Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttävin murresana?
Kommentit (1115)
"Ooks" monikkomuodossa.
Vaiks, kummiskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka olen täältä Etelä-Suomesta, niin jonkun oululaisista linkkaama "alakko nää mua" kuulosti omaan korvaan todella söpöltä suhde-ehdotukselta:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää kun nykyajan tsadilaiset ovat ensin osanneet kolmekymmentä vuotta puhua normaalisti, mutta nyt yhden äkin ei enää osatakaan. He ovat todistetusti ennen osanneet sanoa: "Sä voit kiivetä sinne puuhun." Nyt ei osatakaan, vaan sanotaan: "Sä voit kipee sinne puuhun".
Ennen ovat osanneet sanoa kuten kuuluukin: "Mä en pysty istumaan/seisomaan/puhumaan"
Nyt ei sitten millään osata, vaan sanotaan: "Mä en pysty istua/seisoa/puhua"
TODELLA VAMMAISEN KUULOISTA!
Hahhah lol mä puhun just tolleen, enkä tosiaan häpee sitä. Enkä oo ees stadista, mut uudeltmaalt kumminki 😂😂 Ihme ajatus, et kaikil muil ku uusmaalaisil sais olla murre.
Mut jatkakaa toki kirjakielen puhumista.Nyt oli kyllä sellanen vastaus, että ei olisi voinut erehtyä luulemaan kuin uusimaalaiseksi.
Niin ja entäs sitte? Mun mielestä on kiva, jos ihmiset säilyttäisivät omat murteensa ja puhetapansa vaikka muuttaisivat pois kotiseuduilta. En ymmärrä niitä, jotka puhuvat toista murretta asuinpaikkakunnallaan ja jos menevät kotiseuduilleen kylään, niin puhuvat paikallista ”alkuperäistä” murretta. Suomen kieli on siitä hieno, että se on kielellisesti monimuotoinen.
Vierailija kirjoitti:
Turun murre on pahin. Kaikki lyhennetään paitsi "semmottist" ja "tämmöttist".
Imperfektin korvaaminen toisella muodolla: "Sillon mä olisin jääny tänne".
Lisäksi ärsyttää kun joissain murteissa ei sanota "semmosia" vaan "semmossia". Miksi siihen pitää lisätä se S?
Mua kans ärsyttää ylimääräinen s, esimerkiksi sanassa muussi. Se on muusi eikä mikään muussi.
Tämä ei liene murrejuttu, mutta mainoksissa ärsyttävästi äännetään myös jotkin sanat kahdella s:llä, tyypillisesti "appelssiini" ja "kalssium". Taisi olla K-kaupan mainos nyt viimeksi, jossa kehuskellaan appelssiineilla. Aikoinaan Tuuli Matinsalo mainosti maitoa tai jotain tuotetta, jossa on "kalssiumia".
Ylimääräisiä äänteitä sen sijaan diggaan joissain muissa sanoissa ja äänteissä. Esim. peenis on hauska aina kun sen kuulee, samoin meedia. Ja nyt epidemian aikana viirus kuulostaa luonnollisemmalta kuin pakotettu virus. Tamppooni on myös hyvä, ehdottomasti se pitää ääntää niin! Kuka oikeasti ääntäisi sen "tamponi"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olla poissa =oikein
Mennä poissa=väärin, mennä pois=oikein
"Hyvvee päevöö" sanotaan Savossa ja se kuulostaa tyhmältä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää kun nykyajan tsadilaiset ovat ensin osanneet kolmekymmentä vuotta puhua normaalisti, mutta nyt yhden äkin ei enää osatakaan. He ovat todistetusti ennen osanneet sanoa: "Sä voit kiivetä sinne puuhun." Nyt ei osatakaan, vaan sanotaan: "Sä voit kipee sinne puuhun".
Ennen ovat osanneet sanoa kuten kuuluukin: "Mä en pysty istumaan/seisomaan/puhumaan"
Nyt ei sitten millään osata, vaan sanotaan: "Mä en pysty istua/seisoa/puhua"
TODELLA VAMMAISEN KUULOISTA!
Tämä!! Tuhat kertaa tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veljmies kaappa. Vieläkö tuo lie mualimannavan reunalla Kuopiossa.
Vielähän tuo on entisen Anttilan tiloissa.
Anttilan takana oli Kuopion ensimmäinen hampurilaisravintola Hamburger Park. Liikeideana oli tehdä kaikista hampurilaisten nimistä kukko-päätteisiä, kalakukon tyyliin ja kääntää tuotos englanniksi.
Niinpä myynnissä oli: BigCock, MegaCock, DoubleCock, CheeseCock jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää kun nykyajan tsadilaiset ovat ensin osanneet kolmekymmentä vuotta puhua normaalisti, mutta nyt yhden äkin ei enää osatakaan. He ovat todistetusti ennen osanneet sanoa: "Sä voit kiivetä sinne puuhun." Nyt ei osatakaan, vaan sanotaan: "Sä voit kipee sinne puuhun".
Ennen ovat osanneet sanoa kuten kuuluukin: "Mä en pysty istumaan/seisomaan/puhumaan"
Nyt ei sitten millään osata, vaan sanotaan: "Mä en pysty istua/seisoa/puhua"
TODELLA VAMMAISEN KUULOISTA!
Hahhah lol mä puhun just tolleen, enkä tosiaan häpee sitä. Enkä oo ees stadista, mut uudeltmaalt kumminki 😂😂 Ihme ajatus, et kaikil muil ku uusmaalaisil sais olla murre.
Mut jatkakaa toki kirjakielen puhumista.Nyt oli kyllä sellanen vastaus, että ei olisi voinut erehtyä luulemaan kuin uusimaalaiseksi.
Niin ja entäs sitte? Mun mielestä on kiva, jos ihmiset säilyttäisivät omat murteensa ja puhetapansa vaikka muuttaisivat pois kotiseuduilta. En ymmärrä niitä, jotka puhuvat toista murretta asuinpaikkakunnallaan ja jos menevät kotiseuduilleen kylään, niin puhuvat paikallista ”alkuperäistä” murretta. Suomen kieli on siitä hieno, että se on kielellisesti monimuotoinen.
Ihmiset jäljittelevät toistensa puhetyylejä vaistomaisesti, joten erilaisissa kieliympäristöissä puhutaan eri tavalla ja alkuperäisen murteen säilyttäminen uudessa ympäristössä on vaikeampaa kuin siellä käytetyn puhetavan omaksuminen. Toki alkperäisen murteen voi sitten tunnistaa erityisistä ilmaisuista, aksentista, intonaatiosta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä
Siis v*tuttaa kun tuo hesalaisten lesominä on levinnyt tänne savoon asti. Miä se olla pittää.
savossa se on kyllä minä eikä miä. taitaa olla kymenlaaksossa miä, vai ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rario kun puhutaan radiosta.
Porin murretta?
Kuulostaa minullekin hiukan Porilta, tietävämmät vastaavat tähän, mutta muistan elävästi että isosetäni, Karjalan evakko ja kahden sodan veteraani, lausui vielä vanhoina päivinään sanan "radio" muodossa "ratio". Hänelle d oli aina t. Suhteellisen pitkälle koluttautunut mies joka ehti kerätä elämänsä aikana ihan kunnolla omaisuuttakin, muuten.
Ainakin entisen Säkkijärven alueelta kotoisin olevat vaihtavat d-kirjaimen t-kirjaimeksi. Voisin kuvitella että sama koskee muualtakin Karjalasta tulleita jossain määrin. Esimerkiksi oman isoisäni puheessa Lidl on liti ja demari on temari.
Jos se"tsadin" slangi noin vituttaa teitä juntteja, niin miksi pakkaudutte tänne asumaan?? Jätetään ne betoniesteet rajalle, ettei teitä tule enempää🙏
Ezzmeralda kirjoitti:
Jos se"tsadin" slangi noin vituttaa teitä juntteja, niin miksi pakkaudutte tänne asumaan?? Jätetään ne betoniesteet rajalle, ettei teitä tule enempää🙏
Tsadilainen saa helpoiten turpaansa Kuopion torin nakkikioskilla etuilemalla jonossa ja sanomalla: "Moi, mä oon tsadista."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rario kun puhutaan radiosta.
Porin murretta?
Kuulostaa minullekin hiukan Porilta, tietävämmät vastaavat tähän, mutta muistan elävästi että isosetäni, Karjalan evakko ja kahden sodan veteraani, lausui vielä vanhoina päivinään sanan "radio" muodossa "ratio". Hänelle d oli aina t. Suhteellisen pitkälle koluttautunut mies joka ehti kerätä elämänsä aikana ihan kunnolla omaisuuttakin, muuten.
Ainakin entisen Säkkijärven alueelta kotoisin olevat vaihtavat d-kirjaimen t-kirjaimeksi. Voisin kuvitella että sama koskee muualtakin Karjalasta tulleita jossain määrin. Esimerkiksi oman isoisäni puheessa Lidl on liti ja demari on temari.
Ei mun mielestä kuulu karjalaisuuteen tuo deen korvaaminen teellä. Joissakin sanoissa d jätettiin kokonaan pois, esim. sana sydän sanottiin Karjalassa syän. Mutta kyllä yleensä d-kirjain lausuttiin ihan normaalisti deeksi. Sen sijaan täällä Hämeessä syntynyt isäni sanoi d-kirjaimen aina teeksi. Aina. Se oli aina sytän, ratio, vatelma, vetenneito jne.
Äiti tuli Karjalasta, isä Hämeestä. Kumpaakin puhetta joutui kuulemaan.
Tuo Lidl nyt on niin hankala sana suomalaisille, että siitä kuulee vaikka minkälaisia versioita. Liti se on minunkin iäkkäille naapureilleni, eikä ne ole karjalaisia.
Itsekään ei aina jaksa sanoa niin täsmällisesti, kyllä me töissäkin sanotaan vaan, että ostin Litlistä. Puhekielessä ei kaikki aina ole niin metrilleen.
Liiteliä ja Liideliä saa kuulla ja jopa Liiteriä. Aina tulee ymmärretyksi kumminkin.
Sapluuna, sontsa, ämmä, räätikkäloota.