Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Akateemisista kauppatieteilijöillä suurin työttömyys!

Vierailija
18.02.2015 |

Akateemisten työttömyys kasvaa nopeasti. Suurin työttömyys on kauppatieteilijöillä, myös yhteiskunta- ja valtiotieteilijät työllistyvät huonosta.

Enää ei kannata pyrkiä Kauppakorkeaan. Töitä ei löydy, eikä koulu edes valmista mihinkään ammattiin.

Parhaiten työllistyvät johonkin ammattiin valmistuvat, kuten lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, farmaseutit, opettajat, psykologit ym.

Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.

 

http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1424229726299.html

http://yle.fi/uutiset/naissa_ammateissa_tyollistyt_takuulla/6441997

 

 

 

Kommentit (122)

Vierailija
1/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]

Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.

[/quote]

What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.

[/quote]

 

Oletko ihan sekaisin?

Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?

Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!

Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!

Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.

Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!

 

"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.

Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm

 

Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.

"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."

http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm

 

KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.

SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm

 

 

[/quote]

En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.

[/quote]

 

Huh, mitä puppua.

Helsingin yliopisto on maailman yliopistojen vertailussa AINOA suomalainen yliopisto, joka pääsee 100 parhaan joukkoon!

Muut Suomen yliopistot ovat jossain 300 huonommalla puolella.

"Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73. Sijoitus on ollut melko vakaa. 12 kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76.

Muista suomalaisyliopistoista 500 maailman parhaan yliopiston listalle pääsivät Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoille 301-400 sekä Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sijoille 401-500. Yli sadan meneviä sijoituksia ei yksilöidä tarkasti."

 

http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/helsingin_yliopisto_73_paras_maailmassa_9274.html

 

 

[/quote]

Niinpä. "Arvostettu" Tampereen yliopisto ei mahdu edes 500 parhaan joukkoon... ;) Suuret ovat tasoerot Suomessa. Ei yhtään ihme, että osa työnantajista palkkaa vain Helsingin yliopistosta valmistuneita.

Vierailija
2/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä sitä työttömyyttä tarvitse hirveästi murehtia. Sosiaalitoimisto löytyy kaupungista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:29"]

OT. Juttelin kerran erään kauppatieteilijämiehen kanssa. Hän oli suorittanut tutkintonsa aivan rimaa hipoen: gradu a, suurin osa opintokokonaisuuksista 1, vain pääaineesta 2, joka taisi olla markkinointi. Kertoi, ettei koskaan ole ollut ongelmia työllistymisen kanssa.

Ajat ovat varmasti muuttuneet...

[/quote]

 

Mitä sitten, täyspätevä on vaikka kaikista olisi 1.

Vierailija
4/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:47"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:56"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]

 

Enää ei kannata pyrkiä Kauppakorkeaan. Töitä ei löydy, eikä koulu edes valmista mihinkään ammattiin.

[/quote]

 

Verkostot, verkostot

[/quote]

 

Kaikilla ei ole verkostoja. Eikä työpaikkoja riitä kaikille. Jokaiseen vapaaseen paikkaan on satoja hakijoita.

Nimim. Kokemusta on...

[/quote]

 

Ei varmaan mutta onko tässä maassa HSE:ia parempaa paikkaa verkostoitua (suomenkieliselle).

Vierailija
5/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]

Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.

[/quote]

What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.

[/quote]

 

Oletko ihan sekaisin?

Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?

Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!

Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!

Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.

Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!

 

"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.

Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm

 

Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.

"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."

http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm

 

KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.

SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm

 

 

[/quote]

En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.

[/quote]

 

Huh, mitä puppua.

Helsingin yliopisto on maailman yliopistojen vertailussa AINOA suomalainen yliopisto, joka pääsee 100 parhaan joukkoon!

Muut Suomen yliopistot ovat jossain 300 huonommalla puolella.

"Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73. Sijoitus on ollut melko vakaa. 12 kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76.

Muista suomalaisyliopistoista 500 maailman parhaan yliopiston listalle pääsivät Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoille 301-400 sekä Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sijoille 401-500. Yli sadan meneviä sijoituksia ei yksilöidä tarkasti."

 

http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/helsingin_yliopisto_73_paras_maailmassa_9274.html

 

 

[/quote]

Niinpä. "Arvostettu" Tampereen yliopisto ei mahdu edes 500 parhaan joukkoon... ;) Suuret ovat tasoerot Suomessa. Ei yhtään ihme, että osa työnantajista palkkaa vain Helsingin yliopistosta valmistuneita.

[/quote]

Missähän sellaisia työnantajia on, paitsi märissä päiväunissasi? ;) Pääainettani (eikä muuten edes laajaa sivuainettani) ei opeteta edes Helsingissä. Miksi siis olisin hakeutunut HY:n joka pärjää jonkun ihan muun alan tutkimuksen vuoksi noissa luokituksissa? Varsinkaan, kun Helsingissä ei ole edes vapaata sivuaineoikeutta. Ja mitä käytännön vaikutusta kussakin yliopistossa julkaistulla tutkimuksella on käytännön perusopetukseen, jolla on yksin merkitystä perustutkinto-opiskelijalle?

Yritä nyt kehittää parempia provoja, ettet ihan sitä Helsinkiä nolaa.

Vierailija
6/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:35"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]

Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.

[/quote]

What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.

[/quote]

 

Oletko ihan sekaisin?

Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?

Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!

Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!

Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.

Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!

 

"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.

Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm

 

Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.

"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."

http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm

 

KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.

SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm

 

 

[/quote]

En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.

[/quote]

 

Huh, mitä puppua.

Helsingin yliopisto on maailman yliopistojen vertailussa AINOA suomalainen yliopisto, joka pääsee 100 parhaan joukkoon!

Muut Suomen yliopistot ovat jossain 300 huonommalla puolella.

"Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73. Sijoitus on ollut melko vakaa. 12 kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76.

Muista suomalaisyliopistoista 500 maailman parhaan yliopiston listalle pääsivät Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoille 301-400 sekä Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sijoille 401-500. Yli sadan meneviä sijoituksia ei yksilöidä tarkasti."

 

http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/helsingin_yliopisto_73_paras_maailmassa_9274.html

 

 

[/quote]

Niinpä. "Arvostettu" Tampereen yliopisto ei mahdu edes 500 parhaan joukkoon... ;) Suuret ovat tasoerot Suomessa. Ei yhtään ihme, että osa työnantajista palkkaa vain Helsingin yliopistosta valmistuneita.

[/quote]

Missähän sellaisia työnantajia on, paitsi märissä päiväunissasi? ;) Pääainettani (eikä muuten edes laajaa sivuainettani) ei opeteta edes Helsingissä. Miksi siis olisin hakeutunut HY:n joka pärjää jonkun ihan muun alan tutkimuksen vuoksi noissa luokituksissa? Varsinkaan, kun Helsingissä ei ole edes vapaata sivuaineoikeutta. Ja mitä käytännön vaikutusta kussakin yliopistossa julkaistulla tutkimuksella on käytännön perusopetukseen, jolla on yksin merkitystä perustutkinto-opiskelijalle?

Yritä nyt kehittää parempia provoja, ettet ihan sitä Helsinkiä nolaa.

[/quote]

Eihän tässä nyt sinusta ja sinun opinnoistasi ollut kyse, vaan yliopistojen yleisestä tasosta. Yliopistojen tasoa mitataan maailmalla jatkuvasti, ja valitettavasti Suomesta vain yksi yliopisto - Helsingin yliopisto - on maailman mittakaavassa hyvää tasoa. Muut tulevat hyvin kaukana perässä. Työnantajat eivät myöskään ole tyhmiä, myös he seuraavat näitä tutkimuksia.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:05"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:35"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]

Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.

[/quote]

What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.

[/quote]

 

Oletko ihan sekaisin?

Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?

Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!

Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!

Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.

Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!

 

"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.

Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm

 

Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.

"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."

http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm

 

KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.

SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm

 

 

[/quote]

En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.

[/quote]

 

Huh, mitä puppua.

Helsingin yliopisto on maailman yliopistojen vertailussa AINOA suomalainen yliopisto, joka pääsee 100 parhaan joukkoon!

Muut Suomen yliopistot ovat jossain 300 huonommalla puolella.

"Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73. Sijoitus on ollut melko vakaa. 12 kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76.

Muista suomalaisyliopistoista 500 maailman parhaan yliopiston listalle pääsivät Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoille 301-400 sekä Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sijoille 401-500. Yli sadan meneviä sijoituksia ei yksilöidä tarkasti."

 

http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/helsingin_yliopisto_73_paras_maailmassa_9274.html

 

 

[/quote]

Niinpä. "Arvostettu" Tampereen yliopisto ei mahdu edes 500 parhaan joukkoon... ;) Suuret ovat tasoerot Suomessa. Ei yhtään ihme, että osa työnantajista palkkaa vain Helsingin yliopistosta valmistuneita.

[/quote]

Missähän sellaisia työnantajia on, paitsi märissä päiväunissasi? ;) Pääainettani (eikä muuten edes laajaa sivuainettani) ei opeteta edes Helsingissä. Miksi siis olisin hakeutunut HY:n joka pärjää jonkun ihan muun alan tutkimuksen vuoksi noissa luokituksissa? Varsinkaan, kun Helsingissä ei ole edes vapaata sivuaineoikeutta. Ja mitä käytännön vaikutusta kussakin yliopistossa julkaistulla tutkimuksella on käytännön perusopetukseen, jolla on yksin merkitystä perustutkinto-opiskelijalle?

Yritä nyt kehittää parempia provoja, ettet ihan sitä Helsinkiä nolaa.

[/quote]

Eihän tässä nyt sinusta ja sinun opinnoistasi ollut kyse, vaan yliopistojen yleisestä tasosta. Yliopistojen tasoa mitataan maailmalla jatkuvasti, ja valitettavasti Suomesta vain yksi yliopisto - Helsingin yliopisto - on maailman mittakaavassa hyvää tasoa. Muut tulevat hyvin kaukana perässä. Työnantajat eivät myöskään ole tyhmiä, myös he seuraavat näitä tutkimuksia.

 
[/quote]

Ja nämä mittaukset perustuvat yliopistoissa tehtävään tutkimustyöhön (julkaisuihin), ei opetuksen tasoon.

Vierailija
8/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:01"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:59"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]

Huolestuttavaa on se, että vain julkinen sektori työllistää. Pitäisiköhän vihdoin oikein reippaasti leikata esim. sosiaali- ja terveydenhuollosta ja apteekkien katteista, jotta rahaa saadaan veronkevennyksiin, vauhdittamaan talouden kasvua.

[/quote]

Leikattaisiin nyt ensiksi vaikka siitä maahanmuutosta ja kehitysavusta ennen kuin aletaan romuttamaan hyvinvointivaltiota.

[/quote]

Mitä ihmeen hyvinvointia tuottaa joku apteekki? Apteekkiverkostoa voisi karsia rankalla kädellä, jos kunnassa ei ole enää terveyskeskusta, niin sen apteekinkin tarve on aika kyseenalainen. Itsehoitolääkkeet voisi laittaa K-marketteihin myyntiin.

[/quote]

 

Nuoren ja terveen lapsellista puhetta.

Oletko yhtään kärryllä mihin suuntaan terveydenhuollossa kuljetaan?

Haja-asutusalueiden fyysisiä terveyskeskuspalveluja korvataan kiihtyvällä tahdilla tietotekniikan avulla toteutettavilla etäistunnoilla. Lääkäri tapaa potilaan verkkoistunnossa nettikameran välityksellä ja määrää lääkkeet sähköisen reseptin avulla suoraan apteekkiin.

Lääkärikäynti onnistuu netti-istunnolla, mutta lääkkeitä ei voi lähettää digitaalisesti, vaan ne on edelleenkin haettava sieltä apteekista.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:05"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:35"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"]

Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet.

[/quote]

What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä.

[/quote]

 

Oletko ihan sekaisin?

Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan?

Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA!

Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita!

Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen.

Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa.

Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!

 

"Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi.

Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita."

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm

 

Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan.

"Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan."

http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm

 

KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat.

SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta!

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm

 

 

[/quote]

En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo.

[/quote]

 

Huh, mitä puppua.

Helsingin yliopisto on maailman yliopistojen vertailussa AINOA suomalainen yliopisto, joka pääsee 100 parhaan joukkoon!

Muut Suomen yliopistot ovat jossain 300 huonommalla puolella.

"Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73. Sijoitus on ollut melko vakaa. 12 kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76.

Muista suomalaisyliopistoista 500 maailman parhaan yliopiston listalle pääsivät Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoille 301-400 sekä Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sijoille 401-500. Yli sadan meneviä sijoituksia ei yksilöidä tarkasti."

 

http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/helsingin_yliopisto_73_paras_maailmassa_9274.html

 

 

[/quote]

Niinpä. "Arvostettu" Tampereen yliopisto ei mahdu edes 500 parhaan joukkoon... ;) Suuret ovat tasoerot Suomessa. Ei yhtään ihme, että osa työnantajista palkkaa vain Helsingin yliopistosta valmistuneita.

[/quote]

Missähän sellaisia työnantajia on, paitsi märissä päiväunissasi? ;) Pääainettani (eikä muuten edes laajaa sivuainettani) ei opeteta edes Helsingissä. Miksi siis olisin hakeutunut HY:n joka pärjää jonkun ihan muun alan tutkimuksen vuoksi noissa luokituksissa? Varsinkaan, kun Helsingissä ei ole edes vapaata sivuaineoikeutta. Ja mitä käytännön vaikutusta kussakin yliopistossa julkaistulla tutkimuksella on käytännön perusopetukseen, jolla on yksin merkitystä perustutkinto-opiskelijalle?

Yritä nyt kehittää parempia provoja, ettet ihan sitä Helsinkiä nolaa.

[/quote]

Eihän tässä nyt sinusta ja sinun opinnoistasi ollut kyse, vaan yliopistojen yleisestä tasosta. Yliopistojen tasoa mitataan maailmalla jatkuvasti, ja valitettavasti Suomesta vain yksi yliopisto - Helsingin yliopisto - on maailman mittakaavassa hyvää tasoa. Muut tulevat hyvin kaukana perässä. Työnantajat eivät myöskään ole tyhmiä, myös he seuraavat näitä tutkimuksia.

 

[/quote]

Mutta kun niillä ei ole minkään valtakunnan merkitystä sille, millaista käytännön perustutkinto-opetus on. Ei näillä vertailuilla todellakaan ole merkitystä esim. tavis kauppatieteilijälle. Sillä toki voi olla, mistä yliopistosta työnantaja tai rekrystä vastaava henkilö on valmistunut.

Itse työllistyin ulkomaille, Keski-Eurooppaan. Työnantaja ei varmasti osaisi nimetä yhtäkään suomalaisyliopistoa, mutta tuntee sentään suomalaisen perusopetuksen maineen Pisa-tutkimusten ansiosta.

Vierailija
10/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:05"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:35"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:21"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"] Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet. [/quote] What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä. [/quote]   Oletko ihan sekaisin? Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan? Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA! Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita! Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen. Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa. Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!   "Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi. Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita." http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm   Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan. "Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan." http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm   KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat. SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta! http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm     [/quote] En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo. [/quote]   Huh, mitä puppua. Helsingin yliopisto on maailman yliopistojen vertailussa AINOA suomalainen yliopisto, joka pääsee 100 parhaan joukkoon! Muut Suomen yliopistot ovat jossain 300 huonommalla puolella. "Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73. Sijoitus on ollut melko vakaa. 12 kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76. Muista suomalaisyliopistoista 500 maailman parhaan yliopiston listalle pääsivät Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoille 301-400 sekä Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sijoille 401-500. Yli sadan meneviä sijoituksia ei yksilöidä tarkasti."   http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/helsingin_yliopisto_73_paras_maailmassa_9274.html     [/quote] Niinpä. "Arvostettu" Tampereen yliopisto ei mahdu edes 500 parhaan joukkoon... ;) Suuret ovat tasoerot Suomessa. Ei yhtään ihme, että osa työnantajista palkkaa vain Helsingin yliopistosta valmistuneita. [/quote] Missähän sellaisia työnantajia on, paitsi märissä päiväunissasi? ;) Pääainettani (eikä muuten edes laajaa sivuainettani) ei opeteta edes Helsingissä. Miksi siis olisin hakeutunut HY:n joka pärjää jonkun ihan muun alan tutkimuksen vuoksi noissa luokituksissa? Varsinkaan, kun Helsingissä ei ole edes vapaata sivuaineoikeutta. Ja mitä käytännön vaikutusta kussakin yliopistossa julkaistulla tutkimuksella on käytännön perusopetukseen, jolla on yksin merkitystä perustutkinto-opiskelijalle? Yritä nyt kehittää parempia provoja, ettet ihan sitä Helsinkiä nolaa. [/quote] Eihän tässä nyt sinusta ja sinun opinnoistasi ollut kyse, vaan yliopistojen yleisestä tasosta. Yliopistojen tasoa mitataan maailmalla jatkuvasti, ja valitettavasti Suomesta vain yksi yliopisto - Helsingin yliopisto - on maailman mittakaavassa hyvää tasoa. Muut tulevat hyvin kaukana perässä. Työnantajat eivät myöskään ole tyhmiä, myös he seuraavat näitä tutkimuksia.   [/quote] Ja nämä mittaukset perustuvat yliopistoissa tehtävään tutkimustyöhön (julkaisuihin), ei opetuksen tasoon.

[/quote]

No niin juuri...

t: 55

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:05"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:35"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:21"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"] Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet. [/quote] What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä. [/quote]   Oletko ihan sekaisin? Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan? Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA! Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita! Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen. Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa. Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!   "Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi. Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita." http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm   Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan. "Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan." http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm   KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat. SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta! http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm     [/quote] En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo. [/quote]   Huh, mitä puppua. Helsingin yliopisto on maailman yliopistojen vertailussa AINOA suomalainen yliopisto, joka pääsee 100 parhaan joukkoon! Muut Suomen yliopistot ovat jossain 300 huonommalla puolella. "Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73. Sijoitus on ollut melko vakaa. 12 kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76. Muista suomalaisyliopistoista 500 maailman parhaan yliopiston listalle pääsivät Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoille 301-400 sekä Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sijoille 401-500. Yli sadan meneviä sijoituksia ei yksilöidä tarkasti."   http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/helsingin_yliopisto_73_paras_maailmassa_9274.html     [/quote] Niinpä. "Arvostettu" Tampereen yliopisto ei mahdu edes 500 parhaan joukkoon... ;) Suuret ovat tasoerot Suomessa. Ei yhtään ihme, että osa työnantajista palkkaa vain Helsingin yliopistosta valmistuneita. [/quote] Missähän sellaisia työnantajia on, paitsi märissä päiväunissasi? ;) Pääainettani (eikä muuten edes laajaa sivuainettani) ei opeteta edes Helsingissä. Miksi siis olisin hakeutunut HY:n joka pärjää jonkun ihan muun alan tutkimuksen vuoksi noissa luokituksissa? Varsinkaan, kun Helsingissä ei ole edes vapaata sivuaineoikeutta. Ja mitä käytännön vaikutusta kussakin yliopistossa julkaistulla tutkimuksella on käytännön perusopetukseen, jolla on yksin merkitystä perustutkinto-opiskelijalle? Yritä nyt kehittää parempia provoja, ettet ihan sitä Helsinkiä nolaa. [/quote] Eihän tässä nyt sinusta ja sinun opinnoistasi ollut kyse, vaan yliopistojen yleisestä tasosta. Yliopistojen tasoa mitataan maailmalla jatkuvasti, ja valitettavasti Suomesta vain yksi yliopisto - Helsingin yliopisto - on maailman mittakaavassa hyvää tasoa. Muut tulevat hyvin kaukana perässä. Työnantajat eivät myöskään ole tyhmiä, myös he seuraavat näitä tutkimuksia.   [/quote] Ja nämä mittaukset perustuvat yliopistoissa tehtävään tutkimustyöhön (julkaisuihin), ei opetuksen tasoon.

[/quote]

 

Heh. Ja tutkimustyön ja opetuksen taso ei tietenkään korreloi millään tavalla. Ei toki, ei... ;)

 

Vierailija
12/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi vitsit mitka naurut olette saaneet aikaan! Olen Hankenilta valmistunut tingeltangelin eli parjanut markkinoinnin maisteri. Molemmat vanhempani ovat suomenkielisia eika pappa kyllakaan ole auttanut missaan verkostoitumisessa saati ajellut Volvolla golffaamaan. Jarjetonta yleistamista ja ihan puppua.
Ensimmaisen tyopaikan sain ihan vastaamalla Hesarin ilmoitukseen alalta jota ei juuri arvostettu 10 vuotta sitten eika paljon ekonomeja nakynyt. Tyo vei mennessaan ja olen tyoskennellyt useille eri amerikkalaisifirmoille joille ei siita ankkalammikon verkostosta ole ollut mitaan hyotya joskaan ei myos haittaakaan. Kielitaidosta taas on ollut aareton apu ja ainut erillinen opeteltava asia joka on edistanyt urapolkua.

Lahdin Suomesta vuosia sitten ja hiukan naurattaa tallainen keskustelu. Suhdanteita tulee ja menee mutta kunnon koulutus ja hyva kielitaito ei ikina ole turhaa. Ellei sitten paata opiskella fennougrilaista muinaisfilosofiaa tohtoriksi vasti ja sitten hammastella ettei Pihtiputaalta saa alan hommia. Siihen ei auttaisi edes se Volvo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:41"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:05"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:35"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:21"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 13:58"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 11:22"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 10:00"] [quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 08:51"] Lääketieteellisen lisäksi siis myös Humanistisen tiedekunnan tietyiltä linjoilta - esim. psykologit, opettajat - valmistuneet työllistyvät huomattavasti paremmin kuin Kauppakorkeasta valmistuneet. [/quote] What? Psykologit ja opettajat eivät opiskele humanistisessa tiedekunnassa... Asiantuntevaa koulutusmaailman kommentointia täällä. [/quote]   Oletko ihan sekaisin? Mistä kuvittelet aineenopettajien valmistuvan? Aineenopettajat eli lukion ja yläasteen opettajat ovat OMAN ALANSA MAISTEREITA! Peruskoulun ala-asteen opettajat ovat LUOKANopettajia eli kasvatustieteen maistereita, jotka valmistuvat kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Yläasteen ja lukion opettajat taas ovat AINEENopettajia eli oman alansa maistereita! Eli matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, kielitieteilijöitä, uskontotieteilijöitä, maantieteilijöitä, biologeja, historioitsijoita, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen. Tutkintonimike on FILOSOFIAN MAISTERI ja he opiskelevat oman alansa tiedekunnassa. Humanistisesta tiedekunnasta valmistuvat kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät. Myös ne kielitieteilijät, historioitsijat ja uskontotieteilijät, jotka ovat ottaneet sivuaineeksi kasvatustieteen ja näin saaneet aineenopettajan pätevyyden!   "Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua aineenopettajaksi. Opettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot (60 op, suoritetaan käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa) sekä opetettavan aineen opinnot. Tyypillisimmin opetettava aine/aineet on/ovat pää- ja/tai sivuaineita." http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/aineope/index.htm   Psykologit taas eivät ENÄÄ valmistu humanistisesta tiedekunnasta Helsingissä, vaan heidät siirrettiin vuoden 2004 uudistuksessa humanistisesta tiedekunnasta uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan. "Vuoden 2004 alussa humanistisesta tiedekunnasta siirtyivät uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan fonetiikan, logopedian ja psykologian oppiaineet, ja kulttuuriantropologian oppiaine siirtyi valtiotieteelliseen tiedekuntaan." http://www.helsinki.fi/hum/esittely/historia.htm   KAIKKI yläasteen ja lukion kaikkien kielien (äidinkieli, suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä jne.), historian ja uskonnon opettajat ovat valmistuneet nimenomaan HUMANISTISESTA tiedekunnasta! Samoin muiden oppilaitosten näiden aineiden opettajat. SUURIN OSA aineenopettajista valmistuu siis juuri humanistisesta tiedekunnasta! http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/esittely/koulutukset.htm     [/quote] En ole tuo lainattu, mutta silloin kun mä opiskelin Tampereella (viime vuosikymmenellä) psykaa opiskeltiin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Se Helsinki kun ei todellakaan ole Suomen ainoa eikä monellakaan alalla edes Suomen paras opinahjo. [/quote]   Huh, mitä puppua. Helsingin yliopisto on maailman yliopistojen vertailussa AINOA suomalainen yliopisto, joka pääsee 100 parhaan joukkoon! Muut Suomen yliopistot ovat jossain 300 huonommalla puolella. "Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa Helsingin yliopiston sijoitus oli 73. Sijoitus on ollut melko vakaa. 12 kertaa koostetulla listalla se on vaihdellut sijojen 69 ja 76 välillä. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 76. Muista suomalaisyliopistoista 500 maailman parhaan yliopiston listalle pääsivät Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoille 301-400 sekä Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto sijoille 401-500. Yli sadan meneviä sijoituksia ei yksilöidä tarkasti."   http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/helsingin_yliopisto_73_paras_maailmassa_9274.html     [/quote] Niinpä. "Arvostettu" Tampereen yliopisto ei mahdu edes 500 parhaan joukkoon... ;) Suuret ovat tasoerot Suomessa. Ei yhtään ihme, että osa työnantajista palkkaa vain Helsingin yliopistosta valmistuneita. [/quote] Missähän sellaisia työnantajia on, paitsi märissä päiväunissasi? ;) Pääainettani (eikä muuten edes laajaa sivuainettani) ei opeteta edes Helsingissä. Miksi siis olisin hakeutunut HY:n joka pärjää jonkun ihan muun alan tutkimuksen vuoksi noissa luokituksissa? Varsinkaan, kun Helsingissä ei ole edes vapaata sivuaineoikeutta. Ja mitä käytännön vaikutusta kussakin yliopistossa julkaistulla tutkimuksella on käytännön perusopetukseen, jolla on yksin merkitystä perustutkinto-opiskelijalle? Yritä nyt kehittää parempia provoja, ettet ihan sitä Helsinkiä nolaa. [/quote] Eihän tässä nyt sinusta ja sinun opinnoistasi ollut kyse, vaan yliopistojen yleisestä tasosta. Yliopistojen tasoa mitataan maailmalla jatkuvasti, ja valitettavasti Suomesta vain yksi yliopisto - Helsingin yliopisto - on maailman mittakaavassa hyvää tasoa. Muut tulevat hyvin kaukana perässä. Työnantajat eivät myöskään ole tyhmiä, myös he seuraavat näitä tutkimuksia.   [/quote] Ja nämä mittaukset perustuvat yliopistoissa tehtävään tutkimustyöhön (julkaisuihin), ei opetuksen tasoon.

[/quote]

 

Heh. Ja tutkimustyön ja opetuksen taso ei tietenkään korreloi millään tavalla. Ei toki, ei... ;)

 

[/quote]

Kerro ihmeessä käytännön esimerkkejä siitä, miten tutkijan x tutkimukseen liittyvät julkaisut näkyvät perustutkinto-opiskelijan opintojen arjessa? Varsinkin jos se tapahtuu aivan eri laitoksella? 

Vierailija
14/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hohhoijaa, lopettakaa nuo pitkät lainausrimpsujen käytöt. Riita puoliksi: itse olen ikuinen yo. takapajulan yliopistosta, en siis lähellekään kandiksi opiskellut. Olen silti menestyvä yrittäjä ja aikeissa on palkata ensimmäinen maisteri firmaan, toinen paikka auennee vähän myöhemmin. Todellakaan ei ratkaise, mistä Suomen yliopistosta on valmistunut. Ratkaisevaa on se, mitä on pää-ja sivuaineena opiskellut ja ennenkaikkea mitkä ovat näytöt eli TYÖKOKEMUS. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:01"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:59"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]

Huolestuttavaa on se, että vain julkinen sektori työllistää. Pitäisiköhän vihdoin oikein reippaasti leikata esim. sosiaali- ja terveydenhuollosta ja apteekkien katteista, jotta rahaa saadaan veronkevennyksiin, vauhdittamaan talouden kasvua.

[/quote]

Leikattaisiin nyt ensiksi vaikka siitä maahanmuutosta ja kehitysavusta ennen kuin aletaan romuttamaan hyvinvointivaltiota.

[/quote]

Mitä ihmeen hyvinvointia tuottaa joku apteekki? Apteekkiverkostoa voisi karsia rankalla kädellä, jos kunnassa ei ole enää terveyskeskusta, niin sen apteekinkin tarve on aika kyseenalainen. Itsehoitolääkkeet voisi laittaa K-marketteihin myyntiin.

[/quote]

 

Nuoren ja terveen lapsellista puhetta.

Oletko yhtään kärryllä mihin suuntaan terveydenhuollossa kuljetaan?

Haja-asutusalueiden fyysisiä terveyskeskuspalveluja korvataan kiihtyvällä tahdilla tietotekniikan avulla toteutettavilla etäistunnoilla. Lääkäri tapaa potilaan verkkoistunnossa nettikameran välityksellä ja määrää lääkkeet sähköisen reseptin avulla suoraan apteekkiin.

Lääkärikäynti onnistuu netti-istunnolla, mutta lääkkeitä ei voi lähettää digitaalisesti, vaan ne on edelleenkin haettava sieltä apteekista.

 

[/quote] Lääkärin on varmaan aika vaikea tehdä tai teettää mitään diagnostiikkaa tukevia tutkimuksia etänä. Miten otetaan veri- tai virtsanäyte? Kuunnellaan sydän- ja keuhkoäänet? Tutkitaan tärykalvot? Palpoidaan vatsaa?

Entäs gynekologinen tutkimus, työntääkö potilas nettikameran vaginaan?

Vierailija
16/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 09:03"]

 

Kauppakorkeassa opiskelevat tai sinne pyrkivät kieltäytyvät näköjään hyväksymästä puhtaita faktoja. Tilastot eivät valehtele, joten kannattaa vain hyväksyä tosiasiat.

 

[/quote]

Aallon kauppiksen maistereilla on parempi työllisyys verrattuna muihin kyltereihin. Viimevuonna minulle esiteltiin tilastoa, jossa muistaakseni valmistumisen jälkeen oman alan hommia löytyi keskimäärin 3 kuukaudessa keskiliksan ollessa 3500. Työttömyysprosentti oli muistaakseni jotain viiden luokkaa.

t. kylteri

Vierailija
17/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:42"]

Voi vitsit mitka naurut olette saaneet aikaan! Olen Hankenilta valmistunut tingeltangelin eli parjanut markkinoinnin maisteri. Molemmat vanhempani ovat suomenkielisia eika pappa kyllakaan ole auttanut missaan verkostoitumisessa saati ajellut Volvolla golffaamaan. Jarjetonta yleistamista ja ihan puppua. Ensimmaisen tyopaikan sain ihan vastaamalla Hesarin ilmoitukseen alalta jota ei juuri arvostettu 10 vuotta sitten eika paljon ekonomeja nakynyt. Tyo vei mennessaan ja olen tyoskennellyt useille eri amerikkalaisifirmoille joille ei siita ankkalammikon verkostosta ole ollut mitaan hyotya joskaan ei myos haittaakaan. Kielitaidosta taas on ollut aareton apu ja ainut erillinen opeteltava asia joka on edistanyt urapolkua. Lahdin Suomesta vuosia sitten ja hiukan naurattaa tallainen keskustelu. Suhdanteita tulee ja menee mutta kunnon koulutus ja hyva kielitaito ei ikina ole turhaa. Ellei sitten paata opiskella fennougrilaista muinaisfilosofiaa tohtoriksi vasti ja sitten hammastella ettei Pihtiputaalta saa alan hommia. Siihen ei auttaisi edes se Volvo.

[/quote]

 

No, ei persujen puheista kannata pillastua. Ne voi jättää ihan omaan arvoonsa. He ovat sellaista sakkia, jotka luulevat asioita, kun ei ole tietoa. Ja kertovat suureen ääneen omat luulonsa faktoina.

Tälle porukalle on ihan turha kertoa, että suomenruotsalainen kaupan kassa myi sinulle juuri ruokaostoksesi tai että suomenruotsalainen postimies jakoi juuri postisi. Ei mene jakeluun, kun omat ennakkoluulot päihittävät todellisuuden.

 

 

Vierailija
18/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:56"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 09:03"]

 

Kauppakorkeassa opiskelevat tai sinne pyrkivät kieltäytyvät näköjään hyväksymästä puhtaita faktoja. Tilastot eivät valehtele, joten kannattaa vain hyväksyä tosiasiat.

 

[/quote]

Aallon kauppiksen maistereilla on parempi työllisyys verrattuna muihin kyltereihin. Viimevuonna minulle esiteltiin tilastoa, jossa muistaakseni valmistumisen jälkeen oman alan hommia löytyi keskimäärin 3 kuukaudessa keskiliksan ollessa 3500. Työttömyysprosentti oli muistaakseni jotain viiden luokkaa.

t. kylteri

[/quote]

Työkokemusta on helpompi saada pääkaupunkiseudulla. Lisäksi opiskelijat ovat taustoiltaan Aallossa tavanomaista useammin "pomosukua" eli työpaikkojen ovet aukeavat helpommin.

Vierailija
19/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis mita ihmeen "pomosukua"? En ole yhtaan ihmista urallani palkannut minkaan sukutaulun tai suosituksen perusteella enka ole koskaan itse saanut paikkaa vanhempien suvun mukaan. Ihme landelegendaa.
Vanhempani kylla opettivat maailmankatsomusta, kykya keskustella vieraiden aikuisten kanssa seka muodostamaan omia mielipiteita ja kriittisen ajattelun perusteet. Kannustivat opiskelemaan ja hankkimaan laajalti kokemusta niin tyoelamasta kun matkustamalla ja harrastamalla. Mutta sukunimi tai sukutausta ei ole naytellyt mitaan osaa omassa urakehityksessa.

Vierailija
20/122 |
18.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:55"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 15:01"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:59"]

[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 14:53"]

Huolestuttavaa on se, että vain julkinen sektori työllistää. Pitäisiköhän vihdoin oikein reippaasti leikata esim. sosiaali- ja terveydenhuollosta ja apteekkien katteista, jotta rahaa saadaan veronkevennyksiin, vauhdittamaan talouden kasvua.

[/quote]

Leikattaisiin nyt ensiksi vaikka siitä maahanmuutosta ja kehitysavusta ennen kuin aletaan romuttamaan hyvinvointivaltiota.

[/quote]

Mitä ihmeen hyvinvointia tuottaa joku apteekki? Apteekkiverkostoa voisi karsia rankalla kädellä, jos kunnassa ei ole enää terveyskeskusta, niin sen apteekinkin tarve on aika kyseenalainen. Itsehoitolääkkeet voisi laittaa K-marketteihin myyntiin.

[/quote]

 

Nuoren ja terveen lapsellista puhetta.

Oletko yhtään kärryllä mihin suuntaan terveydenhuollossa kuljetaan?

Haja-asutusalueiden fyysisiä terveyskeskuspalveluja korvataan kiihtyvällä tahdilla tietotekniikan avulla toteutettavilla etäistunnoilla. Lääkäri tapaa potilaan verkkoistunnossa nettikameran välityksellä ja määrää lääkkeet sähköisen reseptin avulla suoraan apteekkiin.

Lääkärikäynti onnistuu netti-istunnolla, mutta lääkkeitä ei voi lähettää digitaalisesti, vaan ne on edelleenkin haettava sieltä apteekista.

 

[/quote] Lääkärin on varmaan aika vaikea tehdä tai teettää mitään diagnostiikkaa tukevia tutkimuksia etänä. Miten otetaan veri- tai virtsanäyte? Kuunnellaan sydän- ja keuhkoäänet? Tutkitaan tärykalvot? Palpoidaan vatsaa?

Entäs gynekologinen tutkimus, työntääkö potilas nettikameran vaginaan?

[/quote]

 

Ei minulle kannata keuhkota. En minä ole päättänyt, että tähän suuntaan ollaan menossa syrjäseuduilla.

Tulevaisuudessa suuri osa syrjäseutujen lääkärikäynneistä saadaan hoidettua näin, mm. kroonisten sairauksien kontrollikäynnit ja yleisimmät harmittomat sairaudet.

Hoitaja tai potilas itse mittaa verensokerinsa ja verenpaineensa ja keskustelee sitten etäyhteyden kautta lääkärin kanssa lääkityksestä. Tavalliset flunssat, ihottumat, selkäsäryt ja vastaavat pystytään myös hyvin hoitamaan webbikameran välityksellä.

Lääkkeet lääkäri sitten määrää sähköisellä reseptillä apteekkiin, joka tarvitaan sinne paikkakunnalle, jotta etäterveydenhoito onnistuu.

http://yle.fi/uutiset/etalaakari_kuuntelee_digitaalisella_stetoskoopilla/7814150

 

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan yhdeksän