Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Järjestöjen alasajolla rajut vaikutukset
06.04.2026 |
Olen aktiivinen järjestöihminen. Olen myös työskennellyt useissa järjestöissä mm. nuorisosektorilla ja urheilupuolella. Minua sapettaa valtavan paljon väitteet, että suomalaiset järjestöt ovat tehottomia ja niiden hallinto vain kuppaa valtion rahaa. Olen myös hyvin huolissani Suomen tulevaisuudesta.
Tosiasiassa ilman tukea saavia järjestöjä meillä olisi monella paikkakunnalla tarjolla joko markkinoiden hinnoittelemaa harrastustoimintaa lapsille tai ei oota. Monet erityisryhmät kuten kuurot ja aivovammautuneet tai martat ja partiolaiset eivät pystyisi ylläpitämään toimintaansa pelkillä jäsenmaksuilla. Monet yhdistykset ovat jo nyt pulassa varainkeruun kanssa, miten vaikkapa lapsensa menettäneiden yhdistys kerää rahaa kun toimintaan ei oikein sovi myydä lippuja tapahtumiin voidakseen tuottaa vertaistukea.
Urheilujärjestöjä ylläpitävät vapaaehtoiset vanhemmat ja teini-ikäiset apuvalmentajat, jotka saavat työstään nimellistä korvausta jos sitäkään. Sosiaalialalla kituillaan jatkuvasti pienillä resursseilla mutta aivan valtavalla työmäärällä, eikä julkinen puoli edes tarjoa joitain toimintoja, mitä kolmas sektori tuottaa. Mediaanikeskipalkka kulttuurialan järjestöissä on selvästi ali liittojen suositusten, mutta työntekijöiden työmotivaatiota ja tuloksellisuutta kadehtii moni yritysmaailman johtaja. Ympäristöjärjestöt toteuttavat monia valtiolle kuuluvia tehtäviä esim. ennallistamistalkoilla ja lajikartoituksilla.
Moni järjestö kipuilee työvoiman kanssa, kun vapaaehtoishommat ei enää ihmisiä kiinnosta, vastuuroolit vielä vähemmän, ja työvoimaviranomaiset estävät niiden työttömien talkoilun ja keikkatyön, jotka hommia ehtisivät ja haluaisivat tehdä. Jo nyt valtion ja kuntien avustuksia saavilla yhdistyksillä on tiukat ehdot avustusten käyttöön. Yleishyödylliset yhdistykset eivät saa tehdä voittoa ja henkilöstömenoilla on kattoprosentit. Yhdistykset eivät saa myöskään käyttää yleisavustuksia esim. edustamiseen, kalusteisiin tai tekniikkahankintoihin, minkä tähden tukea valuu IT-leasing-firmoille ja työntekijöiden työergonomia on päin prinkkalaa.
On täysin mieletöntä tuhota pitkään rakentunut ja pääosin menestyksekkäästi toimiva yhdistystoiminta Suomesta. Kolmas sektori on kustannustehokas ja paljon aineetonta pääomaa tuottava ala, ja kun se näivetään, ei tilalle nouse mitään.
Kommentit (391)
Vierailija kirjoitti:
Yhdistys: Suomen Työväen Urheiluliitto
Puolue: SDP
Hinta veronmaksajalle: OKM:n kautta 10 523 242 euroa (2017-2025) ja lisäksi vielä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta 25 125 euroa
Taustaa: Kyseessä on vuonna 1919 perustettu työläisurheiluseurojen keskusjärjestö. Historiansa aikana se on mm. järjestänyt työläisolympialaisia ja julkaissut sosiaalidemokraattista lehteä. TUL:n Kisakeskussäätiö ylläpitää Pohjassa Raaseporissa sijaitsevaa urheiluopisto Kisakeskusta.
Joulukuussa 2020 liiton talousasiat ja erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain maksama yleisavustus saivat kritiikkiä. 2010-luvulla TUL:n noin kahden miljoonan euron vuosittaisista kokonaismenoista suurin osa on mennyt henkilöstökuluihin eli palkkoihin, palkkioihin, eläkkeisiin ja sosiaalikuluihin.
Kaksi miljoonaa urheilutuntien vetäjien palkkoihin ja Kisakallion pyörittämiseen ei kuulosta kauhean pahalta. Mediaanipalkat ei varmaan ole tuossa järjestössä kovin korkeat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rälssi: Kirkkopalvelut ry
Hinta veronmaksajalle: 11 072 020 euroa
Puolue-edustus: Hallituksen puheenjohtajana istuu kokoomuksen kansanedustaja, entinen puhemies ja moninkertainen ministeri Paula Risikko
Taustaa: Veronmaksajien rahaa mennyt:
- 7 390 891 euroa (STEA, 2018-2026)
- 443 405 euroa (Opetushallitus, 2023-2026)
- 124 027 euroa (Hämeen ELY-keskus, 2021)
- 2 300 000 euroa (Ruokavirasto, 2025)
- 156 000 euroa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024-2025)
- 86 275 euroa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2025)
- 571 422 euroa (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, 2022-2024)
= Yhteensä 11 072 020 euroa
Yhdistyksen avainluvut osoittavat sen olevan merkittävästi ylijäämäinen, mutta nostavan silti jatkuvasti verorahoitteisia avustuksia:
•Varsinaisen toiminnan tuotot: 42,6 M€
•Tilikauden ylijäämä: 3,2 M€
•Omavaraisuusaste: 69,5 %
•Henkilöstömenojen osuus: 57 % kokonaiskuluista
•Henkilötyövuodet: 378
Suurin osa rahasta menee siis henkilöstökuluihin.
Mielebterveystoimintaakin hoidetaan usein yhdistyksissä. Ei valtiolla ole varaa eikä henkilökuntaa homman hoitamiseen.
Hyvin moni ei tiedä, että juuri sairaita tuetaan yhdistyksissä.
Väkisin tulee mieleen, että naapurivaltion mielipidemuokkaus on osin käynnissä. Mikään muu ei selitä, että näin vahvasti yhteiskunnassa käydään kolmannen sektorin kimppuun kokonaisvaltaisesti. Heikkenevä kansalaisuhteiskunta ja heikot järjestöt olisivat mannaa, kun naapuri rajan yli tulisi. Käytännössä yhteiskunta ei rintaman takana pysyisi pystyssä ilman vahvoja organisoituja vapaaehtoisrakenteita.
Jos järjestöt voisivat tehdä enemmän liiketoimintaa alhaisemmalla alvilla, olisi Suomen talous astetta paremmalla tolalla. Ja järjestöt kannattelisivat enemmän omaa talouttaan. Mutta tietty yritykset rutisee epäreilusta liiketoimintaedusta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rälssi: Kirkkopalvelut ry
Hinta veronmaksajalle: 11 072 020 euroa
Puolue-edustus: Hallituksen puheenjohtajana istuu kokoomuksen kansanedustaja, entinen puhemies ja moninkertainen ministeri Paula Risikko
Taustaa: Veronmaksajien rahaa mennyt:
- 7 390 891 euroa (STEA, 2018-2026)
- 443 405 euroa (Opetushallitus, 2023-2026)
- 124 027 euroa (Hämeen ELY-keskus, 2021)
- 2 300 000 euroa (Ruokavirasto, 2025)
- 156 000 euroa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024-2025)
- 86 275 euroa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2025)
- 571 422 euroa (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, 2022-2024)
= Yhteensä 11 072 020 euroa
Yhdistyksen avainluvut osoittavat sen olevan merkittävästi ylijäämäinen, mutta nostavan silti jatkuvasti verorahoitteisia avustuksia:
•Varsinaisen toiminnan tuotot: 42,6 M€
•Tilikauden ylijäämä: 3,2 M€
•Omavaraisuusaste: 69,5 %
•Henkilöstömenojen osuus: 57 % kokonaiskuluista
•Henkilötyövuodet: 378
Suurin osa rahasta menee siis henkilöstökuluihin.
Aika pöyhkeää!
Vierailija kirjoitti:
Jos järjestöt voisivat tehdä enemmän liiketoimintaa alhaisemmalla alvilla, olisi Suomen talous astetta paremmalla tolalla. Ja järjestöt kannattelisivat enemmän omaa talouttaan. Mutta tietty yritykset rutisee epäreilusta liiketoimintaedusta jne.
Järjestöt ovat myös kansanedustajien luvattu rahakas työpaikka kun jättävät eduskunnan. Suomessa ei ole korruptiota eihän…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyn ihan tosissani: mitä järjestöillä tekee?
Ei mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole valtion tai kunnan tehtävä antaa rahaa järjestöille, vaan järjestön on ihan ITSE hommattava ne varansa.
Koko asenne on väärä, kun olettaa, että muiden pitää kustantaa sun ja sun porukan harrastukset. Kertoo luovuuden, yritteliäisyyden ja ideoiden puutteesta ja siitä, onko koko järjestölle perusteita?!
Jos on, niin aina löytyy tapoja saada tuloja ja kannattajia, lahjoituksia.
Sori, mutta en halua rahoittaa sun harrastusta. Mä rahoitan omani, rahoita sä omasi.
Miten olisi vaikka osallistumismaksut ja pääsylipputulot?
Et selvästikään tunne suomalaista järjestökenttää. Täällä on tuettu valtion rahoista yhdistyksiä jo tsaarin aikana. Esim. riistainhoitoa on toteutettu 1800-luvulla yhdistysten toteuttamana, julkisen tuen avulla.
Yhdistykset usein myös hoitavat vapaaehtoisvoimin tehtäviä, jotka muussa tapauksesa kuuluisivat valtion tai kuntien järjestettäväksi. Niiden hoitamat tehtävät siirtyvät kuntien ja valtion vastuulle jos järjestöt eivät enää hoida niitä.
Tämä on taas semmoista säästämistä, joka nostaa julkisen sektorin kuluja.
Omassa kotikaupungissani on esimerkiksi kaksi yhdistystä, joilla on täysin sama kohde. Vapaaehtoiset tekevät hienoa työtä ilmaiseksi, mutta palkattujakin löytyy. Oletettavasti saavat avustuksia valtiolta. Lisäksi Suomesta löytyy näille kattojärjestö, missä sitten istuukin erilaisilla titteleillä olevia, kallispalkkaisia ihmisiä. Miksi nämä yhdistykset eivät yhdisty, kokoa voimiaan?
Ei minulla ole yhdistystoimintaa vastaan mitään, niillä on ruohonjuuritasolla hyvä tarkoitus, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa, on veroeurojen käyttö perattava ja hillotolpat karsittava, vaikka sieltä jokunen työttömäksi jäisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä tässä puhuta ihan pikkusummista, 1400 miljoonaa euroa, huh huh. Googelettamalla löytyy ihmeellisiä asioita.
"Esim. Marttojen toiminta on laajentunut kotitaloudesta irrallisille sektoreille, etenkin poliittiseen ja ideologiseen lobbaukseen. Tämä koskee erityisesti marttojen kattojärjestöä Marttaliittoa. Martoilla on myös niin tuottoisat sijoitussalkut, etteivät ne tarvitsi senttiäkään veronmaksajien rahaa. Tosin eivät setelit ruohonjuuritason kylämartoille valu, vaan jäävät pyramidin huipulle, maailmanparantajiksi julistautuneille woke-johtajille, viestintä- ja talouspäälliköille ynnä muille lobbareille.
Tuhannen taalan kysymys on, miksi valtio rahoittaa poliittiseen ja ideologiseen lobbaukseen laajentunutta ja äveriästä martta-organisaatiota. Samalla on hyvä tiedostaa, etteivät martat ole ainut valtion runsaskätisestä rahoituksesta nauttiva järjestö, jonka toiminta hipoo kyseenalaisuuden rajaa. Vuonna 2024 valtio jakoi yhdistyksille ja säätiöille yhteensä noin 1400 miljoonaa euroa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, hallitus haluaa joka paikan täytren alkoholisteja ja narkkareita
Saisiko vaikuttavuusarvioita ja laskelmia järjestökentän saavutuksista? Kuinka iso osuus budjetista menee johdon palkkoihin ja organisaation pyörittämiseen? Muistan nähneeni laskelman, jossa yhdistyksen, olisiko ollut Mieli ry, yhden asiakaskontaktipuhelun hinnaksi muodostui 300 euroa, vaikka itse työn tekivät vapaaehtoiset.
Ilman lähdettä tuokin on pelkkää huhupuhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestöiltä rahat pois, valtion kuuluu hoitaa perustehtävät. Järjestöt voivat kerätä itse rahansa, valtion ei kuulu niitä elättää. Inhoan näitä järjestöjä, ihme kerjäläisiä, aina kinuamassa valtiolta rahaa.
Kerrotko, miten valtio esimerkiksi hoitaisi vapaaehtoisen pelastuspalvelun suorittamat tehtävät? Tai spr:n?
Eikös nämä SPR:n johtajat tienaa valtavia summia vuodessa, siihen ne valtion avustukset sitten meneekin. Muuten käyttävät ilmaistyöntekijöitä.
Veribisnes on yksi syöpä joka pitäisi ottaa omaan hoitoon pois SPR:ltä.
Vierailija kirjoitti:
Omassa kotikaupungissani on esimerkiksi kaksi yhdistystä, joilla on täysin sama kohde. Vapaaehtoiset tekevät hienoa työtä ilmaiseksi, mutta palkattujakin löytyy. Oletettavasti saavat avustuksia valtiolta. Lisäksi Suomesta löytyy näille kattojärjestö, missä sitten istuukin erilaisilla titteleillä olevia, kallispalkkaisia ihmisiä. Miksi nämä yhdistykset eivät yhdisty, kokoa voimiaan?
Ei minulla ole yhdistystoimintaa vastaan mitään, niillä on ruohonjuuritasolla hyvä tarkoitus, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa, on veroeurojen käyttö perattava ja hillotolpat karsittava, vaikka sieltä jokunen työttömäksi jäisikin.
Eikös vaan siellä sinunkin kunnassa eläkeläiset harrasta tätä yhdistystä, saaden jotain pientä hyötyä, esim. lomamökkejä yms. käyttöönsä edullisemmin? Hyvä kysymys tuo, miksi veronmaksajien pitäisi kustantaa jonkun harrastus. Ei minunkaan harrastustani kukaan muu kustanna kuin minä itse.
Sama juttu näiden ruokajakeluiden kanssa.
Järjetön määrä henkilöitä jakamassa vanhoja ruokia ulkomaalaiselle väestölle.
Kuka tämänkin koko himmelin rahoittaa?
Veronmaksajatko?
Vierailija kirjoitti:
Rälssi: Kirkkopalvelut ry
Hinta veronmaksajalle: 11 072 020 euroa
Puolue-edustus: Hallituksen puheenjohtajana istuu kokoomuksen kansanedustaja, entinen puhemies ja moninkertainen ministeri Paula Risikko
Taustaa: Veronmaksajien rahaa mennyt:
- 7 390 891 euroa (STEA, 2018-2026)
- 443 405 euroa (Opetushallitus, 2023-2026)
- 124 027 euroa (Hämeen ELY-keskus, 2021)
- 2 300 000 euroa (Ruokavirasto, 2025)
- 156 000 euroa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024-2025)
- 86 275 euroa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2025)
- 571 422 euroa (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, 2022-2024)
= Yhteensä 11 072 020 euroa
Yhdistyksen avainluvut osoittavat sen olevan merkittävästi ylijäämäinen, mutta nostavan silti jatkuvasti verorahoitteisia avustuksia:
•Varsinaisen toiminnan tuotot: 42,6 M€
•Tilikauden ylijäämä: 3,2 M€
•Omavaraisuusaste: 69,5 %
•Henkilöstömenojen osuus: 57 % kokonaiskuluista
•Henkilötyövuodet: 378
Suurin osa rahasta menee siis henkilöstökuluihin.
Aivan järkyttävä määrä suojatyöpaikkoja noissa yhdistyksissä. Ei ihme, ettei yksityisen sektorin veronmaksajat kykene enää ylläpitämään pullataikinan tavoin paisunutta julkista sektoria. Ja kyllä, verorahoitteista julkista sektoria nuo ovat. Vaikka näennäisesti näkyvät tilastoissa yksityisenä sektorina
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu näiden ruokajakeluiden kanssa.
Järjetön määrä henkilöitä jakamassa vanhoja ruokia ulkomaalaiselle väestölle.
Kuka tämänkin koko himmelin rahoittaa?
Veronmaksajatko?
Kyllä, veronmaksajat rahoittavat. Kuten noin ylipäätään liki kaikkien hölynpöly-yhdistysten toiminnan.
Eikö näiden rajaamisessa voisi noudattaa ihan maalaisjärkeä? Jätettäisiin tarpeelliset palvelut kuten SPR, Vapaapalokunnat, SOS-lapsikylät, mielenterveyttä tukevat palvelut kuten kriisipuhelimet ja muut oikeasti ihmisten kannalta tärkeät palvelut, jotka toimivat julkista puolta täydentäen, ja leikattaisiin esimerkiksi aiemmin mainituilta Martoilta, urheiluseuroilta ja muilta vastaavilta "turhilta" järjestöiltä?
Alue: Aihe vapaa
Saisiko vaikuttavuusarvioita ja laskelmia järjestökentän saavutuksista? Kuinka iso osuus budjetista menee johdon palkkoihin ja organisaation pyörittämiseen? Muistan nähneeni laskelman, jossa yhdistyksen, olisiko ollut Mieli ry, yhden asiakaskontaktipuhelun hinnaksi muodostui 300 euroa, vaikka itse työn tekivät vapaaehtoiset.