Miksi jotkut sanoo toiselle "huomaa ettet sä ole kokenut mitään vaikeuksia"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen takia sanoo, kun jollekin on maailmanloppu kun pikkuvarpaan kynnen kärkeen tulee lohkeama. Se on tosiaan rankinta mitä ikinä voi olla ja kuvitella ja kaikki suhteellisuudentaju oikeista vaikeuksista ja ongelmista puuttuu kokonaan. Ja näitä pumpulissa kasvaneita riittää, muutenkin kaikessa erittäin egosentrisiä yksilöitä.

Tai sitten sinulle ei haluta kertoa kaikkea.

Valittaja kyllä valittaa kaikille, jotka sattuvat olemaan kuuloetäisyydellä.

Niin, valittaa siitä yhdestä asiasta. Et voi tietää hänen muita ongelmiaan.

Et nyt ymmärrä pointtia. Jos tällä valittajalla olisi "oikeita" ongelmia, hän ei tekisi suurta numeroa jostain kynnen lohkeamisesta tai vastaavasta.

No en kyllä sanoisi tuollaista ääneen.

Kyllä sitä joskus miettii, että onpahan ongelmat, kun jonkun kaverin koko viikko on mennyt siitä pilalle, että mies tuli yksi ilta töistä kotiin vasta klo 18 vaikka lupasi tulla klo 17.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen takia sanoo, kun jollekin on maailmanloppu kun pikkuvarpaan kynnen kärkeen tulee lohkeama. Se on tosiaan rankinta mitä ikinä voi olla ja kuvitella ja kaikki suhteellisuudentaju oikeista vaikeuksista ja ongelmista puuttuu kokonaan. Ja näitä pumpulissa kasvaneita riittää, muutenkin kaikessa erittäin egosentrisiä yksilöitä.

Tai sitten sinulle ei haluta kertoa kaikkea.

Valittaja kyllä valittaa kaikille, jotka sattuvat olemaan kuuloetäisyydellä.

Niin, valittaa siitä yhdestä asiasta. Et voi tietää hänen muita ongelmiaan.

Et nyt ymmärrä pointtia. Jos tällä valittajalla olisi "oikeita" ongelmia, hän ei tekisi suurta numeroa jostain kynnen lohkeamisesta tai vast

Millä tavalla hän tekee siitä suuren numeron?

"Millä tavalla hän tekee siitä suuren numeron?"

Kiitos ja näkemiin...not.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen takia sanoo, kun jollekin on maailmanloppu kun pikkuvarpaan kynnen kärkeen tulee lohkeama. Se on tosiaan rankinta mitä ikinä voi olla ja kuvitella ja kaikki suhteellisuudentaju oikeista vaikeuksista ja ongelmista puuttuu kokonaan. Ja näitä pumpulissa kasvaneita riittää, muutenkin kaikessa erittäin egosentrisiä yksilöitä.

Tai sitten sinulle ei haluta kertoa kaikkea.

Valittaja kyllä valittaa kaikille, jotka sattuvat olemaan kuuloetäisyydellä.

Niin, valittaa siitä yhdestä asiasta. Et voi tietää hänen muita ongelmiaan.

Et nyt ymmärrä pointtia. Jos tällä valittajalla olisi "oikeita" ongelmia, hän ei tekisi suurta numeroa jostain kynnen lohkeamisesta tai vast

Joskus on helpompaa valittaa niistä "pikkuasioista" kuin kipemmistä aiheista.

Miksi jotkut sanoo toiselle "huomaa ettet sä ole kokenut mitään vaikeuksia"?

Joskus saa väärän kuvan toisesta ja antaa sen takia pikatuomioita. Tai sitten on vain ylimielinen toiseen nähden.

Minäkin jäin jo nuorena leskeksi ja lapsi sairastui syöpään, olen ollut tulipalossa ja auto-onnettomuudessa ym. on tullut koettua. Ja sitten eräs tuli ja nimitteli henkisesti ihan kakaraksi lyhyen jutustelumme jälkeen. Vain koska olen iloisuuteni säilyttänyt, eikä elämän raskaita kokemuksia näy naamastani.

Kyllä on pienet ongelmat, kun pitää valittaa muiden valittamisesta. Isojen ongelmien äärellä ei muiden valittamista edes huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä se vertailu tosin mitään edes auta. Ei toisen huolet lähde pois sillä että toinen yrittää vähätellä niitä. Minusta typerä uskomus on myös se että vastoinkäymisiä voisi olla vain yhdenlaisia kerrallaan, tai että niitä pitäisi jotenkin vertailla. Kun äitipuoleni ja pikkusisarukseni kuolivat onnettomuudessa niin jotkut ihmiset sanoivat minulle että minun ei pitäisi rasittaa isää millään omilla huolillani koska hänellä on nyt niin vaikeaa, että pienet ongelmat ei ole mitään hänen kokemuksiinsa verrattuna. Isä itse taas oli ihan päinvastaista mieltä, hän korosti sitä, että hänelle voi kyllä kertoa asioita ihan kuten aiemminkin, ja niin teinkin.

Et olekaan kokenut koskaan mitään kummempia vastoinkäymisiä niin kun lapsena vanhempien eroa ja aikuisena omaa avioeroa. Sellaiset valittaa pikkujutuista jotka ei ole kok

Jopas oli kommentti. Itse olen menettänyt teininä vanhempani ja koko lapsuus oli yhtä hel*ettiä päihteiden ja väkivallan keskellä. Olisin toivonut, että vanhempani olisivat eronneet. Oma avioero oli kyllä pientä noiden lapsuuskokemusten rinnalla. 

Totta kai just siinä arjessa vaikuttavat asiat harmittaa eniten, esimerkiksi avainten unohtaminen, jonkun haavan saaminen, bussin myöhästyminen jne.

Mutta ei kai näistä voi päätellä vielä mitään siit mitä ihminen yleensä on elämässäni kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai just siinä arjessa vaikuttavat asiat harmittaa eniten, esimerkiksi avainten unohtaminen, jonkun haavan saaminen, bussin myöhästyminen jne.

Mutta ei kai näistä voi päätellä vielä mitään siit mitä ihminen yleensä on elämässäni kokenut.

En edes tiedä miten bussin myöhästyminen liittyy johonkin läheisen kuolemaan. Vai ihanko oikeasti jotkut ajattelee että no ei haittaa vaikka bussi on myöhässä ja olisi kiire, onhan mun läheinen kuollut eikä tää ole mitään siihen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen huomaa ihan jo perusasenteesta miten elämä on kohdellut. On helppo olla onnellinen ja luottavainen, huoleton ja positiivinen jos elämä on kohdellut hyvin.

Sen sijaan jos elämässä on ollut voittopuolisesti musertavan isoja takaiskuja eikä juurikaan positiivisia tapahtumia, elämänasenne on muotoutunut täysin toisenlaiseksi, ei uskalla ottaa riskejä kun se epäonnistuu kuitenkin, ei luota mihinkään, on varautunut, epäluuloinen ja puolustuskannalla koko ajan, on masentunut, apaattinen, jne.

Sanoisin että aidosti optimistisimpia ja sinnikkäimpiä ovat ne, jotka ovat kokeneet vaikeuksia ja päässeet niistä yli. Heitä näkee vapaaehtoistöissä ja muutenkin muita auttamassa. 

 

Vain, jos on sen verran voimavaroja / tuuria / resursseja / mitälie ollut jäljellä että on onnistu

En minä missään kohtaa väittänyt että niitä ihmisiä olisi jotenkin erityisen paljon. Tämä maahan olisi varsinainen onnela, jos näin olisi. Kunhan vain sanon, että se, onko kokenut vaikeuksia vai ei, ei varsinaisesti määritä sitä onko onnellinen vai ei. Ei pelkässä pumpulissa kasvanut yleensä ole erityisen onnellinen, eikä sellainen ihminen jolla on ollut pelkkää vaikeutta vailla tukiverkostoa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on pienet ongelmat, kun pitää valittaa muiden valittamisesta. Isojen ongelmien äärellä ei muiden valittamista edes huomaa.

Tämä on muuten aika totta

Vierailija kirjoitti:

Yhden meidän luokkalaisen perhettä kuoli tsunamissa ja koulussa opettaja vannotti meitä, että tämän oppilaan tilannetta pitää sitten kaikkien ymmärtää, eikä hänen kuullen saa puhua omista vanhemmista, uutisista jne., koska me muut emme voi ymmärtääkään miten vaikeaa hänellä on, koska me emme ole kokeneet mitään niin rankkaa ja meillä on ollut elämässä paljon helpompaa. Tiesin että silläkin hetkellä samalla luokalla oli yksi toinen jonka kotiolot oli tosi ankeat, ja mietin miltä hänestä tuntui.

Toisinaan siis syy, että joku sanoo jotain tuollaista on ihan ymmärtämättömyys, luulee itse toimivansa oikein mutta metsään menee.

Kamalaa. Toivottavasti opettaja edes jälkeenpäin tajusi hävetä uhoamistaan. Ei tsunamissa vanhemman menettäminen ole muiden lasten syytä.

Myös orvoksi jäänyt voi olla pumpulissa elänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen tietää. Tuollainen lausutaan silloin, kun selkeästi huomaa jonkun pumpulissa kasvaneen.

Sen oppii huomaamaan todella helposti. Oikeaa elämää nähneet ovat paljon rennompia eivätkä niuhota pikkuasioista. Pumpulissa kasvaneen näkee heti.

Mikä on oikeaa elämää?

Oikeaan elämään kuuluu turha draama sekä loiskiehunta, alkoholismi tai huimeet, itse aiheutetut tarpeettomat ongelmat sekä väkivalta.

Tarkeää on myös syyttää toisia ihmisiä omista ongelmista.

Vierailija kirjoitti:

Myös orvoksi jäänyt voi olla pumpulissa elänyt.

Niin, varsinkin jos on pidetty ja paapottu koko elämä ja kaikkea ollut yllinkyllin.

Kommentti on ymmärrettävä, jos toisella ei ole empatiakykyä tilanteessa.

Yksi tavallaan kaveri sanoi noin minulle, kun hän kertoi vaikeuksista biologisen ja oikean äitinsä välillä, en itse ottanut sen kummemmin kantaa enkä neuvonut suuntaan tai toiseen.

Kesken monologin tämä kaveri vaan totesi, että susta kyllä huomaa, että sä et ole kokenut mitään vaikeuksia ja sun elämä on aina ollut niin helppoa.

Muita ei kannata koskaan vähätellä kun ei voi tietää mitä kenenkin taustalla elämässä on tapahtunut. Se ettei asioista ole kovaan ääneen puhunut ei tarkoita etteikö ihminen olisi voinut kokea eriasteisia asioita jotka ovat muovanneet sen henkilön elämää. Kaikki kun ei kailota menestyksestä eikä varsinkaan vastoinkäymisistään yleisesti vaan ne voi olla niin henkilökohtaisia asioita ja vaikeitakin että vain harva ja valittu joukko niistä tietää.

Vastoinkäymisiin reagointi kertoo hyvin paljon yksilön kokemuksista ja joistain se hyvä sekä liiankin helppo elämä loistaa kuin Naantalin aurinko.

Sehän ei tietenkään ole huono juttu paitsi jos olet ekaa kertaa kusessa ja muserrut sen vastoinkäymisen alle.