Suomen kielen vanhahtavat sanat ja ilmaisut

pehtoori

torppari

= maajussi Christian

Monilla on kyllä menny murre ja vanhahtavat sanat sekaisin

Maalikylille lähteminen. Syrjäkylien talot olivat maalaamattomia ja harmaita, kirkonkylillä taas oli sen verran hienoa että talotkin oli maalattuja. Nykyinen vastine olisi varmaan "lähteä keskustaan".

Ihan Aku Ankka kieltä :)

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 16:10"]

Aamulla sanomme "huomenta", mutta tuskin kukaan muuten käyttää huomenta aamun synonyymina.

[/quote]

Aamulla todetaan että niin se taas nousevi koi.

#2:n huuhkain voi tietysti olla myös monikon genetiivi nimestä Huuhka.

taitaa = osata,

suoda, harvoin enää käytössä.

Harvinainen konditionaalimuoto: luullee, saanee, lähtenee. Soisi käytettävän enemmän.

[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 00:04"]Viruttaa=huuhdella

[/quote]

säännöllisessä käytösdä kotiseudullani. Ei siismikään vanhahtava sana.

Täällä on tosi monia murresanoja. Lounais-Suomessa on yhäti aktiivikäytössä sellaiset sanat kuin suvi, ehtoo, hantuuki, läävä, reuhka ja pirtti, esimerkiksi.

Lisäksi on mainittu kasari ja kauhtana. Kasari on pieni kattila, jossa on varsi. Niitä ihan myydäänkin kasari-nimellä. 80-luvulla taas kauhtanat olivat suurta muotia, äidillänikin oli sellainen. Silkkisestä kankaasta tehty ainakin metrin leveä nilkkoihin asti ulottuva hihaton paita, jonka sai vyöllä uumalta kiinni halutessaan.

Paljon tuolla on minustakin sellaisia tämän päivän sanoja (renki, leninki, kokkeli... ) mutta kai ne voi olla vanhahtaviakin.

Muutama mainitsi hauskan näköinen, en ymmärrä miten se voi olla vanha sanonta, jos joku on hauskan näköinen, niin se on hauskan näköinen =).

Minusta vanha sana on tahdas, huulipunasta. Huulilla voi olla punainen tahdas.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 23:54"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 16:10"]

Aamulla sanomme "huomenta", mutta tuskin kukaan muuten käyttää huomenta aamun synonyymina. Sen sijaan sekä "ehtoo" että toivotus "ehtoota" ovat jääneet käytöstä.

[/quote]

Ehtoo on länsimurretta. Ilta on vain otettu kirjakieleen josta se on yleistynyt. Yhtälailla kesäkin on itämurretta ja suvi länsimurretta, suvi tosin on tainnut jäädä pois käytöstä.

[/quote]

On muuten kiinnostavaa, että viroksi ilta on õhtu ja kesä on suvi. Kertonee tiiviistä yhteyksistä juurikin Länsi-Suomeen?

[/quote]

Suomen nykykielihän on kompromissi, jolloin Länsi- ja itämurteista muodostettiin yhtenäinen kirjakieli. Kielioppi otettiin lännestä ja sanasto taasen idästä. 

Eli voisiko tämän persuteella vetää johtopäätöksen, että länsimurteet ja viron kieli ovat olleet/ ovat edelleen lähempänä toisiaan kuin viro ja suomen kirjakieli.

Akkuna joka nykyään on ikkuna. Sitä ennen kai oli räppänä.

porstua

halajan, haluan. 

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 16:10"]Aamulla sanomme "huomenta", mutta tuskin kukaan muuten käyttää huomenta aamun synonyymina. Sen sijaan sekä "ehtoo" että toivotus "ehtoota" ovat jääneet käytöstä.

[/quote]

Minä olen jo kauan käyttänyt klisheemäisen "huomenta"-fraasin tilalla merkityksellisempää sanaa, "aamua", kun haluan toivottaa jollekin hyvää aamua. Sanotaanhan englannin kielessäkin "good morning", eikä sillä varnasti tarkoiteta klisheemäistä ja onttoa "huomenta".

Hauska ,kuvaava sana Tyrvään murteessa on prottamo (prottama,kokkamo,kokkama) jonka ensi kerran kuulin tänne muuttaessani. Tarkoittaa vahinkoa "et sää tiärä kun mulle tuli semmonen prottamo että pudotin sen ison lautasen ja se meni ihan palasiks" / "mulle tuli semmonen prottamo auton kans että se jäi tiälle".

  Aikani mietin outoa sanaa kunnes keksin; ruotsistahan se tulee - kiireessä tapahtuu vahinkoja!! Ja sana kuulostaakin juuri niin kamalalta kuin paha vahinko...

  Edelleen käytössä yli 60-vuotiailla paikallisilla.

Tässä ketjussa on paljon sanoja, jotka eivät mitenkään ole "vanhahtavia" vaan pelkästään murteellisia (ehtoo) tai toisaalta kirjoittajansa suppeasta sanavarastosta johtuen listattuja (kasari). Todella vanhahtavia sanoja löytyy vaikka luontosanastosta:

Kaarne = korppi

Portimo = kärppä

Saarva = saukko

Kajava = lokki

Kouko = karhu

Tarvas = kauris

Kuusanka  = kuukkeli

Esimerkiksi kaarne on "alkuperäinen" nimitys korpille siinä mielessä, että sana polveutuu uralilaisesta kantakielestä asti. Korppi taas on uutta lainaa ruotsista.

Entäs tiesittekö näitä:

Pivo = koura (parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla ...)

Sepä = kaula

Tävy = keuhkot

Pii = hammas

Tuma = ydin (tuma on todentotta vanhaa suomea ja se on vain lainattu biologian sanastoon!)

Se on kylläkin HUUSI yhdellä ässällä näin ei-savolaiselle.

Kouko on kotimurteessani täi tai saivare, täin muna. Joku kielentutkija on joskus kiinnittänyt huomiota siihen, että karhusta ja täistä on käytetty samoja kiertoilmaisuja, esim pöpö. Liittynevät johonkin ikivanhaan uskomukseen. Lisäksi samat sanat tarkoittavat vielä pahaa henkeä (vrt. vanhassa virressä "kouvon mustan murhatöit").

Huuhkain - huuhkaja.

Söpö, ihan kuin huuhkain olisi joku laite jolla huuhkaillaan :D

Ajantasainen rikoslakimmehan alkaa:

"Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:"