Miksi jotkut sanoo toiselle "huomaa ettet sä ole kokenut mitään vaikeuksia"?

Ilmeisesti nämä on eläneet niin yksinkertaista elämää missä kaikki on aina mustavalkoista eikä mitään välisävyjä, ovat ihan tosissaan sitä mieltä että vaikeuksia voi vertailla ja uskovat että vanhemman kuolema on aina pahinta mitä lapselle voi tapahtua, eivätkä voi kuvitellakaan että toisilla voisi olla toisenlaisiakin vaikeuksia. Yksinkertaista elämää viettäviä yksinkertaisia ihmisiä.

Varmaan vanhempiensa menettämisestä katkeroituneiden suosikkilause. Yhyyh, byyh, mulla on ollut niin vaikeampaa kuin teillä.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan vanhempiensa menettämisestä katkeroituneiden suosikkilause. Yhyyh, byyh, mulla on ollut niin vaikeampaa kuin teillä.

Voi se olla pelkkä objektiivinen havainto. 

Tiedän moniakin joilla on ollut asiat niin hyvin, ettei elämässä ole tullut lemmikin kuolemaa kummoisempia ryppyjä vastaan ja hyvä niin.

Tämmöinen ihminen ei välttämättä osaa toimia tai reagoida ongelmien vaatimalla tavalla ja ylireagoi hyvinkin pieniin murteisiin sekä luhistuu kokonaan. Jos jotain oikeasti pahaa tapahtuu. Vaikka olisi pakotettu toimimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös orvoksi jäänyt voi olla pumpulissa elänyt.

Useimmat taitaa ollakin

Yleensä orvoksi jääneet joutuu tekemisiin sosiaaliviranomaisten kanssa vaikka sosiaalitoimen päätöksellä voidaankin sijoittaa esimerkiksi isovanhemmille.

Hahhah. Saako ne itse päättää mistään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan vanhempiensa menettämisestä katkeroituneiden suosikkilause. Yhyyh, byyh, mulla on ollut niin vaikeampaa kuin teillä.

Voi se olla pelkkä objektiivinen havainto. 

Tiedän moniakin joilla on ollut asiat niin hyvin, ettei elämässä ole tullut lemmikin kuolemaa kummoisempia ryppyjä vastaan ja hyvä niin.

Tämmöinen ihminen ei välttämättä osaa toimia tai reagoida ongelmien vaatimalla tavalla ja ylireagoi hyvinkin pieniin murteisiin sekä luhistuu kokonaan. Jos jotain oikeasti pahaa tapahtuu. Vaikka olisi pakotettu toimimaan.

Missä sitten on olemassa ne säännöt tai normit siihen, miten mihinkin vastoinkäymisten tulee reagoida tai miten toimia minkäkin ongelman kohdalla?

Voihan myös olla niin, että se sinun mielestäsi pieni murhe on jollekin se piste mikä kaikkien muiden vaikeuksien keskellä katkaisee elämänkamelin selän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että monilla ei itsehavainnointi ja -reflektio oikein toimi. Nimittäin tuollaisia juttuja ei sanota ilman jotain syytä eli laukaisevaa tekijää.

Jotain ihminen sanoo tai tekee sellaista, että toinen triggeröityy ja töksäyttelee jotain tuollaista. Ei siihen riitä pelkästään esim. iloinen elämänasenne. Eikä kukaan heittele tuollaista minään small talkina myöskään.

Minulle on sanonut kaveri noin jokin aika sitten, kun puhuttiin hautajaispukeutumisesta. Mainitsin jotain siitä millaiset vaatteet minulla oli mummoni hautajaisissa ja yksi toinen kaveri samassa porukassa kysyi että koska ja mihin mummo kuoli. Kun vastasin niin, niin tämä toinen kaveri alkoi ilkeillä, että susta kyllä huomaa ettei sulla ole ole ollut koskaan mitään oikeita vaikeuksia kun mummon kuolemakin on noin vaikeaa.

Etpä paljon ole kokenut jos olet surun murtama isovanhemman kuoleman takia.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan vanhempiensa menettämisestä katkeroituneiden suosikkilause. Yhyyh, byyh, mulla on ollut niin vaikeampaa kuin teillä.

Miten vaikeaa niillä vanhemmilla sitten

Olen tuon sanonut pari kertaa elämässäni, kun joku on alkanut minulta tivaamaan toisen asioista. Ei vain mitenkään voi jakeluun, että ihmisillä on omat haasteensa ja sen takia ei välttämättä ole aktiivisesti työelämässä. Jos ongelmista on päässyt yli niin sitten tämä ei olisi vaikeasti ymmärrettävä asia. Osa ihmisistä on ollut täysin pumpulissa elämänsä esim vanhemmat auttoivat eivätkä hakanneet. 

Niin no. Ei minulla mitään sellaisia koettelemuksia ole ollut, mistä en olisi selvinnyt.

Toki psykologi, jolle kerroin kolmesta keskenmenostani, ihmetteli, miten olen voinut niin rankoista kokemuksista selvitä niin hyvin. Ja se ei ole edes "pahinta", mitä minulle on tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Olen tuon sanonut pari kertaa elämässäni, kun joku on alkanut minulta tivaamaan toisen asioista. Ei vain mitenkään voi jakeluun, että ihmisillä on omat haasteensa ja sen takia ei välttämättä ole aktiivisesti työelämässä. Jos ongelmista on päässyt yli niin sitten tämä ei olisi vaikeasti ymmärrettävä asia. Osa ihmisistä on ollut täysin pumpulissa elämänsä esim vanhemmat auttoivat eivätkä hakanneet. 

Onko se pumpulissa olemista jos vanhemmat ei hakkaa? Voi luoja.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti nämä on eläneet niin yksinkertaista elämää missä kaikki on aina mustavalkoista eikä mitään välisävyjä, ovat ihan tosissaan sitä mieltä että vaikeuksia voi vertailla ja uskovat että vanhemman kuolema on aina pahinta mitä lapselle voi tapahtua, eivätkä voi kuvitellakaan että toisilla voisi olla toisenlaisiakin vaikeuksia. Yksinkertaista elämää viettäviä yksinkertaisia ihmisiä.

Kun on aina ollut kaikki hyvin ei osaa arvostaa sitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että monilla ei itsehavainnointi ja -reflektio oikein toimi. Nimittäin tuollaisia juttuja ei sanota ilman jotain syytä eli laukaisevaa tekijää.

Jotain ihminen sanoo tai tekee sellaista, että toinen triggeröityy ja töksäyttelee jotain tuollaista. Ei siihen riitä pelkästään esim. iloinen elämänasenne. Eikä kukaan heittele tuollaista minään small talkina myöskään.

Minulle on sanonut kaveri noin jokin aika sitten, kun puhuttiin hautajaispukeutumisesta. Mainitsin jotain siitä millaiset vaatteet minulla oli mummoni hautajaisissa ja yksi toinen kaveri samassa porukassa kysyi että koska ja mihin mummo kuoli. Kun vastasin niin, niin tämä toinen kaveri alkoi ilkeillä, että susta kyllä huomaa ettei sulla ole ole ollut koskaan mitään oikeita vaikeuksia kun mummon kuolemakin on noin vaikeaa.

Etpä paljon ole kokenut jos olet surun murtama isovanhemman kuoleman takia.

Etpä taida olla paljoa kokenut kun et ymmärrä että tästähän ei ollut kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen tietää. Tuollainen lausutaan silloin, kun selkeästi huomaa jonkun pumpulissa kasvaneen.

Sen oppii huomaamaan todella helposti. Oikeaa elämää nähneet ovat paljon rennompia eivätkä niuhota pikkuasioista. Pumpulissa kasvaneen näkee heti.

Mikä on oikeaa elämää?

Ryyppääminen, maksuhäiriöt, kissatappelut.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai just siinä arjessa vaikuttavat asiat harmittaa eniten, esimerkiksi avainten unohtaminen, jonkun haavan saaminen, bussin myöhästyminen jne.

Mutta ei kai näistä voi päätellä vielä mitään siit mitä ihminen yleensä on elämässäni kokenut.

Ei, eikä sitä muutenkaan jollekin wt-puolitutulle huvita alkaa asioitaan kertomaan. Helpompi valittaa vaikka säästä.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan vanhempiensa menettämisestä katkeroituneiden suosikkilause. Yhyyh, byyh, mulla on ollut niin vaikeampaa kuin teillä.

Miten senkin rankkuuden ottaa. Eihän elämä vanhemman menettäneelläkään sitä pelkästään ole vaan ihan tavallista arkeaan hekin elää huoltajansa kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan vanhempiensa menettämisestä katkeroituneiden suosikkilause. Yhyyh, byyh, mulla on ollut niin vaikeampaa kuin teillä.

Miten senkin rankkuuden ottaa. Eihän elämä vanhemman menettäneelläkään sitä pelkästään ole vaan ihan tavallista arkeaan hekin elää huoltajansa kanssa. 

Orvoksi jääneen elatuskin lankeaa huoltajille tai yhteiskunnalle, eli ei valittamista siinäkään. Kuolleiden vanhempiensa omaisuutta ei siis käytetä orvon elatukseen vaan hän perii kaiken.

Olen varma että monella ihmisellä on ollut paljon rankempia elämä kuin esimerkiksi lapsena orvoksi jääneellä kaverilla. Hänellä on aina ollut kaikki hyvin ja hyvä koti, kaikilla lapsilla se ei ole itsestäänselvyys.

Olin kuolemassa syöpään ja menin taksilla sairaalaan. Kuljettajat tinkasivat, olenko hoitaja vai lääkäri?

Kaikkea ei näe, jos ei tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan vanhempiensa menettämisestä katkeroituneiden suosikkilause. Yhyyh, byyh, mulla on ollut niin vaikeampaa kuin teillä.

Miten senkin rankkuuden ottaa. Eihän elämä vanhemman menettäneelläkään sitä pelkästään ole vaan ihan tavallista arkeaan hekin elää huoltajansa kanssa. 

Orvoksi jääneen elatuskin lankeaa huoltajille tai yhteiskunnalle, eli ei valittamista siinäkään. Kuolleiden vanhempiensa omaisuutta ei siis käytetä orvon elatukseen vaan hän perii kaiken.

Ja kaiken lisäksi sosiaalitoimi valvoo sijoitusta jos lastensuojelu mukana kuvioissa. Ei siis joudu ihan mihin tahansa.

Yleensä näin sanova on itse elänyt helppoa ja turvallista elämää.