Kun yritän ilahduttaa toisia, niin ihmiset ovat kiittämättömiä ja vaativia!
Yritän olla ystävällinen, kiltti ja ilahduttaa toisia, koska minulla on elämässä monet asiat hyvin ja ajattelen hyvän käytöksen palaavan aina tavalla tai toisella takaisin. Käytännössä nykyään näyttää siltä, että ihmiset eivät enää osaa suhtautua ystävälliseen käytökseen kiitollisina, vaan käytös on kiittämätöntä ja vaativaa. Esimerkkejä pelkästään tästä lähiajoilta on vaikka kuinka paljon, tässä muutamia esimerkkejä:
Vietiin lapsen päiväkotiin joulumuistamisena herkkukori kaikille ryhmän aikuisille taukotilassa jaettavaksi. Lapsi oli askarrellut kiitoskortin aikuisille. Päiväkodin työntekijä ei edes sanonut kiitosta korista eikä kortista. Ihan tuttu työntekijä ja suomi äidinkielenä, jos joku sitä pohtii.
Lupasin järjestää erääseen ryhmään kuuluville ihmisille tapaamisen ihan hyvää hyvyyttäni. En siis ole ryhmässä vastuuhenkilönä ja tällaisia tapaamisia kaivattaisiin, mutta kukaan ei ole ottanut järjestääkseen. Tarjoan tilan tapaamiselle kotini läheltä ja kahvit osallistujille. Heti alkoi kitinä, miten tapaaminen on hankalassa paikassa (lähijunayhteyden päässä) ja väärään aikaan (arki-iltana).
Lahjoitin sukulaislapsille itsetekemäni suklaajoulukalenterit marraskuussa. Lasten äiti totesi, että lapset eivät malttaneet odottaa joulukalenterien kanssa, kun näkivät niiden paljastuvan postipaketista ja lapset söivät kaikki suklaat kerralla. Nyt kävi näin, äiti vain totesi tähän.
Olen yleensä rauhallinen ihminen, mutta mikä helvetti ihmisiä nykyään vaivaa? Ihan turhaa yrittää ilahduttaa yhtään ketään, kun suhtautuminen on tätä luokkaa. Onko ympärilleni osunut jotenkin poikkeuksellisen mulkeroita ihmisiä vai mistä on kyse?
Kommentit (52)
Kohdista tuollaiset hyvät teot tahoille, jotka arvostavat auttamista. Eiköhän aika moni eläintensuojeluyhdistys, järjestö tms ota ilolla sinun aikasi tai rahasi vastaan.
Pyytämättä tehdyt ilahduttamiset ei aiheuta kiitollisuutta. Ja lapset söi suklaat, älä nyt siitä ainakaan kitise.
"Pyytämättä tehdyt ilahduttamiset ei aiheuta kiitollisuutta."
Tämä on minusta aina ollut ihan potaskaa. Eri juttu, jos saat ilahdutuksena vaikka ylimääräisiä kotitöitä, risaisia vaatteita tai inhokkiruokaasi. Mutta jos toinen pyytämättä ilahduttaa sinua tekemällä puolestasi kotitöitä, hankkii sinulle suosikkiherkkuasi tai mieluisan lahjan, niin onhan se kiva asia.
Kohdallesi ei ole osunut poikkeuksellisen mulkeroita ihmisiä, vaan ihan tavallisen mulkeroita ihmisiä. Kiitos on k7rosaba ja kaikessa halutaan vaan rusinat pullasta. Ei kannata viskellä helmiä sioille, ei ne hyvän päälle mitään ymmärrä. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu olla kiva, kiitollinen tai vastavuoroinen mistään.
Kyllä löytyy vielä ihmisiä, jotka osaavat arvostaa! Älä enää tuhlaa edes ajatuksiasi näihin.
Tosin, itselläni kävi mielessä että kokeeko joku olevansa palveluksen tai lahjan velkaa vastavuoroisesti, joten siksi suhtautuu nuivasti.
Ja tuo päiväkodin työntekijä on juntti, jos ei osaa edes kiittää herkkukorista.
1 esimerkki. Todennäköisesti työntekijä oli vain ihmeissään, tai on annettu ohjeistus siitä, ettei oteta liikaa "lahjuksia" vanhemmilta, että vältetään lapsien paremminkohtelua.
2 esimerkki. Olet mukana ryhmätoiminnassa, jossa tottakai pitäisi niihin ilmaisiin tapahtumiinkin ottaa huomioon miten ihmiset sinne pääsevät. Tuo nähdään usein taktiikkana, että osa ryhmästä suljetaan ulos, jos aletaan järjestämään sellaisissa paikoissa, jonne jotkut eivät lainkaan pääse, mikä katsotaan jopa negatiivisesti.
3 esimerkki. Mä ostin tänävuonna aikuisena joulukalenterin ja söin sen 3 päivä loppuun. Sitä ihan oikeasti joskus sattuu, että lapset syö joulukalenterit ennen kuin joulu on edes täällä.
Ehkä olisi myös hyvä katsoa itseensä. Tuntuu, että odotat jonkinlaista isoa kiitosta ja huomiota muilta, ja jos et saa, niin sitten muut ovat hirveitä ja heitä vaivaa jokin? Näissäkin esimerkeissä 2:ssa et huomioinu koko ryhmää vaan lähit suunnittelemaan tapaamista ottamatta kaikkia huomioon. Et myöskään anna anteeksi sitä, että joskus lapset käytäytyy huonosti.
Niin. Ehkä on parempi miettiä etukäteen. Ja ei askartele itse sellaisille jotka eivät sitä arvosta. Ja apua oikeasti tarvitseville, heidän toiveen mukaan. Joku täti tai äitisi arvostaa. Myyntiin kädentaitotöitä? Lapset haluavat usean namin kerralla, joillekin ei kalenteri sovi.
Vaikutat itse mulkerolta joka odottaa ylistystä tekemisistään.
Taitaa tulla yllätyksenä, mutta ihan Raamatunkin mukaan ihmiset ovat lopun aikoina just tollasia kiittämättömiä bitchejä!
Kiittämättömyys on maailman palkka.
Jatka ystävällisyyttäsi, viet hyvää eteenpäin.
Ikävää, ettei päikyn työntekijä kiittänyt.
Kiva, että järjestit tapaamista. Moni on kuitenkin arkisin töissä ja illalla väsynyt, niin varmaan siksi tuli nurinaa.
Suklaakalenterien syömättömyys on haastavaa myös aikuiselle välillä. Mä söin 28-vuotiaana suklaahiirenä poikaystävän kalenterin suklaat, kun herkkuhammasta kolotti - joskin luvan kanssa. Ostin hänelle seuraavana päivänä uuden kalenterin.
Vierailija kirjoitti: 1 esimerkki. Todennäköisesti työntekijä oli vain ihmeissään, tai on annettu ohjeistus siitä, ettei oteta liikaa "lahjuksia" vanhemmilta, että vältetään lapsien paremminkohtelua. 2 esimerkki. Olet mukana ryhmätoiminnassa, jossa tottakai pitäisi niihin ilmaisiin tapahtumiinkin ottaa huomioon miten ihmiset sinne pääsevät. Tuo nähdään usein taktiikkana, että osa ryhmästä suljetaan ulos, jos aletaan järjestämään sellaisissa paikoissa, jonne jotkut eivät lainkaan pääse, mikä katsotaan jopa negatiivisesti. 3 esimerkki. Mä ostin tänävuonna aikuisena joulukalenterin ja söin sen 3 päivä loppuun. Sitä ihan oikeasti joskus sattuu, että lapset syö joulukalenterit ennen kuin joulu on edes täällä. Ehkä olisi myös hyvä katsoa itseensä. Tuntuu, että odotat jonkinlaista isoa kiitosta ja huomiota muilta, ja jos et saa, niin sitten muut ovat hirveitä ja heitä vaivaa jokin? Näissäkin esimerkeissä 2:ssa et huomioinu koko ryhmää vaan lähit suunnitt
1. kohtaan. Ei kai noin voida oikeasti ajatella?
Ap, tiedän niin mistä puhut! Itse menin mukaan koulun vanhenpainyhdistystoimintaan, kun sinne oli vaikea saada vanhempia osallistumaan, ja nyt kyllä ymmärrän, miksi.
Aina kun yritetään saada vanhempia osallistumaan lasten tapahtumien, koulukuvauksen ym. järjestämiseen, niin vastassa on radiohiljaisuus, mutta annas olla, miten paljon palautetta tulee jälkikäteen, kun on väärin järjestetty!
- Huono kuvausliike valittu, disco oli vääränä iltana, lapselta katosi pipo tapahtumaan, buffetista loppui tarjottava liian aikaisin ja lapselle tuli paha mieli...
Ja nämä siis vanhemmilta, jotka eivät missään tapauksessa voi koskaan uhrata omaa aikaansa järjestelyihin
Hyvästä teosta saa aina rangaistuksen, ap.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tiedän niin mistä puhut! Itse menin mukaan koulun vanhenpainyhdistystoimintaan, kun sinne oli vaikea saada vanhempia osallistumaan, ja nyt kyllä ymmärrän, miksi.
Aina kun yritetään saada vanhempia osallistumaan lasten tapahtumien, koulukuvauksen ym. järjestämiseen, niin vastassa on radiohiljaisuus, mutta annas olla, miten paljon palautetta tulee jälkikäteen, kun on väärin järjestetty!
- Huono kuvausliike valittu, disco oli vääränä iltana, lapselta katosi pipo tapahtumaan, buffetista loppui tarjottava liian aikaisin ja lapselle tuli paha mieli...
Ja nämä siis vanhemmilta, jotka eivät missään tapauksessa voi koskaan uhrata omaa aikaansa järjestelyihin
Juurikin tämä!
Sitten kitistään, kun ei olla tyytyväisiä, mutta itse ei olla valmiita tekemään mitään.
Vaikutat mukavalta ihmiseltä, ap, kun olet valmis tekemään toisille hyviä asioita. Harvinainen piirre nykyään. Jospa löytäisit ympärillesi ihmisiä, jossa sinua arvostettaisiin enemmän. :)
Täysin turhaa nähdä toisten eteen ylimääräistä vaivaa, jos eivät sitä arvosta. Lopeta siis heti ja älä ainakaan toista kertaa anna mitään muistamisia, jos ei osata edes kiittää.