Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttävin murresana?
Kommentit (1115)
Vierailija kirjoitti:
Tein juuri banaanimuffinsseja, ja ohjeessa sanottiin että ”tilsi banaanit”. Tilsi/tilsiminen/tilsiä tarkoittaa ilmeisesti jotain liiskaamista tai paloittelua, mutta alkoi ärsyttää koko sana niin paljon, että oli pakko etsiä toinen resepti :D
En tiedä minkä alueen murretta tuo on, mutta ainakaan meidän perheessä Pirkanmaalla kukaan ei tunnistanut tuota sanaa.
Kaakossa Savon ja Karjalan rajalla ainakin tunnettu, että kai se jostain tiältä päen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää, jos esim. leivontaohjeissa käytetään murresanoja, joiden merkitystä kaikki eivät tiedä.
Tein juuri banaanimuffinsseja, ja ohjeessa sanottiin että ”tilsi banaanit”. Tilsi/tilsiminen/tilsiä tarkoittaa ilmeisesti jotain liiskaamista tai paloittelua, mutta alkoi ärsyttää koko sana niin paljon, että oli pakko etsiä toinen resepti :D
En tiedä minkä alueen murretta tuo on, mutta ainakaan meidän perheessä Pirkanmaalla kukaan ei tunnistanut tuota sanaa.
Aika jännä, ettei kukaan tunnistanut. Minulle nimenomaan Pirkanmaalla opetettiin, että viinerin hillosilmä on nimeltään tilsa. Siitä päätellen tilsiminen olisi soseuttamista.
Joissain murteissa tilsa on tarkoittanut sitä lumipaakkua, joka muodostuu hevosen kavion tai kengän sisään. Jonkinlainen köntti siis keskellä jotain joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoilla hämäläisäijillä on oma imperatiivi. He eivät sano "huutakaa" vaan "pankaas nyh huutaen".
Tämä tuli tutuksi Reinikaisesta. "Pankaas pojat laittaen..."
Turkulaisten semmottine, tommottine ja tämmöttine ovat myös hauskoja.
Eniten ärsyttää "tua noi nii"-jankkaaminen, mutten tiedä, mistä se on peräisin. Eipä sitä täällä Jyväskylässä paljon kuulekaan.
Yhtä paha kuin pottumuusia makkarakastikkeen kera on: syön pottumuusia makkarakastikkeella: Voi olla sottasta touhua. Ite en yleensä julkisesti syö pottumuusia muulla ku haarukalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olikohan Huugo-peikon ääni Harri Hyttinen Hämeestä, kun Huugo sanoi: Lähdön paikka on huipulla. Pannaan startaten!
Mitä seevettiä tarkottaa: vetää hiljaskesi, vetää vakavaksi... Miksei hiljasesti, vakavasti tai hiljentää, vakavoidutta
Mitä on tunteisiin meno? mihin tunteisiin silloin mennään? Kaikkiinko? Vai pelkästään muutamaan Eikö voi sanoa: Loukkasinko sua pahasti tai Suutuitkos nyt ihan tyhjästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhoilla hämäläisäijillä on oma imperatiivi. He eivät sano "huutakaa" vaan "pankaas nyh huutaen".
Tämä tuli tutuksi Reinikaisesta. "Pankaas pojat laittaen..."
Turkulaisten semmottine, tommottine ja tämmöttine ovat myös hauskoja.
Eniten ärsyttää "tua noi nii"-jankkaaminen, mutten tiedä, mistä se on peräisin. Eipä sitä täällä Jyväskylässä paljon kuulekaan.
Tuanoinii on tietääkseni Porista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylässä toki puhutaan puhtaina suomea josta kaikki voi ottaa oppia.
En nyt menisi kehumaan mitään murrealuetta kirjakieleen vertaamalla. Se oli oikeastaan sattumaa, mikä murrealue pääsi voitolle silloin uskonpuhdistuksen aikoina, kun yhteisestä kirjakielestä sovittiin. Länsimurteet voittopuolisesti, mutta itämurteita otettiin myös mukaan. Ei muretta puhuessa siis tarvitse kenenkään tuntea huonommuutta, kun siinä on vain puhuja oikeassa. Kukin tyylillään. Murteiden ja muiden perinteiden vaaliminen on mielestäni arvokasta.
Uskonpuhdistuksen vuosisadalla ei oikeastaan "sovittu" kirjakielestä mitenkään. Sitä alettiin vain kirjoittaa (lähinnä Agricola alkoi, mutta toki paikannimiä ja henkilönnimiä oli kirjattu jo ennen häntäkin katolisella ajalla). Tällöin oli luonnollista, että pohjana oli Lounais-Suomen puheenparsi.
Myöhemmin sitten 1800-luvulla murteiden taistelun aikana väännettiin tästä ja savolaisedustuskin eli itämurteet saatiin kirjakieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"maistuu hyvälle" aargh.
näin puhutaan vain jossain päin Suomea, veikkaan Helsinkiä.
Mikä tässä vikana noin niinku kieliopillisesti? T. Helsinkiläinen
"Mut siis"
Kun noin sanoo, kuulostaa kuin perheen äitiä olisit kutsumassa, "mutsia", niin kuin ne jotkut sanoo.
"Mut siis olin panemassa kirjoja tuonne hyllyikköön"
Niin mitä olitkaan tekimässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oulun seudulta "niinkö" kun tarkoitetaan niin kuin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"maistuu hyvälle" aargh.
näin puhutaan vain jossain päin Suomea, veikkaan Helsinkiä.
Mikä tässä vikana noin niinku kieliopillisesti? T. Helsinkiläinen
No se, että jos sanot lihan maistuvan sialle, niin on vaikea tietää, syökö sika lihaa suurella halulla, vai maistuuko liha sialta. Tästä syystä kannattaisi käyttää ablatiivia.
Sama muiden verbien kanssa: "Hän näyttää miehelle" > joku näyttää miehelle jotain, mutta mitä? Paljasta pintaa? Vai näyttääkö joku mieheltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Allatiivista on tulossa hyvää vauhtia muutenkin jokin yleinen sijamuoto, joka korvaa mitä tahansa muuta sijamuotoa, ja siten sen tarkoitus alkaa hämärtyä. Oikeasti pitäisi sanoa "syy siihen, että", eli syy + illatiivi, mutta nykyään yhä useampi sanoo virheellisesti "syy sille, että" tai "syy koronan leviämiselle", "syy masennukselle" jne. Adessiivia käytetään myös riski-sanan yhteydessä: riski sairastumiselle. Parempi olisi tässäkin illatiivi: riski sairastumiseen, tai sanajärjestyksen ja sijamuodon vaihto: sairastumisen riski, kuoleman riski.
Tuntuu siis "sille", että riski allatiivin ylikäytölle on suuri ja syy sille on kielitajun heikkeneminen. Tilanne vaikuttaa pahalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"heittää kartanolle"
nakata kartanolle, viskata menehmän
Missäpäin tätä ”nakkaa kartanolle” käytetään?
Vierailija kirjoitti:
Turku
On lainasana venäjästä, ja tarkoittaa toria, kauppapaikkaa.
Lainasana Härreguud
Juuttina oisko jotain pohjoisen murretta?
Koko pohjois-karjalan ja ylipäätäänkin karjalan murteet (anteeksi vain karjalaiset palstailijat 😊)
Vierailija kirjoitti:
Rieska puhuttaessa perunalättysistä.
Oikea RIESKA on leipää joka tulee Lappeenrannasta!!
Ja otrarieska tulloo Savosta, perinneruoka. Potaattirieska on sitä litteetä ja otrarieska on ohrasta leivottua leipää ja leivän mallista.
Tuosta hauskasta kirjaimesta kuulin ensimmäisen kerran, kun Tuurissa eräs tyttö kysyi äidiltään reeveeree-levyjen sijaintia.