Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Menin työterveyslääkärin luo pitkän lääkeluetteloni kanssa. Hän ihmetteli monia lääkkeistäni, ei ollut tuttuja hänelle. -Mitäs tämä on, mihin tämä on määrätty jne? Tunsin  kyllä olevani leikkiläääkärissä 5-v lapsenlapseni vastaanotolla. 😲

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo huvittaa Pitkis tuo ostaminen!

Vaikka halvalla saisitkin noita puita ym niin kyllä jo satasista kyse yhteensä.

Kaipa saat niistä iloa vaikka muuten joutunet sitten jostakin tähdellisemmästä tinkimään. 

Oudosti puutut toisen kirjoitteluun ja tekemisiin! (Kirjoittamatta riviäkään omia kuulumisiasi :( )

Omppupuut ja kirsikkapuut tuottaa jopa satoa, ovat siis todella hyödyllisiä, lähiruokaa.

Oma aamuni alkoi rauhallisesti, vaikka unissani olinkin kiireisessä työpaikassa ja ylitöiden jälkeen en löytänyt autoani mistään. Samantyyppinen uni toistuu usein.

En malta olla tulkitsematta, koska unesi on tärkeä ja alitajuntasi koettaa viestittää sinulle jotain (koska uni toistuu) :) Unesi voi tarkoittaa että olet jumissa, ehkä koet että elämäsi tai tilanteesi

Itse ajattelisin, että unissani jotenkin hyvästelen työelämää, jään vuoden vaihteessa eläkkeelle. Ja nuo unet on jostain aikaisemmista töistä. Tuo auton hukkuminen on outoa, tosiaan toistuu usein. Samoin nuo ylityöt. Aina unessa kannan huolta, että muistaisin kirjata ylös, että saan niistä palkkaa. Usein takautuvasti yritän niitä kirjata.

Oikeassa elämässä ei auto ole hukassa eikä ongelmia ylitöiden kirjauksessa ole ollut.

Kiitos sinulle. Unet on metkoja.

Nro 17282: "Varaudu äkkinäisiin sadekuuroihin, ei mitään pientä piskottelua ensin vaan kunnon kuuro saattaa rysähtää yllättäen niskaan. Se on tavallista tuollapäin. "

Jep, näihin pitää varautua. Taidan käydä vielä ostamassa oikein kunnollisen sadetakin. Mulla periaatteess aon kunnollinen, mutta se on lyhyt ja sitten siihen kuuluu myös sadehousut. Koiran ulkoilutuksessa on ollut tarpeelliset. Mutta haluaisin pelkän takin, joka ulottuisi polviin asti. Pahus, kun en älynnyt eilen käydä ostamassa sellaista, kun olin jo kauppakeskuksessa, jossa se Terveystalokin on. 

Nuorena näin toistuvasti unta, että olin tuvassa ja setäni katsoi minua ja silloin aloin nousta kohti kattoa ja leijailla siellä. Pelkäsin setäni katsetta unessa. Ja se leijumisen tunne oli pelottavaa.

Nro 17299: "Nooh, ei ne ammattilaisetkaan aina kaikkia tiedä. On hyvä kuulla myös kokemusasiantuntijoita. Muistan kun hoidin äitiäni ja hän men lääkäriin lääkelista ja tekemäni täydentävä ohje mukanaan. Lääkäri oli kysäissyt äidiltäni että onko teidän tyttärenne sairaanhoitaja kun hänellä on niin asiantuntevat ohjeet :D Minua on aina kiinnostanut lääketiede laajasti, osittain oman vakavan sairauteni myötä ja olen imenyt tietoa paljon siltä saralta.

Lääkityksistä -> yhteisvaikutukset - sen selvittäminen on näköjään aina ihmisen itsensä tai hänen läheistensä vastuulla. Olen ollut siinä luulossa että lääkäri ottaa aiemmat lääkitykset huomioon määrätessään uuden lääkkeen...mutta eipä niin läheskään aina ole."

Hyvän lääkärin tunnistaa siitä, että hän hoitaa potilasta kokonaisuutena eikä vain yhtä sen hetkistä vaivaa kerrallaan. Mun aiempi työterveyslääkäri oli hyvä lääkäri ja oli aina tarkka siitä, ettei määrää  mulle sellaisia lääkkeitä, joita ei saa käyttää muiden lääkkeideni ja/tai sairauksieni kanssa. Hän jä sitten eläkkeelle ja tuli uusi lääkäri, joka hoitaa just vain yhtä oiretta. Määräsi mulle lääkettä, jota ei saa käyttää sen lääkkeen kanssa, jota oli mulle itse just edellisella kerralla määrännyt. Ei siis vaivautunut edes tarkistamaan omia aiempia lääkemääräyksiään. Siksi vaihdoinkin jo vuosi sitten työterveyshuollosta terveyskeskukseen, Onnekseni mulla on siellä omalääkäri ja vieläpä sellainen, joka hoitaa potilasta kokonaisuutena. On kuitenkin niin nuori lääkäri, että  varmasti lähtee jossain vaiheessa etenemään urallaan. Täytyy vaan toivoa, että seuraavakin omalääkäri olisi hyvä lääkäri. 

Mun äitini kävi aikoinaan joka vaivasta eri lääkärillä. Jos särki päätä, niin neurologille. Jos rannetta, niin ortopedille. Jos oli vatsakipuja, niin gastroenterologille ja jos rintakipuja, niin kardiologille. Siihen aikaan ei vielä ollut Omakantaa eikä kukaan näistä lääkäreistä tiennyt mitään toistensa lääkemääräyksistä. Äidilläni oli silloin parikymmentä eri lääkettä, joista yli puolet määrätty vain jonkun toisen lääkkeen aiheuttamiin sivuvaikutuksiin. Varattiin äidille aika yleislääkärille ja silloin ekalla käynnillä olin mukana. Lääkäri karsi suuren osan äidin lääkkeistä kokonaan pois. Äiti alkoi jopa voida paljon paremmin, kun ei enää syönyt turhia lääkkeitä.Tällä samalla lääkärillä äiti sitten kävi ihan viimeisiä elinkuukausiaan lukuunottamatta. 

Tänä päivänä potilaan tiedot on varsin hyvin saatavilla, mutta monet lääkärit eivät vaivaudu edes katsomaan esitietoja. Joskus syynä on varmaan ihan oikeasti kiire, mutta joskus myös lääkärin välinpitämättömyys. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo huvittaa Pitkis tuo ostaminen!

Vaikka halvalla saisitkin noita puita ym niin kyllä jo satasista kyse yhteensä.

Kaipa saat niistä iloa vaikka muuten joutunet sitten jostakin tähdellisemmästä tinkimään. 

Jatkan vielä- siis itse olen liiankin säästäväinen vaikka tarvetta pihistämiselle ei olekaan. Siksi minua ihan huvittaa tuo ostelu vähistä varoista. No kukin tyylillään.

Mies lähti muutamaksi päiväksi kaverinsa mökille, sinne kokoontuu vanhoja työkavereita. Onpa mukava olla yksin kotona. Harvinaista herkkua minulle, yleensä ollaan aina yhdessä.

Sain peruutusajan hammastarkastukseen. En ole ikinä käynyt kunnallisella hammaslääkärillä, yksityiselle pääsee hyvin. Siinä en säästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo huvittaa Pitkis tuo ostaminen!

Vaikka halvalla saisitkin noita puita ym niin kyllä jo satasista kyse yhteensä.

Kaipa saat niistä iloa vaikka muuten joutunet sitten jostakin tähdellisemmästä tinkimään. 

Jatkan vielä- siis itse olen liiankin säästäväinen vaikka tarvetta pihistämiselle ei olekaan. Siksi minua ihan huvittaa tuo ostelu vähistä varoista. No kukin tyylillään.

Mies lähti muutamaksi päiväksi kaverinsa mökille, sinne kokoontuu vanhoja työkavereita. Onpa mukava olla yksin kotona. Harvinaista herkkua minulle, yleensä ollaan aina yhdessä.

Sain peruutusajan hammastarkastukseen. En ole ikinä käynyt kunnallisella hammaslääkärillä, yksityiselle pääsee hyvin. Siinä en säästä.

Antaisit jo olla :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo huvittaa Pitkis tuo ostaminen!

Vaikka halvalla saisitkin noita puita ym niin kyllä jo satasista kyse yhteensä.

Kaipa saat niistä iloa vaikka muuten joutunet sitten jostakin tähdellisemmästä tinkimään. 

Jatkan vielä- siis itse olen liiankin säästäväinen vaikka tarvetta pihistämiselle ei olekaan. Siksi minua ihan huvittaa tuo ostelu vähistä varoista. No kukin tyylillään.

Mies lähti muutamaksi päiväksi kaverinsa mökille, sinne kokoontuu vanhoja työkavereita. Onpa mukava olla yksin kotona. Harvinaista herkkua minulle, yleensä ollaan aina yhdessä.

Sain peruutusajan hammastarkastukseen. En ole ikinä käynyt kunnallisella hammaslääkärillä, yksityiselle pääsee hyvin. Siinä en säästä.

Mä ymmärrän pointtisi, mutta myös Pitkiksen pointin. Mä olen hyvin monissa asioissa säästäväinen - jopa nuuka - vaikka ei ole tarvetta olla. Sen sijaan asioissa, joiden koen parantavan elämänlaatuani, en ole säästäväinen. Uskoisin omenapuiden istuttamisen parantavan Pitkiksen elämänlaatua. Mulle tulee parin vuoden sisällä tilanne, jolloin otan uuden kissan. Tai kaksi. Tai kolme. Tai ehkä 10. Ei järjen häivääkään, mutta jos koen, että 10 kissaa antaa mulle enemmän kuin yksi kissa, niin..... Aika näyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo huvittaa Pitkis tuo ostaminen!

Vaikka halvalla saisitkin noita puita ym niin kyllä jo satasista kyse yhteensä.

Kaipa saat niistä iloa vaikka muuten joutunet sitten jostakin tähdellisemmästä tinkimään. 

Oudosti puutut toisen kirjoitteluun ja tekemisiin! (Kirjoittamatta riviäkään omia kuulumisiasi :( )

Omppupuut ja kirsikkapuut tuottaa jopa satoa, ovat siis todella hyödyllisiä, lähiruokaa.

Oma aamuni alkoi rauhallisesti, vaikka unissani olinkin kiireisessä työpaikassa ja ylitöiden jälkeen en löytänyt autoani mistään. Samantyyppinen uni toistuu usein.

En malta olla tulkitsematta, koska unesi on tärkeä ja alitajuntasi koettaa viestittää sinulle jotain (koska uni toistuu) :) Unesi voi tarkoittaa että olet

Lainaus -toiminto ei ehkä taaskaan toimi..

Jos unessa näet että ajat autoa ts. auto on liikkeessä, se on hyvä merkki. Mutta jos auto on pysähtynyt tai hukassa, ei se huonoa merkitse vaan sitä että pitäisi saada elämä rullaamaan/suunta on vielä avoin. Kohdallasi tulevaisuus on tosiaan tavallaan avoin ja näet ajoneuvon (hyvä) mutta et vielä suuntaa.

Tyttäreni kertoi nähneensä usein unta että ajoi autoa jonka kaikki mittarit näytti punaista ja kun hän vaihtoi suuntaa niin mittarien punaiset valot sammuivat. Sanoin että mietipä kuohuvaa elämäntyyliäsi ja vauhtia, se ei ole sulle terveellistä, olisi hyvä rauhoittua. Hän ihme kyllä teki niin, ja autounet joissa mittarit punaisella loppui siihen.

Vierailija kirjoitti:

Nuorena näin toistuvasti unta, että olin tuvassa ja setäni katsoi minua ja silloin aloin nousta kohti kattoa ja leijailla siellä. Pelkäsin setäni katsetta unessa. Ja se leijumisen tunne oli pelottavaa.

On nuoruuteen liittyvä uni. Vanhemmiten en enää ainakaan minä ole nähnyt leijailu- tai lentämisunia. Nuorena näin niitä usein. Yleensä lentäminen unessa tarkoittaa kykyä kohota vaikeuksien yläpuolelle.

Unista tuli mieleen...mun isäni näki vuosikymmeniä unta, että myöhästyi junasta ja siten koulusta. Asui siis teinivuotensa Viialassa ja kävi lukiota  Tampereella. Siis vielä kuuskymppisenäkin näki unta, että myöhästyi Toijala-Tampere -junasta ja siten koulusta. Yhtenä yönä näki taas saman unen, mutta sillä kertaa unessaan isä menikin parkkipaikalle, istui autoonsa ja ajoi Tampereelle kouluun.  Nuo unet ei sen jälkeen enää toistuneet. 

Lammas

Joko on pakattu? Onko matkakuume? Itse oon sellanen reissaaja, että päiväkausia ennen alan pakata, laukku on auki jossain ja lisäilen jotain  aina muistaessani. Kengät on tärkeät. Lääkkeet yms välttämättömät aina käsimatkatavaroihin. Rypistymättömiä, väreiltään yhteensopivia vaatteita. Matkavaatteet sellaiset, että perilläkin voi käyttää...

Eipä ole aikoihin ulkomailla käytyä, korona katkaisi reissailun, ja siihen jäi. Katselin huvikseni jotain kanarian matkaa, kun mainos lävähti ruutuun. Uutena oli Moganin kunnan lisävero, joka maksetaan hotelliin. Oottekos moisesta kuullut? Matkakohde oli Puerto Rico.

Anonyymi - ikuisesti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena näin toistuvasti unta, että olin tuvassa ja setäni katsoi minua ja silloin aloin nousta kohti kattoa ja leijailla siellä. Pelkäsin setäni katsetta unessa. Ja se leijumisen tunne oli pelottavaa.

On nuoruuteen liittyvä uni. Vanhemmiten en enää ainakaan minä ole nähnyt leijailu- tai lentämisunia. Nuorena näin niitä usein. Yleensä lentäminen unessa tarkoittaa kykyä kohota vaikeuksien yläpuolelle.

Toi leijuminen unessa on mullekin tuttua ja toistuvaa. Saatan hypähtää ja jäädäkin leijumaan pitkälle. Unessakin ihmettelen, miksen tälläistä taitoakaan ole muistanut :)

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Unista tuli mieleen...mun isäni näki vuosikymmeniä unta, että myöhästyi junasta ja siten koulusta. Asui siis teinivuotensa Viialassa ja kävi lukiota  Tampereella. Siis vielä kuuskymppisenäkin näki unta, että myöhästyi Toijala-Tampere -junasta ja siten koulusta. Yhtenä yönä näki taas saman unen, mutta sillä kertaa unessaan isä menikin parkkipaikalle, istui autoonsa ja ajoi Tampereelle kouluun.  Nuo unet ei sen jälkeen enää toistuneet. 

Isäsi viimeisin uni oli oikein hyvä, hän oli silloin varma ja oman elämänsä ruorissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo huvittaa Pitkis tuo ostaminen!

Vaikka halvalla saisitkin noita puita ym niin kyllä jo satasista kyse yhteensä.

Kaipa saat niistä iloa vaikka muuten joutunet sitten jostakin tähdellisemmästä tinkimään. 

Ostaa itselleen töitä, tekemistä. Että tuntisi olevansa hyödyllinen. Muutenhan aika menee kävelemässä, maisemia tutkimassa ja perhosia ihmettelemässä. Työssäkäyvän äitinsä sairauksien selvittely kuuluu myös hänelle jostain syystä. Itsellään ei ole työpaikkaa.

 

Ei tarvisi silti olla ilkeä kuitenkaan. En minä tänne sen vuoksi kirjoita, että jonkun tarvisi ilkeästi kommentoida viestejäni. Mitä iloa sinä siitä itsellesi saat. Kysyn vaan. En minäkään arvostele sinua ja sinun elämääsi. Miettisit mitä kirjoitat. Terveisin Pitkis. 

Lääkäreistä: olisi erittäin hyvä, että (varsinkin) pitkäaikaissairauksissa olisi oma lääkäri. Meillä oli aikoinaan tuo systeemi, mutta se purettiin, kun osa lääkäreistä ruuhkautui ja osalle ei haluttu.

Kerran menin ajokorttitarkastukseen, tämä lääkäri tutki samalla lääkelistani, laittoi jatkotutkimuksiin tietystä syystä. Olin iloisesti yllättynyt, taisi jopa uusia jonkun reseptinkin.

Nyt samaa kokeilua yritetään taas jatkaa hoitotiimimallilla. Sähköinen viestintäkin pitäisi (joskus) palata. Oli tosi kiva tapa vaikka labratutkimusten jatkoa selvitellen yms kiireettömään asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Lammas

Joko on pakattu? Onko matkakuume? Itse oon sellanen reissaaja, että päiväkausia ennen alan pakata, laukku on auki jossain ja lisäilen jotain  aina muistaessani. Kengät on tärkeät. Lääkkeet yms välttämättömät aina käsimatkatavaroihin. Rypistymättömiä, väreiltään yhteensopivia vaatteita. Matkavaatteet sellaiset, että perilläkin voi käyttää...

Eipä ole aikoihin ulkomailla käytyä, korona katkaisi reissailun, ja siihen jäi. Katselin huvikseni jotain kanarian matkaa, kun mainos lävähti ruutuun. Uutena oli Moganin kunnan lisävero, joka maksetaan hotelliin. Oottekos moisesta kuullut? Matkakohde oli Puerto Rico.

Anonyymi - ikuisesti

Ei ole vielä pakattu. Matkakuumetta alkaa pikkuhiljaa olla. Tosin ei sellaista tavanomaista vaan enemmänkin vähän huolta siitä, miten jaksan sen reissun. Lisäksi koiran ja kissan hoitaja on tällä hetkellä sairaana. Täytyy toivoa, että toipuu ennen  meidän lähtöä. Onneksi on vielä reilu viikko aikaa lähtöön. 

Olet oikeassa, että kengät on tärkeät. Ja ehkä just siksi en vielä pakkaakaan. Pitää lähempänä lähtöä katsoa, mitkä kengät on sitten jalkaan parhaimmat. Suunnilleen tiedän, mitä vaatteita otan mukaan. Matkapakkaukset shampoota, hoitoainetta yms on jo hankittu. Myös kännykän laturiin adapteri, joka käy Irlannissa. Viikonloppuna ajattelin kirjoittaa check listin, jonka mukaan sitten pakkaan tavarat. Ja pitää myös laittaa eläinlääkärin yhteystiedot, jos jotain sattuu. Siis sen eläinlääkärin, joka tekee kotikäyntejä. Sekä kissa että koira on sen verran iäkkäitä, että mitä tahansa voi tapahtua. Edellinen kissanikin meni huonoon kuntoon muutamassa tunnissa. Mevet onneksi päivystää 24/7, joten sinne sitten, jos muu ei auta. Pitää myös "karvatassuvahdin" kanssa jutella vielä, mitä tehdä erilaisissa tilanteissa. Lähinnä siitä, että hän joutuu tilanteeseen, jossa joutuu tekemään päätöksen kissan tai koiran eutanasiasta. Pitää myös tulostaa matkavakuutuspaperit ja laittaa yksi kappale niistä siihen laatikkoon,  missä mulla on muutkin tärkeät paperit. Otin vähän tavallista isomman vakuutuksen kuolemantapauksen varalle. En nyt usko, että heittäisin veivini sillä reissulla, mutta on lapsilleni parempi, että tämäkin asia on huomioitu. 

Joo, lääkkeet on pakko laittaa käsimatkatavaroihin. Kun ei koskaan ole takeita, mihin matkalaukku menee :D Sutostaatit jätän sillä viikolla väliin, koska en halua alkaa selvittää niitä lentokentällä ja lisäksi en halua kyllä sytoväsymystäkään reissulla. Eka kerta muuten, kun lähden reissuun polven tekonivelleikkausten jälkeen. En tiedä, piippaako noi mun robottipolvet turvatarkastuksessa :D Pitääkin muuten laittaa sellaiset housut, että voin nostaa lahkeet helposti ylös. Näkevät pitkät leikkausarvet polvissani. Tiedän, että lentoja varten saisi jonkun todistuksenkin tekonivelistä, mutta en ole sellaista hankkinut. 

Mun piti lähteä siskoni kanssa Irlantiin silloin, kun täytin 60v. Oltiin nimittäin Firenzessä, kun siskoni täytti 60v. Mutta korona sotki täälläkin suunnitelmat. Suomessa rajoitukset oli jo ohi, mutta Irlannissa ei, niin ei viitsitty lähteä silloin. Sitten tulikin äidin muistisairaus enkä voinut 2,5 vuoteen lähteä käymään edes hammaslääkärissä. JOten nyt sitten vasta mennään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo huvittaa Pitkis tuo ostaminen!

Vaikka halvalla saisitkin noita puita ym niin kyllä jo satasista kyse yhteensä.

Kaipa saat niistä iloa vaikka muuten joutunet sitten jostakin tähdellisemmästä tinkimään. 

Ostaa itselleen töitä, tekemistä. Että tuntisi olevansa hyödyllinen. Muutenhan aika menee kävelemässä, maisemia tutkimassa ja perhosia ihmettelemässä. Työssäkäyvän äitinsä sairauksien selvittely kuuluu myös hänelle jostain syystä. Itsellään ei ole työpaikkaa.

 

Ei tarvisi silti olla ilkeä kuitenkaan. En minä tänne sen vuoksi kirjoita, että jonkun tarvisi ilkeästi kommentoida viestejäni. Mitä iloa sinä siitä itsellesi saat. Kysyn vaan. En minäkään arvostele sinua ja sinun elämääsi. Miettisit mitä kirjoitat. Terveisin Pitkis. 

Samaa mieltä, kirjoittele vaan - moni seuraa mielellään tekemisiäsi. Ja jos joku ei halua lukea, pomppaa yli vaan. Ei tarvi ilkeillä :)

Jos mietin itseäni niin minulla on sellaiset arvot etten ikinä arvota ihmisiä sen mukaan onko esim töitä vai ei. Äitini oli työtön vuosia ja ei omasta syystään. Hänellä monta ammattia ja koulutuksia myös. Nyt sitten käy töissä senkin vuoksi, että on ollut paljon työttömänä aikoinaan. Nämä vuodet olleet hänelle esim eläkkeen kannalta tärkeitä.

Samalla jos esim arvostelisin työttömiä niin arvostelisin itseäni myös. Jos mietin esim tätä paikkakuntaa niin minun oli vaikea saada täällä jopa työharjoittelupaikkaa opintoihin liittyen. Vain yhteen paikkaan pääsin. Tätä vaikka minulle ei olisi tarvinnut edes maksaa mitään. Ehkä tämä on todellisuus täällä. Samalla on ole ainoa työtön. Meitä on monia ja kai jokaisella asiat mitkä vaikuttavat. 

Jokainen myös viettää päivänsä niin kuin parhaaksi näkee. Jos minä pidän puutarhan hoidosta ja perhosten katselusta niin kai minä saan aikaani niin viettää. En minullakin ollut elämässä aikoja jolloin olen voinut paljon huonommin ja en ole saanut iloa oikein mistään. Tai en ole nukkunut. Nyt on hyvä, että moni asia ilahduttaa ja jaksan tehdä paljon asioita.

Minun elämäni on pientä, mutta, en minä ala sitä häpeämään niin paljon etten voisi kirjoittaa arjestani. Olen monesti hävennyt itseäni ja elämääni muutenkin. En minä tavallaan ole mitään velkaa kenellekään. Elämääni voi ihmetellä, mutta ei arvostella. 

Äituäni autan ja huolehdin joistakin jutuista. Meillä ei ole muuten läheisiä ja omillaan ollaan. Näin minä hoidan tiettyjä juttuja. Kai sekin on ok kuitenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena näin toistuvasti unta, että olin tuvassa ja setäni katsoi minua ja silloin aloin nousta kohti kattoa ja leijailla siellä. Pelkäsin setäni katsetta unessa. Ja se leijumisen tunne oli pelottavaa.

On nuoruuteen liittyvä uni. Vanhemmiten en enää ainakaan minä ole nähnyt leijailu- tai lentämisunia. Nuorena näin niitä usein. Yleensä lentäminen unessa tarkoittaa kykyä kohota vaikeuksien yläpuolelle.

Toi leijuminen unessa on mullekin tuttua ja toistuvaa. Saatan hypähtää ja jäädäkin leijumaan pitkälle. Unessakin ihmettelen, miksen tälläistä taitoakaan ole muistanut :)

Tuo sinun unessa ihmettely, tuli siitä mieleeni että olisiko sinulla joku kyky/taito jota olet pitänyt vakan alla :D siis sellainen taito jota et ole itse vielä tiedostanut?