Yrittäjällä ei ole mahdollisuutta masentumiseen.
Itken joka päivä. Koko työpäivän nieleskelen itkua, mutta itken kaikki illat. En jaksa mitään, työpäivän jälkeen makaan sohvalla, itken, katson ikkunasta ulos tai syön. En jaksa tehdä lasten kanssa yhtään mitään.
Suoritan työni niin, että juuri ja juuri saan työni tehtyä. Minulla ei ole mitään motivaatiota tehdä töitä, paitsi lasteni elättäminen.
Mietin joka ilta sitä, miten voisin vain poistua tästä maailmasta jotenkin pois. Mies saisi varmasti jonkun kivan uuden vaimon, jaksavan äidin lapsille. Joku muu tienaisikin enemmän kuin minä, lapsilla olisi parempi olla.
Olen lihonut 40 kiloa viimeisen 1,5 vuoden aikana.
Kaikki sosiaalinen elämä ahdistaa suunnattomasti. En ole tänä vuonna tavannut ketään töiden ulkopuolella. En jaksa.
Jos olisin palkkatyössä, voisin mennä työterveyshuoltoon. Jäädä vaikka sairaslomalle. Olen yrittäjä, eikä minulla ole minkäänlaista sosiaaliturvaa, eikä työterveyshuoltoa. En voi tehdä mitään.
Elämästä tulee synkempää joka päivä.
Kommentit (71)
Yrittäminen on muutakin kuin töissä käymistä. Yrittäminen on elämäntapa. Yrittäjällä ei ole työaikaa niin kuin palkkatyöntekijällä. Mutta itse onneksi saa päättää enemmän asioita ja kantaa vastuuta. Yrittäjä on yrittäjä 24h vuorokaudessa.
Täällä puhutaan ettei ole varaa siihen ja siihen. Ennen kuin aloittaa yritystoiminnan on ymmärrettävä kartoittaa omat kyvyt ja taidot sekä taloudelliset mahdollisuutensa. Hyvin harva yritys kannattaa ensimmäiseen kolmeen vuoteen. Eli täytyy laskea myös se että on elettävä nämä alkuvuodetkin kun tulee tappiota.
Hyvin harva pystyy pyörittämään yritystään yksin. Ei ainoastaan riitä että osaa tehdä sen työn. (muurata, ommella , siivota ym.) täytyy hallita myös kirjanpitolaki, yrittäjän verotuslaki, täytyy myös ymmärtää että tarvitaan erilaisia vakuutuksia pakollisten lisäksi. Tarvitaan työttömyysturva, vahinko, sairaus, oikeusapu ym. vakuutuksia. Kun lähdetään yrittäjäksi joutuu ostamaan palveluita toisilta yrittäjiltä. Tilitoimistoilta, vakuutusyhtiöstä ym. Nämä menot tulee pystyä laskemaan yrityksen menoiksi jo aloitusvaiheessa.
Työtä ei myöskään tule kukaan tarjoamaan ovelle on pystyttävä myös markkinoimaan yritystä. Näiden kustannusten lisäksi pitää laskea ne kustannukset jotka tulee itse yrityksen toimitiloista, kulkuvälineistä ja muista työvälineistä.
Näiden kaikkien kustannusten arvioiminen jo vaatii omaa taitoa ja useimmiten se kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa yhteistyössä.
Vasta tämän jälkeen tulee se vaihe jolloin päätetään aloittaako yrittäjänä.
Yrittäjän arki ei todellakaan sovi kaikille.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:47"]
Vai ei varaa vakuutuksiin. En katso sinua sitten kovin ammattipäteväksi yrittäjäksi. Ensinnäkin tällaiset asiat kuin vakuutukset laitetaan aina heti kuntoon kun yritystoiminta aloitetaan. Eikä ne todellakaan ole kalliita. Niin ja yrittäjä saa niitä vähentää lopullisessa varotuksessa. Eli turha puhua noita perättömiä valituksia täällä. On tietty eri asia jos alkaa yrittäjäksi vaikka hyvä kun tietää mitä se sana edes merkitsee. Eikä kenenkään tarvitse olla yrittäjä jos ei halua. Senkun lopetat toiminnana. Teet tarvittavat selvitykset viranomaisille. Laskelmat menoista tuloista, myyntivoitoista ym. ja otat yrityksesi pois yritysrekisteristä.
[/quote]
Kuulepa. Et tiedä yrittäjyydestä paskaakaan. On olemassa tuhansia ja tuhansia yrittäjiä, jotka juuri ja juuri saavat joitain satalappusia yritystoiminnastaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Siinä ei paljoa maksella mitään monen sadan euron ei-pakollisia vakuutusmaksuja.
Tuo on vale. Ja ihan päätön ratkaisu. Jos ei ole ammattitaitoa pyörittää yritystä, on ihan sama jos kalastaja alkaa rakentaa autoja. EI TULE MITÄÄN MUUTA KUIN VELKAA JA VALITUSTA KUN YRITTÄJÄNÄ ON KAMALAA.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 10:01"]
Itken joka päivä. Koko työpäivän nieleskelen itkua, mutta itken kaikki illat. En jaksa mitään, työpäivän jälkeen makaan sohvalla, itken, katson ikkunasta ulos tai syön. En jaksa tehdä lasten kanssa yhtään mitään.
Suoritan työni niin, että juuri ja juuri saan työni tehtyä. Minulla ei ole mitään motivaatiota tehdä töitä, paitsi lasteni elättäminen.
Mietin joka ilta sitä, miten voisin vain poistua tästä maailmasta jotenkin pois. Mies saisi varmasti jonkun kivan uuden vaimon, jaksavan äidin lapsille. Joku muu tienaisikin enemmän kuin minä, lapsilla olisi parempi olla.
Olen lihonut 40 kiloa viimeisen 1,5 vuoden aikana.
Kaikki sosiaalinen elämä ahdistaa suunnattomasti. En ole tänä vuonna tavannut ketään töiden ulkopuolella. En jaksa.
Jos olisin palkkatyössä, voisin mennä työterveyshuoltoon. Jäädä vaikka sairaslomalle. Olen yrittäjä, eikä minulla ole minkäänlaista sosiaaliturvaa, eikä työterveyshuoltoa. En voi tehdä mitään.
Elämästä tulee synkempää joka päivä.
[/quote]
Mietippä oikeasti onko elämäsi tuollaisena elämää. Myy yrityksesi tai jos sillä ei ole arvoa lopeta se.
Itselläni yrittäjä uraa takana 14vuotta, eli 88-02. Tilanne oli samanlainen kuin sinulla. 02 heitin pillit pussiin ja lopetin menestyvän yrityksen. Myin siihen kuuluvan irtaimen. Olin 3vuotta kotona ja sen jälkeen ollut töissä vaan työntekijänä.
Ei työ ole elämä, sitä ilmankin pärjää monesti. Ei ole kiva miettiä vanhempana että olen elänyt mutta en ole elänyt.
Olen ollut yrittäjänä yli 30v. Ja olen edelleenkin. Mutta yrittäjänä oleminen on todellakin jotain ihan muuta kuin vain sen yhden asian osaamista. Se että osaa maalata tai tehdä jotain muuta on vain pieni osa siitä mitä yrittäjän täytyy osata. Kyllä suomessa on valtava määrä yrittäjiä, jotka on lähteny yrittäjäksi, kun sellainen on päähän pälkähtänyt. Mutta näiltä puuttuu jo ensimmäisenä se tärkeä asia yrittäjyyshenkisyys. Ja muu ammattitaito.
Saa olla vaikka kuinka korkea ammattitaito tehdä jotain tuotetta tai palvelua, mutta jos ei tiedä mitään yrittämisen muista osa-alueista, niin yritys on tuhoon tuomittu viimmeistään 3v sisällä. Jäljelle jää katkera mieli ja verovelkaa.
Kannattaisi ensin hankkia sittn ammattitaitoa yrittämiseen, ennen kuin lähtee yrittäjäksi.
Ei kai kukaan lähde noin vain yrittäjäksi. Ei ole järkeä. Sehän olisi sama kuin lähtisi suutariksi, kun juuri ja juuri tietää miten päin kenkä jalkaan laitetaan.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 14:30"]
Yrittäminen on muutakin kuin töissä käymistä. Yrittäminen on elämäntapa. Yrittäjällä ei ole työaikaa niin kuin palkkatyöntekijällä. Mutta itse onneksi saa päättää enemmän asioita ja kantaa vastuuta. Yrittäjä on yrittäjä 24h vuorokaudessa.
Täällä puhutaan ettei ole varaa siihen ja siihen. Ennen kuin aloittaa yritystoiminnan on ymmärrettävä kartoittaa omat kyvyt ja taidot sekä taloudelliset mahdollisuutensa. Hyvin harva yritys kannattaa ensimmäiseen kolmeen vuoteen. Eli täytyy laskea myös se että on elettävä nämä alkuvuodetkin kun tulee tappiota.
Hyvin harva pystyy pyörittämään yritystään yksin. Ei ainoastaan riitä että osaa tehdä sen työn. (muurata, ommella , siivota ym.) täytyy hallita myös kirjanpitolaki, yrittäjän verotuslaki, täytyy myös ymmärtää että tarvitaan erilaisia vakuutuksia pakollisten lisäksi. Tarvitaan työttömyysturva, vahinko, sairaus, oikeusapu ym. vakuutuksia. Kun lähdetään yrittäjäksi joutuu ostamaan palveluita toisilta yrittäjiltä. Tilitoimistoilta, vakuutusyhtiöstä ym. Nämä menot tulee pystyä laskemaan yrityksen menoiksi jo aloitusvaiheessa.
Työtä ei myöskään tule kukaan tarjoamaan ovelle on pystyttävä myös markkinoimaan yritystä. Näiden kustannusten lisäksi pitää laskea ne kustannukset jotka tulee itse yrityksen toimitiloista, kulkuvälineistä ja muista työvälineistä.
Näiden kaikkien kustannusten arvioiminen jo vaatii omaa taitoa ja useimmiten se kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa yhteistyössä.
Vasta tämän jälkeen tulee se vaihe jolloin päätetään aloittaako yrittäjänä.
Yrittäjän arki ei todellakaan sovi kaikille.
[/quote]
Kylläpä on messuamista! Juuri sunkaltaistes takia ihmiset ei uskalla alkaa yrittäjiksi, kun uskovat paasaamiseesi. Yrittäjyys EI ole niin vaikeaa. Toivoo menestyvä yrittäjä, joka ei ole keskimääräistä lahjakkaampi, älykkäämpi tai ahkerampi.
Kyllä tuossakin tapauksessa täytyy pitää järki päässä. Jos ei ole ammattitaitoa yrityksen pyörittämiseen niin ei kai kukaan lähde sellaseen mukaan. Tai sitten hankkii sen ammttitaidon ja sitten on valmis eri lailla tekemään niitä sopimuksia yrittäjänä. Yrittäjyys ei ole vaihtoehto työllistymiselle se on yksi ammatti. Ja vaatii todellakin oman osaamisensa.
Tuossa on järkeä. Nyt kun on mahdollista työttömyysturvalla myös opiskella, käydä työkokeilussa ym. Miksi ette käytä sitä hyödyksi. Näin saisitte sinä aikana kun teillä on oikeus päivärahaan uuden ammatin tai syvennettyä entistä ammattitaitoa. On turhaa jäädä kotiin aikaa tappamaan kun on päivärahalla.
Aivan, sinulla on ne taidot joita yrittäjä tarvitsee. Ne on meille monelle yrittäjälle itsestään selvyyksiä. Niitä ei tule edes ajatelleeksi. Mutta jos ne taidot puutuu, niin silloin ollaankin pulassa. Kuluu valtava määrä enerkiaa ja rahaa kun yrittää saada asiat hoidettua eikä ne onnistu millään. Näitä yrittäjiä minä näen todella usein. Kun niitä sitten yrittää auttaa, niin ne on hämillään miksi pitää tuota ja tuota vielä tehdä. Todellisuus on karua. Eihän elämä ole helppoa muutenkaan olipa yrittäjä tai palkansaaja. Mutta ammattitaito tasoittaa tätä elämää huomattavasti.
Sinun täytyy mennä lääkäriin ja hakea apua tuohon masennukseesi. Mutta ei se ole sen kummempaa palkansaajallakaan. Kelan päivärahaan on oikeus vain enimmäismäärä eli 300pv ja jos ei ole kuntoutunut työkuntoiseksi niin tipahtaa päivärahalle. Eläkkeelle ei pääse ja työttömyyspäivärahaa on vain 400-500 päivää työhistoriasta riippuen.
Omat on kommervenkit pienellä ihmisellä jos sairastuu, olipa yrittäjä tai palkkatyöntekijä.
Mutta hae apua jospa sinä vielä paranisit työkuntoiseksi.
No työkkärihän yrittää koko ajan saada näitä uusia pakkoyrittäjiä aikaan, että tilastot kirkastuis. Pätkätyöläisenä kun teet vääränlaisen pätkäsopimuksen, olet työkkärin silmissä yrittäjä. Jatkuvasti pyörii näitä lähde yrittäjäksi-kursseja. Ja todella varmaan hyvin pienellä osalla on ideaa ja resursseja siihen. Tänä päivänä ihmisiä suorastaan huijataan perusteettomin lupauksin yrittäjäksi, ja pois sosiaaliturvan piiristä. Ihan viranomaistahon toimesta.
Hyvä ap,
sinuna laittaisin pillit pussiin ja hakisin apua masennukseen. Eihän tuollainen ole mistään kotoisin! Ja jos mikään muu taho ei auta, sosiaalitoimistosta saat toimeentulotukea. Vai tulisitteko toimeen puolisosi palkalla?
Muutenkin kuulostaa siltä, että elämänarvosi ovat päälaellaan - ehkä masennuksen vuoksi. Ei sinun tarvitse ansaita ihmisarvoa työn kautta, olet arvokas sellaisenaan! Vaikka työ on toki tärkeää, ei se tai sen puute saa määrittää sinun identiteettiäsi liiaksi. Olet äiti, puoliso, tärkeä ihminen ihan tuollaisenaan!
Se, ettet ole saanut aikoinaan koulutustasi vastaavaa työtä, ei ole sinun vikasi. Minulla on kaksi maisterintutkintoa ja silti teen pätkätöitä alalla, joka ei suoranaisesti vastaa kumpaakaan koulutustani. En silti pidä itseäni epäonnistujana, ajat nyt vain sattuvat olemaan tällaiset.
Sinun täytyy nyt saada keskusteluapua ja lepoa, olet syvästi uupunut etkä varmasti senkään vuoksi ajattele aivan kirkkaasti. Kirjoitat, että sinusta tuntuu, ettei oma uupumuksesi tunnu riittävältä syyltä jäädä sairaslomalle. Voi ap, sen parempaa syytä ei olekaan!
Minä en nyt oikein ymmärrä. Maksat ap kutenkin pakollista yel:liä? Ja varmaankin minimin? Siinä tapauksessa menet terveyskeskukseen, pyydät masennuslääkettä ja sairaslomaa. En tiedä mikä omavastuuaika noissa on, mutta saat minimilläkin jotain sairauspäivärahaa, jos et vakuutusyhtiöstäsi, niin kelasta sitten. Ihan turhaa kiusata itteesä noin. Ajattele perhettäsi. Ei minimitoimeentulo ole katastrofi siihen verrattuna, että polttaa itsensä totaalisesti loppuun, masentuu ja kuolee pois.
Ah, yrittäjyys - tuo elämän juoksupyörä!
Entten tentten teelika mentten, hissun kissun vaapula vissun,
eelin keelin plot, viipula vaapula vot,
Eskon saum, pium paum, nyt mä lähden tästä pelistä pois...
Ap tässä taas.
Minulla ei ole yritystä, olen itsenäinen elinkeinonharjoittaja. En voi siis myydä yritystä kenellekään, koska sitä ei ole olemassa. Minulla on vain minä ja se taito, jota myyn. Ei ole mitään tavaraa, työkaluja, irtaimistoa, tehdasta tai työhuonetta. On vain minä.
En ole kirjanpitovelvollinen, olen sillä tavalla "kevytyrittäjä". Y-tunnus löytyy, mutta siinä se yrittäjyys oikeastaan on.
Olen joutunut tähän, en ole valinnut yrittäjäksi ryhtymistä. Jos saisin valita yrittäjyyden ja palkkatyön välissä, en edes harkitsisi yrittäjyyttä.
Otin tänään selvää, mitä tapahtuisi, jos yhtäkkiä jäisin omasta halustani työttömäksi tai saisin jotain sairaspäivärahaa. Saisin käteen noin 700 euroa. Ja sitäkin vain hetken, kunnes taas putoaisin johonkin, josta en pääse eteenpäin. En saa töitä, joten olisin luultavasti vuoden, parin päästä taas tässä samassa tilanteessa. Minulla ei ole kolmen lapsen äitinä todellakaan varaa olla työtön. Ainoa vaihtoehto olisi myydä koti ja muuttaa jonnekin todella kauas, jossa asunnot maksavat murto-osan siitä, mitä täällä. Mies ei saisi töitä muualta ja repisin lapset koulusta, kavereiden luota ja harrastuksista. Se ainut vaihtoehto ei siis ole edes vaihtoehto.
En näe tähän mitään muuta poispääsyä kuin itseni poistamisen tästä yhtälöstä. Mies saisi henkivakuutuksesta rahaa. Tuollainen mies saisi takuulla nopeasti ihanan naisen rinnalleen. Minusta ei nyt enää ole tähän.
ap
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 11:00"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 10:58"]
Turha marista. Yrittäjällä on yrittäjän riskit. Toisenlaisessa tilanteessa aloittaja kahmisi kaikki voitot yksin eikä valittaisi mistään. Kaikkea ei vain voi saada. Yrittäjyys on oma valinta kuten myös palkkatyö ja molemmilla on hyvät ja huonot puolensa.
[/quote]
Suurin osa suomalaisista yrittäjistä on pienyrittäjiä, jotka työllistävät itsensä ja ehkä yhden tai kaksi muuta, jos oikein hyvin käy. Mitään huikeita voittoja ei ole luvassa. Yrittäminen on monelle olosuhteiden pakosta tehty ratkaisu, keino pysyä poissa työttömyyskortistosta.
On koko yhteiskunnan etu, ettei yrittäjä joudu tekemään sairaana töitä - se voi pahimmillaan johtaa siihen, että hän sairastuu entistä pahemmin ja onkin loppuelämänsä yhteiskunnan elätettävänä sen sijaan että elättäisi itsensä ja ehkä vielä pari työnekijääkin.
[/quote]miksi ihmeessä tämä yrittäjä ei ota itselleen vakuutusta??? jos pihiyttään jättää ottamatta niin sitten ei voi muuta sanoa kuin että sitä saa mitä tilaa
Ap, mies ei todellakaan saa mitään henkivakuutusrahoja, jos eliminoit itsesi! Puhu miehellesi vakavasti ahdinkostasi, poista y-tunnus ja ilmoittaudu työkkäriin ja aloita samalla masennuksen hoito kunnallisella mielenterveyspuolella tk:n kautta. Jos asut Espoossa, Matinkylässä on Emppu, johon voit mennä päivystykseen ilman lähetettä.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 13:47"]
Vai ei varaa vakuutuksiin. En katso sinua sitten kovin ammattipäteväksi yrittäjäksi. Ensinnäkin tällaiset asiat kuin vakuutukset laitetaan aina heti kuntoon kun yritystoiminta aloitetaan. Eikä ne todellakaan ole kalliita. Niin ja yrittäjä saa niitä vähentää lopullisessa varotuksessa. Eli turha puhua noita perättömiä valituksia täällä. On tietty eri asia jos alkaa yrittäjäksi vaikka hyvä kun tietää mitä se sana edes merkitsee. Eikä kenenkään tarvitse olla yrittäjä jos ei halua. Senkun lopetat toiminnana. Teet tarvittavat selvitykset viranomaisille. Laskelmat menoista tuloista, myyntivoitoista ym. ja otat yrityksesi pois yritysrekisteristä.
[/quote]
Niin. Usein pakkoyrittäjältä puuttuu se koulutus ja osaaminen, kun resurssit olis ihan muuta kuin yrittäminen. Sille ei ihminen itse mitään voi. Toinen asia on se, että masennus ja moni sairaus kuormittavat niin, että se mikä energiseltä, hyvinvoivalta suorittaja-ihmiseltä luontuu kuin itsestään, on ylivoimainen taakka, jo avun hakeminen vie kaiken voiman. Että ei se aina niin yksinkertaista ole. Ja moni on kyllä yrittäjä tai freelance VASTOIN TAHTOAAN, kun ei sitä vakipaikkaa ole, ja jostain on leipänsä tienattava. Toivottavasti ap saa apua sekä terveytensä että toimeentulonsa suhteen.