Lue keskustelun säännöt.
Jos gradu osoittautuu myöhemmin plagioiduksi, niin voidaanko tutkinto peruuttaa takautuvasti?
17.01.2018 |
..ja jos voidaan, niin pitäisikö tutkinnolla ansaitut rahat tällöin palauttaa maksajalle? Jos työntekijä on valmistunut vilpillisesti, onko hän ollut pätevä hoitamaan työtehtävää, jossa vaaditaan suoritettua tutkintoa?
Kommentit (277)
Vierailija kirjoitti:
Eikös noista gradujen sisällöistä suurimassa osassa about 75 % ole lähes suoraan lainattua tekstiä jostain muualta? Sitä on voitu vähän muokata ja yhdistellä eri lähteistä. Ainut ero sitten suoraan plagiointiin on se, että laittaa sivun alle lähteen mistä teksti on lainattu. Yksi kolmasosa sivusta on lainattujen lähteiden luotteloa :-)) Eli kun plagio, niin ilmoittaa rehellisesti lähteet. Siten pääsee niistä syytöksistä.
Plagiointi tarkoittaa nimenomaan sitä, että lainataan muttei ilmoiteta lähdettä!
Jos lainaa ja ilmoittaa lähteen, se on ihan tavallista tieteellisen tekstin kirjoittamista. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös noista gradujen sisällöistä suurimassa osassa about 75 % ole lähes suoraan lainattua tekstiä jostain muualta? Sitä on voitu vähän muokata ja yhdistellä eri lähteistä. Ainut ero sitten suoraan plagiointiin on se, että laittaa sivun alle lähteen mistä teksti on lainattu. Yksi kolmasosa sivusta on lainattujen lähteiden luotteloa :-)) Eli kun plagio, niin ilmoittaa rehellisesti lähteet. Siten pääsee niistä syytöksistä.
eli hukkaan heitettyä rahaa koko yliopisto
Arto Krupula Arto Luukkanen 16.1.2018 13:16
"Graduja, lisensiaattitöitä ja väitöskirjoja tarkastavana totean, että Tuomas Tiaisen plagiaatiosyytökset ovat vakavia syytöksiä ja niitä kannattaa perustella hieman paremmin ja tarkemmin.
Tiainen on nyt poliittisessa kiihkossaan hieman - sanotaanko kauniisti - laittanut kulmat suoriksi.
Huhtasaaren pro gradun aihe oli ”Kulttuuriset käytönnöt monikulttuurisessa perusopetusryhmässä”. Melkein diploomi-insinööri väittää kolmea kohtaa plagioiduksi: sivua 15, sivua 47 ja lopuksi sivun 40 kohtia.
Katsotaan ensimmäistä kohtaa. Nähdäkseni viitattu kohta on on näkyvissä asianmukaisesti. Siinä tekijä viittaa Hofsteden käsityksiin akkulturaatiosta ja selostaa hänen näkemyksiään.
Hän ei varasta tältä tutkijalta hänen ajatuksiaan tai väitä niitä omaksi. Kyse on deskriptiosta ja tutkijoiden ajatusten siteeraamisesta ts. mitä aikaisempi tutkimus on todennut ko. asiasta.
Kirjallisuus on merkitty selvästi. Humanistisissa tieteissä tällaiseen viittaukseen vaaditaan sukunimi, julkaisuvuosi ja sivujen numerot.
Parahin Tianen - ei tämä ole mitään rakettitiedettä. Merkintä on tehty asianmukaisesti eikä siinä ole mitään mullistavaa. Sama koskee näitä muita kohtia.
Ihmettelen tätä vaalikiihkoa. Gradun arvostelijat eivät ole nähneet näissä merkinnöissä mitään epäilyttävää. Tiaisen syytökset likaavat Huhtaasaaren kunniaa ja gradun tarkastajien kunniaa.
Tutkiskelin nämä kolme kohtaa tarkasti ja kriittisesti eikä tässä ole mitään kummallista. Huhtasaari ei väitä mitään kohtaa näissä omakseen tai esittele sitä omana tutkimukstuloksenaan. Hän merkitsee kirjallisuuden kuten pitääkin.
Suosittelen tulevalle diploomi-insinöörille syvällisempää perehtymistä plagiointien tunnistamiseen. Argumenttien pitää olla paljon vahvemmat.
Toivon samoin tässä yhteisessä riemussa iloinneiden keskustelijoiden rauhoittuvan ja itse perehtyvän tähän graduun sekä siihen miten tieteellisessä tekstissä argumentoidaan." Dosentti Arto Luukkanen toimii Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Luukkanen on väitellyt vuonna 1994.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tutkinnon mitätöinti vaatii erittäin räikeää plagiointia kuten käytännössä koko tutkielman sanasta sanaan kirjoittamista toisesta lähteestä.
Varmaan 80 % graduista on osittain plagioituja, sanamuotoja on väännelty vaan yms.
No huh. Vuosien "opiskelut" pohjalla ja opintojen sisäistäminen osoitetaan kopipeistaamalla muiden tekstiä. En ihmettele, että Suomi on tässä jamassa.
Tämä nyt tuskin on pelkästään Suomen ongelma. Tutkimusta on ylipäätään nykyään niin paljon, että jollakin graduntekijällä on käytännössä olemattomat mahdollisuudet keksiä aidosti uutta. Vanhoja juttuja yhdistellään ja pohdiskellaan.
Näinköhän sulta gradua löytyy? Ei siinä ole tarkoituskaan keksiä uutta vaan osoittaa hallitsevansa alan tieteellisen kirjoittamisen käytännöt ja metodiikka. Käytännöistä esimerkkinä mainittakoon LÄHDEVIITTAUKSET.
Parhaissa graduissa voidaan tehdä uutta tiedettä. Mutta niitä montaa Suomessa vuodessa valmistu. Yleensä niissä vertaillaan muiden tekemiä tutkimuksia jollain valitulla metodilla.
Puhunette humanismin alan graduista. Meillä luonnontieteellisessä miltei kaikki tekevät uutta tiedettä.
Ja sinusta yliopistoissa ei ole muita kuin humanistit ja luonnontieteilijät? Entäs matemaattiset ja tekniset alat, kauppatieteet ja oikeustieteet. Itse luen taloustiedettä ja kyllä siellä veivataan niitä samoja olemassa olevia teorioita gradusta toiseen ja pääosassa on niiden tulkinta erilaisissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tutkinnon mitätöinti vaatii erittäin räikeää plagiointia kuten käytännössä koko tutkielman sanasta sanaan kirjoittamista toisesta lähteestä.
Varmaan 80 % graduista on osittain plagioituja, sanamuotoja on väännelty vaan yms.
No huh. Vuosien "opiskelut" pohjalla ja opintojen sisäistäminen osoitetaan kopipeistaamalla muiden tekstiä. En ihmettele, että Suomi on tässä jamassa.
Tämä nyt tuskin on pelkästään Suomen ongelma. Tutkimusta on ylipäätään nykyään niin paljon, että jollakin graduntekijällä on käytännössä olemattomat mahdollisuudet keksiä aidosti uutta. Vanhoja juttuja yhdistellään ja pohdiskellaan.
Jos näin on, niin tarvitaanko näillä aloilla enää yliopisto opintoja?
Se, että sama yksittäinen aihe on loppuun kaluttu, ei tarkoita sitä, että yliopisto-opintoja ei tarvita. Aika harva menee yliopistoon tuottaakseen uutta tietoa, vaan saadakseen pätevyyden työelämään. Minusta on naurettavaa olettaa, että jokaikinen opiskelija keksisi jotain uutta ja mullistavaa. Tärkeintä on soveltaminen ja jonkinlainen ymmärrys siitä, miten homma toimii. Itse esimerkiksi teen graduni aiheesta, johon on valmis malli olemassa ja etsin vain datan ja katson miten se malli toimii juuri sen datan kohdalla.
En sano etteikö näitä tutkintoja edelleen tarvittaisi mutta eikö ne opinnot voitaisi suorittaa toisen asteen opintoina.
Ei voida. Miksi pitäisi? Miten luet jotain oikeustiedettä, kasvatustiedettä tai kieliä toisen asteen opintoina? Sehän tarkoittaisi, että toiselle asteelle pitäisi saada täsmälleen samat koulutusohjelmat samoine sisältöineen ja ainoa ero olisi se, että gradussa ei tarvitse tuottaa mitään omaa.
No juurikin näin. Jos tutkinto ei tue tieteellistä tutkimusta niin tämä olisi oikea tie.
No sitten ei kun tekemään kansalaisaloitetta sille, että oikeustiede ja yliopistotason kielet pitäisi saada toisen asteen koulutusohjelmiksi. Voisivat yliopistot tyhjentyä aika vauhdilla.
En ole laittamassa alulle mitään kansalaisaloitetta. Ymmärsit varmaan pointtini.
En ymmärtänyt. Etkö ihan oikeasti näe sitä tosiasiaa, että suurin osa hakeutuu yliopistoon nimenomaan saadakseen tutkinnon, eivätkä tehdäkseen tutkimusta? Tohtoriopiskelijat sitten ovat niitä tutkimukseen suuntautuneita (ainakin meidän alalla). Aika pieni osa sinne asti kuitenkaan etenee.
No eikö sen tutkinnon voisi tuolloin suorittaa muualla kuin yliopistossa?
No tottakai voisi, mikäli olisi olemassa se "muualla", missä sen voisi suorittaa. Kuten jo sanoin, voisi olla aika hiljaista yliopistoissa, jos ei-tutkijat hakisivat vastaavat tutkintonsa muualta. Mutta sehän ei ole näiden ei-tutkijoiden syy, että sitä ei muualla ole, joten ainoa vaihtoehto on mennä yliopistoon.
Minä ymmärsin, että sinusta on vääryys, että joku valmistuu yliopistosta ilman mitään aikomusta tehdä oikeaa tutkimusta. Siksi ajattelin, että haluat tämän vääryyden korjata.
Ymmärsit oikein. En kylläkään ajatellut korjata tätä vääryyttä. Se kun ei ole minun tehtäväni
No sitten sinun pitää vain hyväksyä se vääryys.
Et muuten vastannut tuohon kysymykseeni, mikä oli se sinun tieteellinen kontribuutiosi gradussa. Mitä uutta kehitit?
En ole tehnyt gradua
No kandi, lisuri, väikkäri?
En ole tehnyt mitään noista
No kai sinä nyt jotain olet tehnyt? Tai edes olet aloittanut? Muuten taidat olla vähän väärä ihminen sanomaan siitä, että gradujen pitäisi merkittävästi edistää tiedettä.
Olen tehnyt. Kiitos kysymästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tutkinnon mitätöinti vaatii erittäin räikeää plagiointia kuten käytännössä koko tutkielman sanasta sanaan kirjoittamista toisesta lähteestä.
Varmaan 80 % graduista on osittain plagioituja, sanamuotoja on väännelty vaan yms.
No huh. Vuosien "opiskelut" pohjalla ja opintojen sisäistäminen osoitetaan kopipeistaamalla muiden tekstiä. En ihmettele, että Suomi on tässä jamassa.
Tämä nyt tuskin on pelkästään Suomen ongelma. Tutkimusta on ylipäätään nykyään niin paljon, että jollakin graduntekijällä on käytännössä olemattomat mahdollisuudet keksiä aidosti uutta. Vanhoja juttuja yhdistellään ja pohdiskellaan.
Jos näin on, niin tarvitaanko näillä aloilla enää yliopisto opintoja?
Se, että sama yksittäinen aihe on loppuun kaluttu, ei tarkoita sitä, että yliopisto-opintoja ei tarvita. Aika harva menee yliopistoon tuottaakseen uutta tietoa, vaan saadakseen pätevyyden työelämään. Minusta on naurettavaa olettaa, että jokaikinen opiskelija keksisi jotain uutta ja mullistavaa. Tärkeintä on soveltaminen ja jonkinlainen ymmärrys siitä, miten homma toimii. Itse esimerkiksi teen graduni aiheesta, johon on valmis malli olemassa ja etsin vain datan ja katson miten se malli toimii juuri sen datan kohdalla.
En sano etteikö näitä tutkintoja edelleen tarvittaisi mutta eikö ne opinnot voitaisi suorittaa toisen asteen opintoina.
Ei voida. Miksi pitäisi? Miten luet jotain oikeustiedettä, kasvatustiedettä tai kieliä toisen asteen opintoina? Sehän tarkoittaisi, että toiselle asteelle pitäisi saada täsmälleen samat koulutusohjelmat samoine sisältöineen ja ainoa ero olisi se, että gradussa ei tarvitse tuottaa mitään omaa.
No juurikin näin. Jos tutkinto ei tue tieteellistä tutkimusta niin tämä olisi oikea tie.
No sitten ei kun tekemään kansalaisaloitetta sille, että oikeustiede ja yliopistotason kielet pitäisi saada toisen asteen koulutusohjelmiksi. Voisivat yliopistot tyhjentyä aika vauhdilla.
En ole laittamassa alulle mitään kansalaisaloitetta. Ymmärsit varmaan pointtini.
En ymmärtänyt. Etkö ihan oikeasti näe sitä tosiasiaa, että suurin osa hakeutuu yliopistoon nimenomaan saadakseen tutkinnon, eivätkä tehdäkseen tutkimusta? Tohtoriopiskelijat sitten ovat niitä tutkimukseen suuntautuneita (ainakin meidän alalla). Aika pieni osa sinne asti kuitenkaan etenee.
No eikö sen tutkinnon voisi tuolloin suorittaa muualla kuin yliopistossa?
No tottakai voisi, mikäli olisi olemassa se "muualla", missä sen voisi suorittaa. Kuten jo sanoin, voisi olla aika hiljaista yliopistoissa, jos ei-tutkijat hakisivat vastaavat tutkintonsa muualta. Mutta sehän ei ole näiden ei-tutkijoiden syy, että sitä ei muualla ole, joten ainoa vaihtoehto on mennä yliopistoon.
Minä ymmärsin, että sinusta on vääryys, että joku valmistuu yliopistosta ilman mitään aikomusta tehdä oikeaa tutkimusta. Siksi ajattelin, että haluat tämän vääryyden korjata.
Ymmärsit oikein. En kylläkään ajatellut korjata tätä vääryyttä. Se kun ei ole minun tehtäväni
No sitten sinun pitää vain hyväksyä se vääryys.
Et muuten vastannut tuohon kysymykseeni, mikä oli se sinun tieteellinen kontribuutiosi gradussa. Mitä uutta kehitit?
En ole tehnyt gradua
No kandi, lisuri, väikkäri?
En ole tehnyt mitään noista
No kai sinä nyt jotain olet tehnyt? Tai edes olet aloittanut? Muuten taidat olla vähän väärä ihminen sanomaan siitä, että gradujen pitäisi merkittävästi edistää tiedettä.
Olen tehnyt. Kiitos kysymästä
Niin, eli mitähän se mahtaa olla? Olet tehnyt yliopistossa tieteellistä tutkimusta, mutta et kandia, gradua, lisuria, etkä väikkäriä? Hmm, mielenkiintoista...
Shanghai-Slim kirjoitti:
Arto Krupula Arto Luukkanen 16.1.2018 13:16
"Graduja, lisensiaattitöitä ja väitöskirjoja tarkastavana totean, että Tuomas Tiaisen plagiaatiosyytökset ovat vakavia syytöksiä ja niitä kannattaa perustella hieman paremmin ja tarkemmin.
Tiainen on nyt poliittisessa kiihkossaan hieman - sanotaanko kauniisti - laittanut kulmat suoriksi.
Huhtasaaren pro gradun aihe oli ”Kulttuuriset käytönnöt monikulttuurisessa perusopetusryhmässä”. Melkein diploomi-insinööri väittää kolmea kohtaa plagioiduksi: sivua 15, sivua 47 ja lopuksi sivun 40 kohtia.
Katsotaan ensimmäistä kohtaa. Nähdäkseni viitattu kohta on on näkyvissä asianmukaisesti. Siinä tekijä viittaa Hofsteden käsityksiin akkulturaatiosta ja selostaa hänen näkemyksiään.
Hän ei varasta tältä tutkijalta hänen ajatuksiaan tai väitä niitä omaksi. Kyse on deskriptiosta ja tutkijoiden ajatusten siteeraamisesta ts. mitä aikaisempi tutkimus on todennut ko. asiasta.
Kirjallisuus on merkitty selvästi. Humanistisissa tieteissä tällaiseen viittaukseen vaaditaan sukunimi, julkaisuvuosi ja sivujen numerot.
Parahin Tianen - ei tämä ole mitään rakettitiedettä. Merkintä on tehty asianmukaisesti eikä siinä ole mitään mullistavaa. Sama koskee näitä muita kohtia.
Ihmettelen tätä vaalikiihkoa. Gradun arvostelijat eivät ole nähneet näissä merkinnöissä mitään epäilyttävää. Tiaisen syytökset likaavat Huhtaasaaren kunniaa ja gradun tarkastajien kunniaa.
Tutkiskelin nämä kolme kohtaa tarkasti ja kriittisesti eikä tässä ole mitään kummallista. Huhtasaari ei väitä mitään kohtaa näissä omakseen tai esittele sitä omana tutkimukstuloksenaan. Hän merkitsee kirjallisuuden kuten pitääkin.
Suosittelen tulevalle diploomi-insinöörille syvällisempää perehtymistä plagiointien tunnistamiseen. Argumenttien pitää olla paljon vahvemmat.
Toivon samoin tässä yhteisessä riemussa iloinneiden keskustelijoiden rauhoittuvan ja itse perehtyvän tähän graduun sekä siihen miten tieteellisessä tekstissä argumentoidaan." Dosentti Arto Luukkanen toimii Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa. Luukkanen on väitellyt vuonna 1994.
Oikein väikkärin tehnyt eikä silti tiedä mitä eroa on plagioinnilla ja virheellisillä lähdeviitteillä. Kukaan ei ole syyttänyt Huhtasaarta huonoista viitteistä. Plagiointi tarkoittaa tekstin suoraa kopioimista eli varastamista. Plagiointi ei katoa vaikka perään laittaisi lähdeviitteen, mutta jos käyttää lähdeviitettä, niin plagioinkista jää helposti kiinni. Laura ei ole plagioinut sitä tekstiä, mihin lähteessään viittaa, vaan aivan toista tekstiä, jota Laura on kopioinut monta riviä suoraan omaan graduunsa. Tämä kertoo siitä, että Laura on tehnyt plagioinnin hyvin tietoisesti ja yrittänyt peitellä jälkiään viittaamalla eri tekstiin kuin siihen plagioimaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös noista gradujen sisällöistä suurimassa osassa about 75 % ole lähes suoraan lainattua tekstiä jostain muualta? Sitä on voitu vähän muokata ja yhdistellä eri lähteistä. Ainut ero sitten suoraan plagiointiin on se, että laittaa sivun alle lähteen mistä teksti on lainattu. Yksi kolmasosa sivusta on lainattujen lähteiden luotteloa :-)) Eli kun plagio, niin ilmoittaa rehellisesti lähteet. Siten pääsee niistä syytöksistä.
Plagiointi tarkoittaa nimenomaan sitä, että lainataan muttei ilmoiteta lähdettä!
Jos lainaa ja ilmoittaa lähteen, se on ihan tavallista tieteellisen tekstin kirjoittamista. :D
Eikä tarkoita, vaan plagiointi tarkoittaa tekstin suoraa kopioimista. Plagioida voi vaikka laittaisi perään oikean lähdeviitteen, se on vaan todella tyhmää koska siitä jää helposti kiinni. Jotta lainattu teksti ei olisi plagioitu, niin se pitää olla _omin sanoin kirjoitettu_ ja sen lisäksi siinä pitää olla oikea lähdeviite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös noista gradujen sisällöistä suurimassa osassa about 75 % ole lähes suoraan lainattua tekstiä jostain muualta? Sitä on voitu vähän muokata ja yhdistellä eri lähteistä. Ainut ero sitten suoraan plagiointiin on se, että laittaa sivun alle lähteen mistä teksti on lainattu. Yksi kolmasosa sivusta on lainattujen lähteiden luotteloa :-)) Eli kun plagio, niin ilmoittaa rehellisesti lähteet. Siten pääsee niistä syytöksistä.
Plagiointi tarkoittaa nimenomaan sitä, että lainataan muttei ilmoiteta lähdettä!
Jos lainaa ja ilmoittaa lähteen, se on ihan tavallista tieteellisen tekstin kirjoittamista. :D
Eikä tarkoita, vaan plagiointi tarkoittaa tekstin suoraa kopioimista. Plagioida voi vaikka laittaisi perään oikean lähdeviitteen, se on vaan todella tyhmää koska siitä jää helposti kiinni. Jotta lainattu teksti ei olisi plagioitu, niin se pitää olla _omin sanoin kirjoitettu_ ja sen lisäksi siinä pitää olla oikea lähdeviite.
Öö, ei. Suora lainaaminen ei ole kyllä plagiointia, vaan ihan sallittua. Tietysti siihen pitää olla hyvä syy, eikä sitä saa olla liikaa. Esimerkiksi käsitteiden määrittelyt ovat usein ihan suoria lainauksia ja se on usein ihan välttämätöntäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös noista gradujen sisällöistä suurimassa osassa about 75 % ole lähes suoraan lainattua tekstiä jostain muualta? Sitä on voitu vähän muokata ja yhdistellä eri lähteistä. Ainut ero sitten suoraan plagiointiin on se, että laittaa sivun alle lähteen mistä teksti on lainattu. Yksi kolmasosa sivusta on lainattujen lähteiden luotteloa :-)) Eli kun plagio, niin ilmoittaa rehellisesti lähteet. Siten pääsee niistä syytöksistä.
Plagiointi tarkoittaa nimenomaan sitä, että lainataan muttei ilmoiteta lähdettä!
Jos lainaa ja ilmoittaa lähteen, se on ihan tavallista tieteellisen tekstin kirjoittamista. :D
Eikä tarkoita, vaan plagiointi tarkoittaa tekstin suoraa kopioimista. Plagioida voi vaikka laittaisi perään oikean lähdeviitteen, se on vaan todella tyhmää koska siitä jää helposti kiinni. Jotta lainattu teksti ei olisi plagioitu, niin se pitää olla _omin sanoin kirjoitettu_ ja sen lisäksi siinä pitää olla oikea lähdeviite.
Öö, ei. Suora lainaaminen ei ole kyllä plagiointia, vaan ihan sallittua. Tietysti siihen pitää olla hyvä syy, eikä sitä saa olla liikaa. Esimerkiksi käsitteiden määrittelyt ovat usein ihan suoria lainauksia ja se on usein ihan välttämätöntäkin.
Monen rivin suora lainaaminen ilman sitaatteja nimenomaan on plagiointia, eikä se pelastu edes oikealla lähdeviitteellä. Käsitteiden määrittely on ihan eri asia kuin monen lauseen kopioiminen toiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös noista gradujen sisällöistä suurimassa osassa about 75 % ole lähes suoraan lainattua tekstiä jostain muualta? Sitä on voitu vähän muokata ja yhdistellä eri lähteistä. Ainut ero sitten suoraan plagiointiin on se, että laittaa sivun alle lähteen mistä teksti on lainattu. Yksi kolmasosa sivusta on lainattujen lähteiden luotteloa :-)) Eli kun plagio, niin ilmoittaa rehellisesti lähteet. Siten pääsee niistä syytöksistä.
Plagiointi tarkoittaa nimenomaan sitä, että lainataan muttei ilmoiteta lähdettä!
Jos lainaa ja ilmoittaa lähteen, se on ihan tavallista tieteellisen tekstin kirjoittamista. :D
Eikä tarkoita, vaan plagiointi tarkoittaa tekstin suoraa kopioimista. Plagioida voi vaikka laittaisi perään oikean lähdeviitteen, se on vaan todella tyhmää koska siitä jää helposti kiinni. Jotta lainattu teksti ei olisi plagioitu, niin se pitää olla _omin sanoin kirjoitettu_ ja sen lisäksi siinä pitää olla oikea lähdeviite.
Öö, ei. Suora lainaaminen ei ole kyllä plagiointia, vaan ihan sallittua. Tietysti siihen pitää olla hyvä syy, eikä sitä saa olla liikaa. Esimerkiksi käsitteiden määrittelyt ovat usein ihan suoria lainauksia ja se on usein ihan välttämätöntäkin.
Monen rivin suora lainaaminen ilman sitaatteja nimenomaan on plagiointia, eikä se pelastu edes oikealla lähdeviitteellä. Käsitteiden määrittely on ihan eri asia kuin monen lauseen kopioiminen toiselta.
Hokemalla ei oikeasti luoda totuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös noista gradujen sisällöistä suurimassa osassa about 75 % ole lähes suoraan lainattua tekstiä jostain muualta? Sitä on voitu vähän muokata ja yhdistellä eri lähteistä. Ainut ero sitten suoraan plagiointiin on se, että laittaa sivun alle lähteen mistä teksti on lainattu. Yksi kolmasosa sivusta on lainattujen lähteiden luotteloa :-)) Eli kun plagio, niin ilmoittaa rehellisesti lähteet. Siten pääsee niistä syytöksistä.
Plagiointi tarkoittaa nimenomaan sitä, että lainataan muttei ilmoiteta lähdettä!
Jos lainaa ja ilmoittaa lähteen, se on ihan tavallista tieteellisen tekstin kirjoittamista. :D
Eikä tarkoita, vaan plagiointi tarkoittaa tekstin suoraa kopioimista. Plagioida voi vaikka laittaisi perään oikean lähdeviitteen, se on vaan todella tyhmää koska siitä jää helposti kiinni. Jotta lainattu teksti ei olisi plagioitu, niin se pitää olla _omin sanoin kirjoitettu_ ja sen lisäksi siinä pitää olla oikea lähdeviite.
Öö, ei. Suora lainaaminen ei ole kyllä plagiointia, vaan ihan sallittua. Tietysti siihen pitää olla hyvä syy, eikä sitä saa olla liikaa. Esimerkiksi käsitteiden määrittelyt ovat usein ihan suoria lainauksia ja se on usein ihan välttämätöntäkin.
Monen rivin suora lainaaminen ilman sitaatteja nimenomaan on plagiointia, eikä se pelastu edes oikealla lähdeviitteellä. Käsitteiden määrittely on ihan eri asia kuin monen lauseen kopioiminen toiselta.
Mistäs sinä nuo sitaatit nyt tähän vedit? Suora lainaus voi olla myös sitaattien sisällä. Myös lainauskäytännöt vaihtelevat tiedekunnittain. Meillä on ohje, että suoran lainauksen pitää selkeästi erottua tekstistä ja sitaattien lisäksi voi käyttää esimerkiksi kursivointia tai sisennystä omana kappaleenaan. Ne sitaatit eivät nyt liity tähän oikein mitenkään. Sinä puhuit että suora lainaus on aina plagiointia, mutta nyt sitten vetoatkin johonkin sitaatteihin.
Opinnäytetöissä ei pääosin ole tarkoitus keksiä mitään uutta (maisterivaiheen opiskelijalta ei periaatteessa sellaista odoteta), vaan kyetä osoittamaan hallitevansa tieteenalan tutkimuskäytännön. Se, että gradusta suuri osa on viittauksia olemassaolevaan tieteelliseen tutkimukseen, on siis ihan tarkoituskin - niinhän on itseasiassa väitöskirjoissakin. Tieteessä tutkija aina sijoittaa tutkimuksensa olemassaolevaan tieteelliseen kontekstiin ja tutkimus vailla viittauksia muiden tutkijoiden töihin, on täysin mahdoton ajatus. Lainaukset muiden tutkimuksista pitää toki lähdeviittein selkeästi erottaa omasta tekstistä.
Luultavasti plagioiduksi epäillyissä töissä suuressa osassa on kyse lähinnä ongelmista lähdeviittauksissa -ei ole osattu tai tajuttu erottaa omaa tekstiä viittaukista muiden töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kylläpä täällä on termit suloisen sekaisin. Ei ymmärretä mitä eroa on plagioinnilla ja normaalilla tieteellisellä kirjoittamisella. Plagiointi == kopioidaan sanasta sanaan toisen tuottamaa sisältöä mainitsematta lähdettä ja osoittamalla, mikä on lainattua tekstiä. Normaalia tieteellistä kieltä onkin tuoda esille käytettävästä aineistosta se tietopohja (aikaisemmin kertynyt tieto) johon nojaa oman tutkimuksensa. Ja tämähän ei nimenomaan ole "omaa keksimistä", se "oma keksiminen" on sitten kun yhdistetään vanha tieto (joka on tuotu lukijan tietoon sitaatein ja lainauksin) oman tutkimuksen tulosten kanssa. Näin omat havainnot omasta tutkimuksesta joko vahvistaa tai muokkaa olemassa olevaa tietoa. Eli kaikissa graduissa PITÄÄ OLLA tutkittua tietoa ja näin olleen lainauksia olemassa olevaan tietoon. Mitä enemmän sen parempi periaatteessa. Plagiointia taas ei saa olla. Näiden ero on aivan selkeä. Sitaatteja käytän lähinnä powerpointeissa, harvemmin teksteissä ellei alkuperäinen teksti ole mielestäni "täydellinen" eli kiteyttää asian erinomaisesti minun tekstini tarpeisiin nähden ja kaikki omat tuotokseni hukkaavat jotain olennaista sisällöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös noista gradujen sisällöistä suurimassa osassa about 75 % ole lähes suoraan lainattua tekstiä jostain muualta? Sitä on voitu vähän muokata ja yhdistellä eri lähteistä. Ainut ero sitten suoraan plagiointiin on se, että laittaa sivun alle lähteen mistä teksti on lainattu. Yksi kolmasosa sivusta on lainattujen lähteiden luotteloa :-)) Eli kun plagio, niin ilmoittaa rehellisesti lähteet. Siten pääsee niistä syytöksistä.
Plagiointi tarkoittaa nimenomaan sitä, että lainataan muttei ilmoiteta lähdettä!
Jos lainaa ja ilmoittaa lähteen, se on ihan tavallista tieteellisen tekstin kirjoittamista. :D
Eikä tarkoita, vaan plagiointi tarkoittaa tekstin suoraa kopioimista. Plagioida voi vaikka laittaisi perään oikean lähdeviitteen, se on vaan todella tyhmää koska siitä jää helposti kiinni. Jotta lainattu teksti ei olisi plagioitu, niin se pitää olla _omin sanoin kirjoitettu_ ja sen lisäksi siinä pitää olla oikea lähdeviite.
Öö, ei. Suora lainaaminen ei ole kyllä plagiointia, vaan ihan sallittua. Tietysti siihen pitää olla hyvä syy, eikä sitä saa olla liikaa. Esimerkiksi käsitteiden määrittelyt ovat usein ihan suoria lainauksia ja se on usein ihan välttämätöntäkin.
Monen rivin suora lainaaminen ilman sitaatteja nimenomaan on plagiointia, eikä se pelastu edes oikealla lähdeviitteellä. Käsitteiden määrittely on ihan eri asia kuin monen lauseen kopioiminen toiselta.
Mistäs sinä nuo sitaatit nyt tähän vedit? Suora lainaus voi olla myös sitaattien sisällä. Myös lainauskäytännöt vaihtelevat tiedekunnittain. Meillä on ohje, että suoran lainauksen pitää selkeästi erottua tekstistä ja sitaattien lisäksi voi käyttää esimerkiksi kursivointia tai sisennystä omana kappaleenaan. Ne sitaatit eivät nyt liity tähän oikein mitenkään. Sinä puhuit että suora lainaus on aina plagiointia, mutta nyt sitten vetoatkin johonkin sitaatteihin.
Nyt taidat sekoittaa sanat "sitaatti" ja "lainausmerkki" keskenään. sitaatti on se itse sisältö ja yleensä erotetaan lainausmerkein ("sitaatti")
Eihän Huhtasaari edes plagioinut mitään. Niissä teksteissä on lähteet perässä ja joku liberaali vaan harmitteli ettei ole lähdeviittausta sinne minne hän olisi halunnut. Ei ole sen takia kun tämän liberaalin suosimassa artikkelissa ja Lauran lukemassa kirjassa oli molemmissa samat asiat eikä niitä lähteitä merkata kuin yhteen paikkaan. Ainoa iso virhe minkä Laura teki on se, että hän otti tekstiä vähän liian suoraan, eli noita muutamaa kappaletta olisi pitänyt muokata paljon enemmän, mutta niissä on perässä lähdeviittaukset merkattu siten, että niistä käy ilmi että kyseessä ei ole Lauran omaa ajattelua, vaan yhteenvetoa lähteestä. Isoin ongelma siis lähinnä se, että yhteenveto on lähes suoraan sanasta sanaan sama kuin alkuperäisellä kirjoittajalla. Muutama sana on vaihdettu ja sillä perusteella jätetty lainausmerkit pois. Käytännössä kolme tuommoista koko gradussa ei kyllä johtaisi edes arvosanan tiputtamiseen, ellei ole ollut ihan kahden arvosanan rajoilla tai samanlaisia löydy paljon enemmänkin kuin nyt on ilmoitettu löytyneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös noista gradujen sisällöistä suurimassa osassa about 75 % ole lähes suoraan lainattua tekstiä jostain muualta? Sitä on voitu vähän muokata ja yhdistellä eri lähteistä. Ainut ero sitten suoraan plagiointiin on se, että laittaa sivun alle lähteen mistä teksti on lainattu. Yksi kolmasosa sivusta on lainattujen lähteiden luotteloa :-)) Eli kun plagio, niin ilmoittaa rehellisesti lähteet. Siten pääsee niistä syytöksistä.
Plagiointi tarkoittaa nimenomaan sitä, että lainataan muttei ilmoiteta lähdettä!
Jos lainaa ja ilmoittaa lähteen, se on ihan tavallista tieteellisen tekstin kirjoittamista. :D
Eikä tarkoita, vaan plagiointi tarkoittaa tekstin suoraa kopioimista. Plagioida voi vaikka laittaisi perään oikean lähdeviitteen, se on vaan todella tyhmää koska siitä jää helposti kiinni. Jotta lainattu teksti ei olisi plagioitu, niin se pitää olla _omin sanoin kirjoitettu_ ja sen lisäksi siinä pitää olla oikea lähdeviite.
Öö, ei. Suora lainaaminen ei ole kyllä plagiointia, vaan ihan sallittua. Tietysti siihen pitää olla hyvä syy, eikä sitä saa olla liikaa. Esimerkiksi käsitteiden määrittelyt ovat usein ihan suoria lainauksia ja se on usein ihan välttämätöntäkin.
Monen rivin suora lainaaminen ilman sitaatteja nimenomaan on plagiointia, eikä se pelastu edes oikealla lähdeviitteellä. Käsitteiden määrittely on ihan eri asia kuin monen lauseen kopioiminen toiselta.
Mistäs sinä nuo sitaatit nyt tähän vedit? Suora lainaus voi olla myös sitaattien sisällä. Myös lainauskäytännöt vaihtelevat tiedekunnittain. Meillä on ohje, että suoran lainauksen pitää selkeästi erottua tekstistä ja sitaattien lisäksi voi käyttää esimerkiksi kursivointia tai sisennystä omana kappaleenaan. Ne sitaatit eivät nyt liity tähän oikein mitenkään. Sinä puhuit että suora lainaus on aina plagiointia, mutta nyt sitten vetoatkin johonkin sitaatteihin.
Nyt taidat sekoittaa sanat "sitaatti" ja "lainausmerkki" keskenään. sitaatti on se itse sisältö ja yleensä erotetaan lainausmerkein ("sitaatti")
Kyllä. Edellinen kommentoija kuitenkin kirjoitta ensin noista sitaateista näin: "suora lainaaminen ilman sitaatteja". Oletin, että hän tarkoitti lainausmerkkejä. Tai sitten en ymmärrä hänen viestiään ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Eihän Huhtasaari edes plagioinut mitään. Niissä teksteissä on lähteet perässä ja joku liberaali vaan harmitteli ettei ole lähdeviittausta sinne minne hän olisi halunnut. Ei ole sen takia kun tämän liberaalin suosimassa artikkelissa ja Lauran lukemassa kirjassa oli molemmissa samat asiat eikä niitä lähteitä merkata kuin yhteen paikkaan. Ainoa iso virhe minkä Laura teki on se, että hän otti tekstiä vähän liian suoraan, eli noita muutamaa kappaletta olisi pitänyt muokata paljon enemmän, mutta niissä on perässä lähdeviittaukset merkattu siten, että niistä käy ilmi että kyseessä ei ole Lauran omaa ajattelua, vaan yhteenvetoa lähteestä. Isoin ongelma siis lähinnä se, että yhteenveto on lähes suoraan sanasta sanaan sama kuin alkuperäisellä kirjoittajalla. Muutama sana on vaihdettu ja sillä perusteella jätetty lainausmerkit pois. Käytännössä kolme tuommoista koko gradussa ei kyllä johtaisi edes arvosanan tiputtamiseen, ellei ole ollut ihan kahden arvosanan rajoilla tai samanlaisia löydy paljon enemmänkin kuin nyt on ilmoitettu löytyneen.
No tuohan onkin juuri olennaista, ovatko ne lähteet unohtuneet sieltä muualta, vai onko kyse siitä, että yhteenveto, jossa nimenomaan pitäisi olla enimmäkseen omaa tuotosta ja pohdintaa. Muuttaahan se nyt kokonaisuutta aika ratkaisevasti, jos sitä omaa pohdintaa ei jää juuri lainkaan. Jos taas on kyse jostain teoriaosan selostuksesta, jossa puhutaan niistä perusasioista ja lähtökohdista, eihän tuolla ole niinkään vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös noista gradujen sisällöistä suurimassa osassa about 75 % ole lähes suoraan lainattua tekstiä jostain muualta? Sitä on voitu vähän muokata ja yhdistellä eri lähteistä. Ainut ero sitten suoraan plagiointiin on se, että laittaa sivun alle lähteen mistä teksti on lainattu. Yksi kolmasosa sivusta on lainattujen lähteiden luotteloa :-)) Eli kun plagio, niin ilmoittaa rehellisesti lähteet. Siten pääsee niistä syytöksistä.
Plagiointi tarkoittaa nimenomaan sitä, että lainataan muttei ilmoiteta lähdettä!
Jos lainaa ja ilmoittaa lähteen, se on ihan tavallista tieteellisen tekstin kirjoittamista. :D
Eikä tarkoita, vaan plagiointi tarkoittaa tekstin suoraa kopioimista. Plagioida voi vaikka laittaisi perään oikean lähdeviitteen, se on vaan todella tyhmää koska siitä jää helposti kiinni. Jotta lainattu teksti ei olisi plagioitu, niin se pitää olla _omin sanoin kirjoitettu_ ja sen lisäksi siinä pitää olla oikea lähdeviite.
Öö, ei. Suora lainaaminen ei ole kyllä plagiointia, vaan ihan sallittua. Tietysti siihen pitää olla hyvä syy, eikä sitä saa olla liikaa. Esimerkiksi käsitteiden määrittelyt ovat usein ihan suoria lainauksia ja se on usein ihan välttämätöntäkin.
Monen rivin suora lainaaminen ilman sitaatteja nimenomaan on plagiointia, eikä se pelastu edes oikealla lähdeviitteellä. Käsitteiden määrittely on ihan eri asia kuin monen lauseen kopioiminen toiselta.
Mistäs sinä nuo sitaatit nyt tähän vedit? Suora lainaus voi olla myös sitaattien sisällä. Myös lainauskäytännöt vaihtelevat tiedekunnittain. Meillä on ohje, että suoran lainauksen pitää selkeästi erottua tekstistä ja sitaattien lisäksi voi käyttää esimerkiksi kursivointia tai sisennystä omana kappaleenaan. Ne sitaatit eivät nyt liity tähän oikein mitenkään. Sinä puhuit että suora lainaus on aina plagiointia, mutta nyt sitten vetoatkin johonkin sitaatteihin.
Nyt taidat sekoittaa sanat "sitaatti" ja "lainausmerkki" keskenään. sitaatti on se itse sisältö ja yleensä erotetaan lainausmerkein ("sitaatti")
Kyllä. Edellinen kommentoija kuitenkin kirjoitta ensin noista sitaateista näin: "suora lainaaminen ilman sitaatteja". Oletin, että hän tarkoitti lainausmerkkejä. Tai sitten en ymmärrä hänen viestiään ollenkaan.
Voisiko alapeukuttaja kertoa, miten itse ymmärtää tuon lainaamani kohdan? Minä en sitä nyt ymmärtänyt, jos siinä ei viitattukaan lainausmerkkeihin.
Puhunette humanismin alan graduista. Meillä luonnontieteellisessä miltei kaikki tekevät uutta tiedettä.