Kehitysvammainen siskopuoli, tuettu asuminen ja itsemääräämis-oikeus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

68. Ps. En ymmärrä sitä että vanhempien etu menee lapsen edun edelle. Siinä ei mielestäni ole mitään hullunkurista, että lapsi joutuu olosuhteisiin, missä hänestä ei voida huolehtia.

 

Eläimiä ei koskaan suotaisi laittaa asumaan huonoihin olosuhteisiin. Koiran omistajaehdokkaatkin syynätään tarkkaan verrattuna tuleviin vanhempiin. Voitte vain kuvitella, kun kehitysvammainen serkkuni kertoi haluavansa koiran. Hänelle sanottiin suoraan, että koiraa pitää ulkoiluttaa säännöllisesti ja sitä pitää käyttää ulkona, satoi tai paistoi, oli sitten kipeänä tai ei.

Kun tuli puheeksi haaveet omasta lapsesta, ei voi keva-ohjaaja mitään sanoa vaan siihen oikein kannustetaan. Tytön vanhemmat ovat taas ihan kauhuissaan ja toivovat, että ei koskaan tulisi perheen

Touko Tarkilla on aikuisiällä tullut aivovamma.

Tuo itsemääräämisoikeuden antaminen kevalle on sama kuin antaisi pikku lapsen päättää asioista. Itsemääräämisoikeus ulottuu jopa väkivaltaisesti käyttäytyviin ja jopa kehitysvammaisiin psykoosipotilaisiin.

Olet huono hoitaja, jolla ei ole empatiakykyä, jos puhut tabusta (kevojen aggressiivisuus ja väkivaltaisuus). Kevojen väkivaltaisuudesta on tehty täysin normaali asia. Pitää vain ymmärtää, jos keva tekee jotain sopimatonta mutta silti on itsemääräämisoikeus. Ne, jotka eivät ole olleet alalla, luulevat jokaisen kehitysvammaisen olevan sellainen ihana, aurinkoinen luttana. Työskentely on kivaa ja rentoa, ja asukkaiden kanssa tehdään ruokaa ja leivotaan sekä käydään leffassa.

Toki on niitäkin paikkoja, joissa on oikeasti kivaa ja rentoa, asukkaat ovat oikeasti hyvätasoisia lievästi kehitysvammaisia ja heidän kanssa voi tehdä kaikkea mahdollista. Helpompaa verrattuna vanhuspuoleen.

Itse lopetin kevapuolella työskentelyn, sillä joka päivä sai miettiä että tuleeko turpiin vai ei. Ennemmin vaikka hoidan alkoholisoituneita tai masentuneita kuin väkivaltaisia ja päällekäyviä kevoja. Joidenkin mielestä näköjään juoppojen ja masentuneiden tulee pyytää anteeksi omaa olemassaoloaan, mutta kevat ovat niitä ihania.

Todella kova hinta itsenäisyydestä tuo itsemääräämisoikeus. Pahimmassa tapauksessa ilman diagnoosia olevia lievästi kehitysvammaisia istuu vankilassa tai ovat päihdeongelmaisia. Monet koulujen "häiriköistä" ovat lievästi kehitysvammaisia/heikkolahjaisia, diagnosoimattomia kylläkin.

Vierailija kirjoitti:

Odotas kun keksi luuhata baareissa ja etsiä Tinderistä miehiä.

Siitä ei hyvää seuraa kun hormonit alkaa hyristä.

Jep, kroppa aikuisella mutta mieli kuin lapsella ja silti hormonit hyrisevtä. Himot ne on hiirelläkin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on eräs perhetuttu, jonka kehitysvammainen tytär on tehnyt teini-ikäisestä lähtien vauvoja liukuhihnalla ja lastensuojelu vie ne pois heti sairaalassa. Perhetuttu on tapellut itselleen kahden ekan lapsen huoltajuuden, mutta ei hänkään voi niitä kaikkia ottaa. Ehkäisyä ei voi pakottaa eikä aborttia, tytär hankkiutuu tahallaan raskaaksi eri miesten kanssa, koska tykkää vauvoista. Ihan kamala tilanne. 

Siinä missä myös ihan normaaliälyisen kirjoissa oleva 15-kesäinen narkki voi tekeytyä raskaaksi tehden liukuhihnalta useita lapsia, jotka sitten lopulta otetaan huostaan. Sama meno vain jatkuu mutta parikymppinen ei saa sterilisaatiota itselleen pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole olemassa myös kokoaikaisesti valvottuja ryhmäkoteja, joissa katsotaan asukkaiden perään, että eivät esim. tuhlaa rahojaan tai luuhaa ties missä ja ties kenen kanssa? Tuntuisi siltä, että sellainen asumismuoto olisi siskopuolellesi parempi kuin liiankin itsenäinen asuminen. Olkoon vaan itsemääräämisoikeus, mutta jos äly ei sano, miten pitäisi toimia (asunnon siivous, oma hygienia, holtiton rahankäyttö), niin jonkun pitäisi pitää huolta, ei vain satunnaisesti, vaan jatkuvasti.

En ole ap, mutta lievästi kehitysvammaisille ei ole olemassa tuollaista palvelua, koska heidän katsotaan pärjäävän itsenäisesti. Tämän oikeuden ovat ilmeisesti kehitysvammaisten edunvalvojat ajan mittaan ajaneet, jos keskustelussa esitetyt asiat pitävät paikkansa.

Luin terveyskirjaston artikkelin kehitysvammaisuudesta ja siinä sanottiin, että ennen kehitysvammaisina pidettiin suuremp

Omassa työssäni kohtaan nuoria aikuisia, jotka ovat saaneet vasta aikuisena kehitysvammadiagnoosin. Monelle se on tietysti helpotus, kun aiemmille hankaluuksille löytyy vihdoin selitys. Osalle taas järkytys.

Ennen diagnoosia näillä aikuisilla on ollut hankala nuoruusaika: päihteitä, huonoa kaveriseuraa, on toimittu likaisen työn tekijänä "kavereille" kuten varastamalla kaupasta tupakkaa heille, ehkä jopa huostaanotettu ja kaikki laitettu laiskuuden ja ilkeyden piikkiin. Peruskoulussa saadut tukitoimenpiteet ovat olleet lähinnä tukiopetus ja opetusmateriaalin eriyttäminen, jotta oppilas pääsee läpi koulusta. Ehkä on tehty tutkimuksia, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet keskeneräisiksi. Vanhempia on mahdollisesti hävettänyt, joten kehitysvammadiagnoosi voi viivästyä tämän takia. On pidetty "vain" oppimishäiriöisenä, mutta kun mennään maailmalle, tulee siellä todelliset haasteet esiin kun pitäisi osata hakea työpaikkaa, ymmärtää haastattelussa olevia kysymyksiä ja hakea itse erilaisia etuuksia, joihin on oikeutettu.

Vankila tai päihdepuoli ovat myös tuttuja paikkoja näille nuorille. Viimeistään jommassa kummassa joku voi ymmärtää ottaa kopin ja miettiä, voisiko kyse olla jostain mitä ei ole ennen huomattu ja sen takia henkilö on ajautunut vankilaan tai päihdepuolelle. Sama kuvio te-keskuksella, jos diagnosoimaton kehitysvammainen itse osaa ottaa puheeksi haasteensa ja näin saadaan asialle selvyys, kun ohjataan tutkimuksiin.

Diagnoosi saa näiden aikuisten elämän raiteilleen, vaikka siinä voi alkuun olla sulattelemista. Samaa ei voi sanoa niistä, jotka ovat juuri ja juuri siinä kehitysvammaisuuden rajamailla, mutta kehitysvammadiagnoosia ei voida asettaa vaikka konkretiassa ollaan "aivan pihalla" asioista, jopa lievästi kehitysvammaisia enemmän. Näitä henkilöitä voi sitten auttaa vain oma lähipiiri parhaansa mukaan, kun aikuisena ei selviydytä itse pankkiasioinnista ja etuuksien hakemisesta verkossa, eikä elantoa voida hankkia. Vaihtoehdoksi jää sitten päihteet ja syrjäytyminen. Kehitysvammaisista sentään yhteiskunta pitää huolen. 

Heitteillejättö.

Tällaiset heitteillejätöt ovat nykyään sääntö kuin poikkeus, tämä pätee myös ns. normaalin kirjoilla oleviin ihmisiin muilla kuin älyllisillä ongelmilla varustettuna. Esim. viimeksi syyntakeettomaksi todettu mies surmasi isänsä ja haavoitti äitiäänsä, tästähän oli antanut kritiikkiä joku vankimielisairaalanjohtaja kuinka tällaisessa tilanteessa olevat ovat nykyisin ihan heitteillä ja vasta sitten pääsee hoitoon, kun jotain vakavaa ja/tai peruuttamatonta tapahtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Tällaiset heitteillejätöt ovat nykyään sääntö kuin poikkeus, tämä pätee myös ns. normaalin kirjoilla oleviin ihmisiin muilla kuin älyllisillä ongelmilla varustettuna. Esim. viimeksi syyntakeettomaksi todettu mies surmasi isänsä ja haavoitti äitiäänsä, tästähän oli antanut kritiikkiä joku vankimielisairaalanjohtaja kuinka tällaisessa tilanteessa olevat ovat nykyisin ihan heitteillä ja vasta sitten pääsee hoitoon, kun jotain vakavaa ja/tai peruuttamatonta tapahtuu. 

Eikös hän ollut huumeidenkäyttäjä aika rankalla rikoshistorialla? Eikä kärsivä kirjoilla oleva.. voi korjata jos olen väärässä. Varmasti oli hänellekin haettu apua kyllä

Ceepeet on yleensä vitu rasittavia.  Kuvittelevat itsestään liikoja 

Vierailija kirjoitti:

Toisella kierroksella tulee sutta ja sekundaa.

Olipa outo kommentti. Eli ydinperheaviopari ei ole koskaan maailman historiassa saanut kehitysvmmaist lasta?

Vierailija kirjoitti:

Ovatko nämä lievästi kehitysvammaiset (entiset heikkolahjaiset) edunvalvonnassa vai eivätkö ole nykyisin? Nykyaikana ei ole oikein mitään töitä, jota tällainen ihminen voisi tehdä, eivätkä he kykene huolehtimaan itsestään.

Ennenvanhaan he olivat edunvalvonnassa, mikä oli oikein. Tunsin kaksi, kävivät ns. apukoulun ja toinen oli keittiössä ainakin nuorempana töissäkin. Nykyisin ei oikein ole töitä, joissa nämä ihmiset pärjäisivät. Ovat alttiita hyväksikäytölle. Pitäisihän yhteiskunnan heitä suojella määräämällä edunvalvontaan ja tuettuun asumiseen.

Entä voiko ihmisen pakottaa tutkimuksiin, jos herää epäilys kehitysvammasta aikuisella?

Tuttavapiiristä havaittua: teini-iässä diagnosoidulle ja nyt nuorelle aikuiselle lievästi kehitysvammaiselle henkilölle ei voida asettaa edunvalvojaa, koska ei ole tarpeeksi vammainen. Ihan käsittämätöntä. Saa sitten nostaa pikavippejä luottaen, että kyllä äiti tulee ja pelastaa kun karhukirjeitä alkaa tulemaan postiluukusta, ja äitihän ne laskut maksaa ja ostaa ruokaa kaappiin, ettei luottotiedot mene. Joo, joku voisi sanoa että älkää enää hyysätkö, niin eiköhän opi. No kehitysvamman pointti nimenomaan on se, ettei opi virheistään vaan aina ajaudutaan samoihin hankaluuksiin. Puutteita huolehtia itsestään ollut alusta alkaen, on ollut päihteiden käyttöä, kotoa karkailua ja huostaanottoa (äidin toiveesta) eikä ymmärrä mitä asioista seuraa, esim. ei pärjää kouluissa eikä töissä jatkuvan myöhästelyn takia. 

No tee sossulle huoli-ilmoitus äläkä täällä vikise.

Kehitysvammaisilla on liikaa oikeuksia, joihin vedota. Mm. töissä nähtyä kun asukas ei suostu peseytymään suihkussa, mikä on ikävää työntekijöiden kuin muiden asukkaiden, ja myös itsensä kannalta. Samalla pitää selvitellä asukkaiden nettisotkuja, kun joku asukas huijaa nettikirppiksillä rahaa eikä lähetä myymiään tuotteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

75. Kirjoitat samasta näkökulmasta kuin itsekin asiaa ajattelen. Olisi myös paljon halvempaa testata äo, se olisi tehokasta, sillä monesta muusta asiasta voi selvitä treenaamalla ja harjoittelemalla, mutta jos äo on alhainen, sille ei voi yhtään mitään. Sen pitäisi siis olla ensimmäinen askel, kun selvitellään ongelmia pärjäämisessä.

 

Tuossakin voi olla se hankaluutena, että henkilöllä voikin olla todellisuudessa adhd tai hahmotushäiriö sotkemassa tuloksia, jolloin tulee väärin perustein heikkolahjaisen/kehitysvammaisen polttomerkki. Sellainen vaikuttaa negatiivisesti henkilön itsetuntoon, jos on väärin diagnosoitu heikkolahjainen/kehitysvammainen.

Nykyinen tilannekaan ei toki ole hyvä, jos asioita katsotaan vain pintapuolisesti ja ajatellaan henkilön vaikeuksien syynä olevan "vain" oppimisvaikeudet, mutta yli 20-vuotiaana todelliseksi syyksi paljast

ADHD ei vaikuta älykkyyteen. Peruskoulun ka. voi olla ihan helposti 9,5 ja käytös 9, jonka jälkeen on lähes mahdoton päästä ADHD tutkimuksiin, koska terveydenhoitaja tekee pikaduagnoosin ettei tuollaisella todistuksella voi olla ADHD. Vaikeudet alkavat sitten lukiossa rai yliopistossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

75. Kirjoitat samasta näkökulmasta kuin itsekin asiaa ajattelen. Olisi myös paljon halvempaa testata äo, se olisi tehokasta, sillä monesta muusta asiasta voi selvitä treenaamalla ja harjoittelemalla, mutta jos äo on alhainen, sille ei voi yhtään mitään. Sen pitäisi siis olla ensimmäinen askel, kun selvitellään ongelmia pärjäämisessä.

 

Tuossakin voi olla se hankaluutena, että henkilöllä voikin olla todellisuudessa adhd tai hahmotushäiriö sotkemassa tuloksia, jolloin tulee väärin perustein heikkolahjaisen/kehitysvammaisen polttomerkki. Sellainen vaikuttaa negatiivisesti henkilön itsetuntoon, jos on väärin diagnosoitu heikkolahjainen/kehitysvammainen.

Nykyinen tilannekaan ei toki ole hyvä, jos asioita katsotaan vain pintapuolisesti ja ajatellaan henkilön vaikeuksien syynä olevan "vain" oppimisvaikeudet

195: olen eri, mutta tuo laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat häilyvä nimi ja voidaan antaa helposti jo kouluvaikeuksien perusteella, vaikka syy voisi olla muualla. Tällöin tarkemmat tutkimukset ovat tarpeen. Se on tietenkin resursseista kiinni. Lähipiirissä oli juuri näin, lapsi ei "mitään" oppinut ja tulkittiin jopa heikkolahjaiseksi kunnes tarkemmat tutkimukset avasivat enemmän asiaa (kirjolla, adhd, lukihäiriö, kuulonalenema) ilmeni myös olevan ikätasoaan ylempänä matematiikassa, ei vaan tykännyt tehdä tunneilla matematiikan tehtäviä ja lukemisessa/käytännön jutuissa haasteita. Nyt on lukiossa.