Yrittäjällä ei ole mahdollisuutta masentumiseen.
Itken joka päivä. Koko työpäivän nieleskelen itkua, mutta itken kaikki illat. En jaksa mitään, työpäivän jälkeen makaan sohvalla, itken, katson ikkunasta ulos tai syön. En jaksa tehdä lasten kanssa yhtään mitään.
Suoritan työni niin, että juuri ja juuri saan työni tehtyä. Minulla ei ole mitään motivaatiota tehdä töitä, paitsi lasteni elättäminen.
Mietin joka ilta sitä, miten voisin vain poistua tästä maailmasta jotenkin pois. Mies saisi varmasti jonkun kivan uuden vaimon, jaksavan äidin lapsille. Joku muu tienaisikin enemmän kuin minä, lapsilla olisi parempi olla.
Olen lihonut 40 kiloa viimeisen 1,5 vuoden aikana.
Kaikki sosiaalinen elämä ahdistaa suunnattomasti. En ole tänä vuonna tavannut ketään töiden ulkopuolella. En jaksa.
Jos olisin palkkatyössä, voisin mennä työterveyshuoltoon. Jäädä vaikka sairaslomalle. Olen yrittäjä, eikä minulla ole minkäänlaista sosiaaliturvaa, eikä työterveyshuoltoa. En voi tehdä mitään.
Elämästä tulee synkempää joka päivä.
Kommentit (71)
Niinpä, vain pienyrittäjä voi ymmärtää edes jollain tavalla ap:n tilannetta.
Ap on jo omienkin sanojensa mukaan masentunut ja kuulostaa pahalta burnoutilta.
Yrittäminen on kivaa silloin kun rahaa tulee ikkunoista ja ovista ja työ tuntuu mielenkiintoiselta ja on terve.
Mutta aina ei mene kuin Strömsössä. Jos on jatkuva huoli toimeentulosta niin kyllä se syö voimia. Pienyrittäjillä toimeentulo on monesti aika pieninä palasina maailmalla. Tavallinenkin flunssa on aina pieni katastrofi; menettää tuloja tai pitää sitten terveenä tehdä kaksin verroin töitä. Jos ei aina rahan takia niin sen takia, että luvatut hommat pitää hoitaa.
Masennus/burnout on todella pirullinen tilanne. Pitäisi hengähtää, levätä, jopa olla sairaslomalla. Mutta voiko tuossa tilanteessa toipua, kun talous notkahtaa ja voi olla ettei ole enää vakioasiakkaita kun palaa sairauslomalta.
Käy ap lääkärissä ja hanki edes lääkeapua. Ei se sillä voi ainakaan pahemmaksi mennä.
Toinen asia sitten on, että pistääkö terveyden edelle, varsinkaan kun et elä unelmaasi yrittämisessä vaan olet pakkoyrittäjä.
Tää juttu näyttää olevan keksitty. Ensinnäkin kukaan ei ole niin hullu, että ei ota tarvittavia vakuutuksia jos alkaa yrittäjäksi. Eli kyllä yrittäjällä on sosiaaliturva. Jopa parempi kuin palkkatyötä tekevällä. Olen itse yrittäjä ja tiedän mistä puhun. Mutta tää juttu on tehty vain siksi että saataisiin puheenaihetta. Joo.jooo......
Sinä olet jo masentunut, mene tk:hon, josko sieltä saisit apua?
No mä olen taas tilitoimistoyrittäjä ja kyllä siinä työssä törmää monenlaisiin yrittäjiin, joten kyllä uskon ap:n avausta. Eikä ap:ta varmaan auta yhtään jälkiviisastelut.
Ap, nyt ihan eka otat yhteyttä oman kunnan terveysasemalle ja mielenterveyshuoltoon. Ja jos firma tekee tappiota, alat karsia kuluja jo tänään ja järjestellä lopettamista, jos bisneksen tervehdyttäminen on mahdotonta. Hali ja tsemppiä!
Etkö ole yrittäjänä huolehtinut etukäteen sairasvakuutusta tai työterveyshuoltoa? Jos yrittäminen ei innosta, miksi ihmeessä teet sitä duunia?
No eipä saa masentua sairaan tai vammaisen lapsen vanhempikaan. Että monenlaista jaksamista monilla.
Sama juttu pätkätyöläisellä. Töihin on mentävä vaikka kuinka masentaa, kun kerran soitetaan. Muuten napsuu karenssi. Ei mitään mahdollisuutta sairauslomaan.
Alapeukku oli näppisvirhe.
Hups.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 10:39"]
No eipä saa masentua sairaan tai vammaisen lapsen vanhempikaan. Että monenlaista jaksamista monilla.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 10:38"]
Etkö ole yrittäjänä huolehtinut etukäteen sairasvakuutusta tai työterveyshuoltoa? Jos yrittäminen ei innosta, miksi ihmeessä teet sitä duunia?
[/quote]
Puhutko omasta kokemuksestasi? Itsekin aiemmin viisastelin yrittäjäystävälleni, mutta yrittäjyyden myötä Siperia on opettanut ettei asiat ole ihan mustavalkoisia eikä mitään sellaista vakuutusta edes ole, mikä voisi vastata palkkatyöntekijän jäämistä sairaslomalle.
Oletko käynyt lääkärissä? Onko testattu hormoonien tuotto jne? Mitäs, jos onkin vain bikaa vaikka kilpirauhasen toiminnassa? Nyt luuri käteen ja varaat ajan itsellesi lääkäriin....tai mä tulen linjoja pitkin sinne!
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 10:38"]
Etkö ole yrittäjänä huolehtinut etukäteen sairasvakuutusta tai työterveyshuoltoa? Jos yrittäminen ei innosta, miksi ihmeessä teet sitä duunia?
[/quote]
Puhutko omasta kokemuksestasi? Itsekin aiemmin viisastelin yrittäjäystävälleni, mutta yrittäjyyden myötä Siperia on opettanut ettei asiat ole ihan mustavalkoisia eikä mitään sellaista vakuutusta edes ole, mikä voisi vastata palkkatyöntekijän jäämistä sairaslomalle.
[/quote]
Kaikille ei niitä sairausvakuutuksia edes myönnetä, tai niistä saatetaan rajata pois aika iso määrä kaikenlaisia sairauksia.
Ap:n tilanne on tosiaan hankala. Sanoisin, että nyt kannattaisi puolison kanssa alkaa järjestellä asioita niin, että voisit jäädä sairauslomalle. Jos olet maksanut eläkemaksusi asianmukaisesti, sairauspäivärahaa pitäisi alkaa tulla omavastuuajan jälkeen. Pienentäisitte perheen menoja niin, että pärjäisitte vähemmillä tuloilla. Jos yritykseen ei voi palkata sijaista, toiminta pitää ehkä laittaa tauolle.
Mielestäni tilanne on vähän samanlainen kuin ystävälläni, joka influenssan kourissa ajatteli, ettei yrittäjällä ole varaa sairastaa, ja painoi vain töitä. Seurauksena oli sydänlihastulehdus, joka johti paljon pidempään sairauslomaan kuin se influenssa olisi vaatinut, ja siinä vaiheessa ei enää voinut miettiä, onko lomaan varaa vai ei. Masennuskin on sairaus, joka voi pahentua ilman asianmukaista hoitoa, joten asia pitäisi ottaa vakavasti.
Toivon ap:lle kovasti voimia, ja toivottavasti puolisosi osaa olla hyvin tukena!
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 10:39"]
No eipä saa masentua sairaan tai vammaisen lapsen vanhempikaan. Että monenlaista jaksamista monilla.
[/quote]
On inhottavaa, kun toisen vaikeuksia vähätellään sillä, että muillakin on vaikeaa. Eikö mieluummin voisi sanoa: "Ymmärrän tilanteesi, koska itse olen sairaan lapsen vanhempana samankaltaisessa tilaneessa." ?
Turha marista. Yrittäjällä on yrittäjän riskit. Toisenlaisessa tilanteessa aloittaja kahmisi kaikki voitot yksin eikä valittaisi mistään. Kaikkea ei vain voi saada. Yrittäjyys on oma valinta kuten myös palkkatyö ja molemmilla on hyvät ja huonot puolensa.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 10:58"]
Turha marista. Yrittäjällä on yrittäjän riskit. Toisenlaisessa tilanteessa aloittaja kahmisi kaikki voitot yksin eikä valittaisi mistään. Kaikkea ei vain voi saada. Yrittäjyys on oma valinta kuten myös palkkatyö ja molemmilla on hyvät ja huonot puolensa.
[/quote]
Suurin osa suomalaisista yrittäjistä on pienyrittäjiä, jotka työllistävät itsensä ja ehkä yhden tai kaksi muuta, jos oikein hyvin käy. Mitään huikeita voittoja ei ole luvassa. Yrittäminen on monelle olosuhteiden pakosta tehty ratkaisu, keino pysyä poissa työttömyyskortistosta.
On koko yhteiskunnan etu, ettei yrittäjä joudu tekemään sairaana töitä - se voi pahimmillaan johtaa siihen, että hän sairastuu entistä pahemmin ja onkin loppuelämänsä yhteiskunnan elätettävänä sen sijaan että elättäisi itsensä ja ehkä vielä pari työnekijääkin.
Terveys on tärkeintä. Siis masennuksen hoiti. Eihän tuollaisessa itsetuhoisessa elämäntavassa ole mitään mieltä, ansaitset parempaa. SEn sijaan että katkeroidut, syytät itseäsi tai kohtelet itseäsi muuten huonosti, pysähdy ja ala ottaa selvää mitä vaihtoehtoja sulla on. Kun tarpeeksi kauan märehtii yksin, vastoinkäymiset kasvavat niin suuriksi ettei niiden keskeltä näe mitään. Tosiasia on että olet elossa, arvokas ihminen ja sulla on mahdollisuudet vaikka mihin. Olet nyt vain huonossa kunnossa, joten sun pitää hakea apua ja hoitaa itsesi kuntoon. Tuo tie näkyy kuljetun loppuun, se johtaa vain totaaliseen uupumiseen ja katkeruuteen. Joten, ota vastuu omasta hyvinvoinnistasi. Vaikka ajat ovat hankalat ja nimenomaan pienyrittäjän kohtelu erittäin epäreilua tässä maassa, silti aina on mahdollisuuksia. Mene ihan ensimmäiseksi vaikka terveyskeskuksen lääkärille ja kerro tilanteesi. Äläkä tyydy pelkkiin masennuslääkkeisiin, uupumisen ongelmat ovat aina syvemmällä. Tiedän monia, itseni mukaan lukien, jotka ovat nousseet, syvältä.
Amen tälle. Itse yksinyrittäjä, joka myy palvelua = volyymi ei ole monistettavissa. Lisäksi moni vakuutusyhtiö on kaupannut sairauskuluvakuutusta, mutta yksikään ei ole sitä myöntänyt.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 11:00"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 10:58"]
Turha marista. Yrittäjällä on yrittäjän riskit. Toisenlaisessa tilanteessa aloittaja kahmisi kaikki voitot yksin eikä valittaisi mistään. Kaikkea ei vain voi saada. Yrittäjyys on oma valinta kuten myös palkkatyö ja molemmilla on hyvät ja huonot puolensa.
[/quote]
Suurin osa suomalaisista yrittäjistä on pienyrittäjiä, jotka työllistävät itsensä ja ehkä yhden tai kaksi muuta, jos oikein hyvin käy. Mitään huikeita voittoja ei ole luvassa. Yrittäminen on monelle olosuhteiden pakosta tehty ratkaisu, keino pysyä poissa työttömyyskortistosta.
On koko yhteiskunnan etu, ettei yrittäjä joudu tekemään sairaana töitä - se voi pahimmillaan johtaa siihen, että hän sairastuu entistä pahemmin ja onkin loppuelämänsä yhteiskunnan elätettävänä sen sijaan että elättäisi itsensä ja ehkä vielä pari työnekijääkin.
[/quote]
Juuri tuon takia olen itse lähtenyt opiskelemaan täysin uutta alaa. Boheemi yrittäjäelämä oli ihan kivaa ennen lapsia, mutta lapseni toden totta ansaitsevat äidin, joka ei tee töitä 24/7/365. Tosin eipä ollut paljon jäljellä asiakkaita äitiysloman jälkeen, että ei sillä.
Ap, olen pahoillani puolestasi. Tilanne tuntuu varmasti umpikujalta. Masennuksen läpi on vaikea nähdä mitään toivonpilkettä, olen itsekin pohjalla lymyillyt aikani. Ihan ensin annan sulle yhden ajatusmallin, joka voisi helpottaa sun oloa: sun lapset tarvitsee sua. Kukaan muu ei tule koskaan korvaamaan äitiä. Lapset ovat uskollisia omille vanhemmilleen. Vaikka ajatusleikissä miehesi löytäisikin hyvän puolison joka olisi hyvä äitipuoli myös lapsille, niin lapsesi kaipaavat sinua. He eivät katso sitä, miten olet heitä hoitanut, koska sinä olet heille Äiti. Nappaa nyt tästä kiinni, ja makustele sitä. Laajenna sitten ajatusmallia siihen, millaisia muistoja haluat luoda lapsillesi: hyviä tietenkin. Mitä voit tehdä, että he saavat niitä? Ihan suurin kaikista: pidä itsestäsi huolta, jotta jaksat pitää heistä huolta. Ne loput muistot ja tekemiset tulee sitten ajallaan, niihin ei ole kiire. Ala huoltamaan itseäsi, kun olet siihen valmis. (Tiedän, kuinka ärsyttävää on hoputtaa toista kuntoutumaan, se ei tepsi. Mutta annan kiinnikkeitä, joita kohti voit ajatusmaailmaasi työstää omaan tahtiisi.) Kerää rohkeutta laittaa yritystoiminta tauolle, ja järjestele asioita niin, että äkillinen tulojen lopahtaminen ei tule yllätyksenä. Valmistaudu, ja valmista puolisosikin siihen. Nyt on kysymyksessä kuitenkin sinun, lastesi äidin, elämä. Se on tärkeämpää kuin raha. Todella korvaamattoman tärkeää. Toivon, että jaksat vaihtaa elämässäsi kaistaa. Jos et itsesi, niin lastesi vuoksi.
Olen nähnyt ihan riittävän läheltä useamman esimerkin, mitä pienyrittäjyys on suomalaisessa yhteiskunnassa. Arkadianmäeltä ei kyllä kannusteta siihen hommaan. Aloittavalla pienyrittäjällä on aivan järjettömät taloudelliset taakat kannettavanaan, enkä yhtään ihmettele, miksei siihen hommaan moni enää ryhdy. Mullakin ois halua työllistää itseni, mutta mä en tahdo siihen oravanpyörään, jossa kusen omat raha-asiani vakuutusten ja pakollisten maksujen ja verojen vuoksi, ja joudun velkakierteeseen, koska syödäkin pitäis.
Yrityksen taloudensuunnittelussa on pakko huomioida sairaskulut, olit se sitten yrittäjä itse tai työntekijä, joku sairastamisenkin maksaa. Pienyrittäjälle sairaskulut kaatuu omaan niskaan, se on siis pakko huomioida etukäteen. Jos menot on suuremmat kuin tulot, yrittäminen on kannattamatonta ja on parempi pistää ajoissa pillit pussiin. Peräänkuulutankin vastuuta omasta työstä ja terveydestä. Olen itsekin yrittäjä.
Nyt teet realistisen kartoituksen vaihtoehdoistasi ja hoidat itsesi kuntoon, etsit elämänilon aiheita ja toteutat niitä. T.5
Tässä maassa on lukemattomia yksinhuoltajia, jotka kitkuttavat 700 eurolla kuussa ja silti elävät arvokasta, hyvää elämää lapsineen. Miksi te ette tulisi samalla rahalla toimeen, varsinkin, kun miehesi käy lisäksi ansiotyössä? Olet oikeasti vakavasti sairas, niin masentunut, ettet nyt ajattele lainkaan selkeästi. Rahako se on, mikä pitää perheesi koossa? Rahanko vuoksi lapsesi ja miehesi sinua rakastavat? Ihanko OIKEASTI kuvittelet, että itsemurhan tekeminen korjaa ongelmat ja muu perheesi jatkaa elämäänsä onnellisena ilman sinua? Tuollaiset ajatukset ovat sairaita, syvästi masentuneen ihmisen ajatuksia. Toivoisin, että jokin osa sinusta vielä ymmärtäisi, miten hulluja tuollaiset ajatukset ovat. Kerro niistä miehellesi, kerro lääkärille, jollekin, että saat apua. Rahan menetys ei ole syy tehdä itsemurhaa, herrajumala!