Voi hyvä tavaton mä olen suossa ja syvällä
Peliriippuvuus. Hiton peliriippuvuus. Tänään tuli rahaa, joista piti käyttää sen verran elämiseen ja tyttären kaverin synttärilahjaan ja rahattomalle puolisolle vähän, että kun lapsilisät tulee niin saan sitten jäljelle jäävät + lapsilisät laittaa vuokraan. Mitä mä tein? Pelasin kaiken. Jestas tätä ahdistuksen määrää.... Mies meni töistä suoraan päiväunille ja mä olen tärissyt ja itkenyt tässä koko ajan. Voi hyvä luoja. Mies ei tiedä enkä tiedä miten uskallan sille kertoa, silläkään ei ole yhtään rahaa ja odottaa nyt että annan sille vähän niinkun lupasin. Kävin kaikki sukulaiset jo mielessäni läpi eikä kenelläkään ole oikeesti yhtään sen enempää rahaa. Sähkölaskukin rästissä ja piti se tänään maksaa. Mä olen niin tyhmä, voi hyvä tavaton mä olen tyhmä. Tänään pitäisi lähteä lapsen kanssa kotiin (eri osoitteet) eikä ole sinnekään rahaa ostaa mitään. Kun saisi edes sen verran että voisin tolle miehelle antaa muutaman kympin ja ensihätään ruokaa kotiin. Voisin miettiä sitten sitä vuokraa/sähkölaskua.. Mutta kun sukulais/tuttavapiiri on hyvin suppea eikä kenelläkään oikeesti ole lainata. Heti ensitöikseni suljin pelitilin kokonaan ja muutama muu paikka missä olen pelannu on suljettu ajat sitten enkä uusia saa avata. Mutta mitäs mä nyt sitten teen.... Jestas mä olen surkea.
Kommentit (58)
Ap, oletko yhtään sisäistänyt että tilanteessasi on muutakin pielessä kuin pelaaminen? En tarkoita haukkua enkä pahoittaa mieltäsi, toivon että selviät ja että teillä on hyvä tulevaisuus. Mutta nyt sun täytyy ryhtyä toimeen eikä surkutella. Et ole ensimmäinen etkä viimeinen joka ryssii asiat, mutta sun tilanne on nyt sellainen että se aiheuttaa lapselle suurempaa vahinkoa kuin sinulle. Sinä pääset tästä yli, mutta lapselle on todella rankkaa katsoa vierestä vanhempien ahdinkoa.
Kun olet saanut tilanteen selvitettyä sosiaalitoimen, diakonien ja mielenterveystoimiston kanssa ja maksettua sähkölaskun, ala keräämään kaappiin makaronia, soijarouhetta, kaurahiutaleita, kuivahiivaa, sämpylä- ja vehnäjauhoja ja vaikka ison pänikän mehutiivistettä ja säilykkeitä niin ei tarvitse enää pelätä että katastrofin iskiessä jäisi lapsi ruokkimatta. Sitten alat säästämään vaikka käteistä turvalliseen paikkaan hädän varalle.
Ymmärrän. Itsekin joskus pelasin puolen kuun tilin tunnissa. Pikavipillä maksoin vuokran ja sitä vippiä tässä edelleen maksan takaisin. Mulla ehkä toimi toi iso ryssiminen niin paljon, että ei kyllä sen jälkeen ole tullut enää pelattua ollenkaan.
Mies käy töissä ja sinä työttömänä elätät häntä (lainaat rahaa)??
Peliriippuvuus on mun mielestä vielä ihan siedettävissä oleva riippuvuus, jos nyt yhtään lohduttaa. Selviätte kyllä!
Pahemmat riippuvuuden ovat niitä, joisa ihminen tuhlaa rahansa tai terveytensä johonkin sellaiseen, joka tuhoaa ihmisen.
Pelaaminen ei onneksi tuhoa ketään suoranaisesti, vaikka isojen rahasummien häviäminen onkin varmasti karmeata.
Alkoholisti (esimerkkinä vain) sen sijaan tuhoaa ihan suoraan itseään, samoi kuin narkkarikin. Siinä on lopputuloksena yleensä terveyden menetys ja kuolemakin helposti, sen lisäksi, että kaikki rahat menevät aineisiin.
Mulla on riippuvuuden muotona läheisriippuvuus. Roikun miehessä, joka tuhoaa mut vähitellen, kuin hitaasti vaikuttava myrkky. Fyysisellä ja henkisellä väkivallalla. Jälkimmäinen väkivallan muoto on pahempaa. Enkä pääse tästä pois.
Olen yrittänyt lähteä, en ole edes kertoja laskenut. Mutta jokaisen kerran jälkeen olen niellyt kaiken ylpeyteni sekä itsekunnioitukseni ja palannut takaisin. Olen myynyt arvoni ihmisenä.
Palaan aina takaisin anteeksipyydellen, anoen vielä yhtä mahdollisuutta hyvään liittoon. Hajoan tähän.
Enää en edes yritä lähteä, koska kaikki tuntuu miljoonakertaa vaikeammalta sen jälkeen. Mahtavaa. Että tähän on tultu, enkä voi tehdä mitään muuta, kuin katsella itseni tuhoutuvan (terveys & työkyky + se työ menivät jo ajat sitten: mitä on jäljellä? vapiseva hermoraunio ihmisestä, joka vielä vuosia sitten nautti elämästään täysillä).
Mies ei muutu, mutta minä muutun. Olen varjo entisestäni ja säikyn pienimpiäkin risahduksia.
Sanotaan, ettei toisen sielua voi kukaan viedä. Miten minusta tuntuu, että sekin on jo mennyt. En ainakaan tunnu löytävän sitä olennaisinta enää sisältäni. En löydä enää itseäni.
Lähti tämä stoori vähän pitkäksi. Mutta totta tämä on. Haluaisin auttaa kaikkia muita riippuvuuksista kärsiviä niin paljon.
T. Likainen kynnysmatto
Kuulehan.
Sinun pitää nyt kertoa asiasta miehellesi. Tiedän, että se on vaikeaa, mutta sinä tarvitset apua riippuvuutesi kanssa. Olet varmaankin salannut asian häneltä tähän asti? Kerro hänelle ja pyydä hänen apuaan, jotta pääsisit riippuvuutesi kanssa hallintaan. Etsikää yhdessä netistä palveluja peliriippuvaisille - uskon että sellaisia kyllä on saatavilla! Ottakaa tilanteesi nyt ihan todesta ja tehkää konkreettisia toimia, joilla varmistatte että tämä ei enää toistu.
Jos miehesi on hyvä ja luotettava, voit jopa ehdottaa että jatkossa palkkarahasi (tai mistä nyt rahaa saatkin) maksettaisiin suoraan hänen tililleen. Silloin sinun on paljon vaikeampaa tuhlata niitä. Tee ihan mitä vain täytyy tehdä, jotta saat estettyä itseäsi pilaamasta teidän elämäänne!
Yritä luottaa mieheesi ja siihen, että saatte asiat järjestykseen kun vain toimitte yhdessä ja tuette toisianne! Tämä yksi talouskriisi ei varmaan vielä kaada maailmaa ja saatte jotenkin maksurästit järjesteltyä. Siihenkin saa neuvontaa ja apua tarvittaessa. Tärkeintä on, että myönnät nyt avoimesti sekä itsellesi että miehellesi, että tarvitset apua, ja opettelet ottamaan sitä vastaan.
Tsemppiä kovasti, tiedän kuinka musertavalta sinusta varmasti tuntuu!
Voi, en osaa auttaa. Rahaa ei saa nopeasti myymälläkään kirppareilla. Panttaamalla, jos on jotain sen arvoista, mutta pitäisi sitten olla varaa lunastaakin se takaisin?
Itsekin tullut välillä pelattua, mutta onneksi on vielä pysynyt hanskassa.
laita sposti. Laitan viestin niin vastaa siihen tilinumerolla. Laitan 350€ tulee.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 17:17"]
laita sposti. Laitan viestin niin vastaa siihen tilinumerolla. Laitan 350€ tulee.
[/quote]
Ja mistä tiedät, että sähköpostin laittanut on juuri ap? Minäkin voisin tähän laittaa omani ja väittää olevani ap.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 17:18"][quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 17:17"]
laita sposti. Laitan viestin niin vastaa siihen tilinumerolla. Laitan 350€ tulee.
[/quote]
Ja mistä tiedät, että sähköpostin laittanut on juuri ap? Minäkin voisin tähän laittaa omani ja väittää olevani ap.
[/quote]
En tiedä. Halusin kai auttaa.
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 17:17"]
laita sposti. Laitan viestin niin vastaa siihen tilinumerolla. Laitan 350€ tulee.
[/quote]
Voi jestas kun se menisikin noin, saisin sähön maksettua ja ripeän avun että edes pärjättäisi tässä. Mutta ei taida olla ihan luotettavimmasta päästä tämä tyyli, olit tosissasi tai et, niin kiitos silti.
Ja kiitos muillekin. Pakko mun on miehelle kertoa, kun ei tosiaan ole sitä rahaa nyt...hävettää vaan niin kamalasti ja ajoin nyt hänetkin pulaan. Huh..kamala tilanne.
-ap
Häpeän tunteesta se lähtee se matka toipumiseen...
t. alkkis
Pikavippi. Mutta luottotiedot tietty menneet?
[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 17:07"]Peliriippuvuus. Hiton peliriippuvuus. Tänään tuli rahaa, joista piti käyttää sen verran elämiseen ja tyttären kaverin synttärilahjaan ja rahattomalle puolisolle vähän, että kun lapsilisät tulee niin saan sitten jäljelle jäävät + lapsilisät laittaa vuokraan. Mitä mä tein? Pelasin kaiken. Jestas tätä ahdistuksen määrää.... Mies meni töistä suoraan päiväunille ja mä olen tärissyt ja itkenyt tässä koko ajan. Voi hyvä luoja. Mies ei tiedä enkä tiedä miten uskallan sille kertoa, silläkään ei ole yhtään rahaa ja odottaa nyt että annan sille vähän niinkun lupasin. Kävin kaikki sukulaiset jo mielessäni läpi eikä kenelläkään ole oikeesti yhtään sen enempää rahaa. Sähkölaskukin rästissä ja piti se tänään maksaa. Mä olen niin tyhmä, voi hyvä tavaton mä olen tyhmä. Tänään pitäisi lähteä lapsen kanssa kotiin (eri osoitteet) eikä ole sinnekään rahaa ostaa mitään. Kun saisi edes sen verran että voisin tolle miehelle antaa muutaman kympin ja ensihätään ruokaa kotiin. Voisin miettiä sitten sitä vuokraa/sähkölaskua.. Mutta kun sukulais/tuttavapiiri on hyvin suppea eikä kenelläkään oikeesti ole lainata. Heti ensitöikseni suljin pelitilin kokonaan ja muutama muu paikka missä olen pelannu on suljettu ajat sitten enkä uusia saa avata. Mutta mitäs mä nyt sitten teen.... Jestas mä olen surkea.
[/quote]
Tsemppiä. Asuin itse yhdessä peliriippuvaisen kanssa ja oli kyllä kurjaa. Hae apua ja tee päätös että nyt riittää. Sää et koskaan tule voittamaan sellaista summaa jolla saat asiat kuntoon, mutta jos nyt otat asioista kiinni niin elämä voi olla ihan mukavaa jatkossa. Puhu avoimesti riippuvuudestasi, mutta älä käytä sitä tekosyynä. Kun vain tahtoa löytyy ja otat kaikki keinot, kuten tuo palkan siirtäminen luotettavalle henkilölle käyttöön niin selviät kyllä. Mutta sun on pakko tehdä iso muutos eikä jatkaa samalla mallilla ja kuvitella että pärjäät yksin. Raha-asiat selviää selvittämällä mutta luottamus on vaikeampi saada takaisin. Myös sun oma luottamus itseesi.
Heippa 59. No alapa vetämään jotain opiaattihuumetta joka aamu 3 kk, niin katsotaan, kummasta sun on koejakson jälkeen helpompi päästä eroon, siitä vai kuvitellusta traagisen raastavasta ihmissuhteestasi? Ei oikeen voi verrata.
Ja nyt otat yhteyttä sosiaalitoimistoon jos et pysty selvittämään lapsesi asioita ja turvaamaan hyvinvointia teille.
Nyt yhteys sosiaalitoimeen ja kaikkialle mistä apua saat! Älä vähättele tilannetta mutta älä myöskään lannistu. Myöhemmin kun olet toiminut oikein, huomaat ettei tilanne ollutkaan sen itkun ja ahdistuksen arvoinen, vaan se herätti sinut elämään parempaa ja vastuullisempaa elämää jossa voit olla itsestäsi ylpeä.