia, vaikka lukeutuvat suuriin ikäluokkiin. Ei pidä yleistää.
Eikö ole aika laista yleistystä koulutetulta ihmiseltä jos yleistää noinkin päin? Tuntematta lähihistoriia ja suurten ikäluokkien isoa massaa.
Koskaan ei puhuta, miten kaikki mahdollisuudet avautuivat kaikille 70-luvulla. Jokainen sai opiskella sen tutkinnon, minkä halusi - taustaan katsomatta. Miksi joku jätti mahdollisuudet käyttämättä, on kiinnostava kysymys.
Suuret ikäluokat olivat aikuisia kun peruskoulu tuli. Heidän lapsillaan on ollut mahdollisuudet.
Tietenkin voi jönkätä tyhmyydestä ja mistä vaan jos ei tunne lähihistoriasnsa suurten ikäluokkien lapsuusajoista
Sen voin kertoa että 60-luvulla oli iltaopiskelijoita paljon. Suorittamassa keskikoulua, lukiota, kaupallisia aineita iltaopintoina. Siis tutkintoon tähtääviä, ei mitään harrastusopintoja
Samat mahdollisuudet eivät tulleet peruskoulun myötä. Jokainen päätti, meneekö oppikouluun vai ei. Siitä sitten yliopistoon. Opintolainaa saivat kaikki, jotka halusivat. Kaikilla oli samat mahdollisuudet jo 70-luvulla.
Melko tietämätön käsitys. Suurille ikäluokille ei edes fyysisesti ollut oppikouluja tarpeeksi. Vielä 60-luvun alussa kauppiasuäyhdistys perusti ja rakennutti uudrn oppikoulun kun niin paljon (heidän) lapsia olisi päässyt ( alarajan) pisteillä oppikouluun mutta kun paikat täytettiin pistejärjestyksellä.
Juujuu, selitystä löytyy aina niiltä, joita ei koulun käynti kiinnostanut. Jos halusi jättää koulut käymättä, jätti koulut käymättä. Omat suuriin ikäluokkiin kuuluvat vanhempani saivat opintolainansa maksettua 90-luvulla.
Saan leskeneläkkeen kanssa 2200 euroa brutto. Syntynyt 1947. Oma eläkkeeni jäi alle tonniin matalapalkkaisena naisena, työurakin katkonainen , useampi lapsi. 10 viimeistä vuotta osapäivätyötä. 90-luvun lama. Puoliso teki tehdastyötä 48 vuotta.
Joku nuori voi tehdä alle 2000 töitä mutta jos ajattelen omien lasten ammattialoja, palkat alkaa vähintään viitosella. Suurten ikäluokkien kansakoulun käyneille unta tommoset palkat.