Lue keskustelun säännöt.
Mummon kutoman ryijyn arvo?
14.06.2014 |
Onko mitään arvoa mummoni kutomalla seinäryijyllä? Tilaa vaan vie eikä ole itselle tunnearvoa ja haluaisin päästä siitä eroon. Itse olen sitä mieltä että roskikseen kuuluis mutta joku väitti että voi olla arvokas.
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 13:02"]
Oman mummini tekemä on aika korvaamaton. Nykyään se odottaa aikaa parempaa varastossa, mutta kyllä se taas paikkansa löytää jostakin asunnosta. Mulle sen näkeminen avaa muistot kaikenlaisiin hyviinkin muistoihin. En mä sitä kenellekään myisi, ehkä korkeintaan voisin vuorostani antaa sen jollekin, joka minua enemmän pitäisi siitä kuvioineen (en siis kenellekään vieraalle tai mulle merkityksettömälle ihmiselle).
[/quote]
Noin minäkin ajattelen. Suvussani on useita ihania ryijyjä. Varmaan osa satavuotiaita. Niitä ei annettaisi pois mistään hinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 13:02"]
Oman mummini tekemä on aika korvaamaton. Nykyään se odottaa aikaa parempaa varastossa, mutta kyllä se taas paikkansa löytää jostakin asunnosta. Mulle sen näkeminen avaa muistot kaikenlaisiin hyviinkin muistoihin. En mä sitä kenellekään myisi, ehkä korkeintaan voisin vuorostani antaa sen jollekin, joka minua enemmän pitäisi siitä kuvioineen (en siis kenellekään vieraalle tai mulle merkityksettömälle ihmiselle).
[/quote]
Tää mun kurja iPad alapeukutti tämän ennen kuin sain kissaa sanottua. Tämä oli hyvin kirjoitettu ja ajateltu. Lisään vielä, että joskus parikymppisenä en itsekään osannut kauheasti mummon käsitöitä, ja ylipäänsä käsitöitä, arvostaa. Tilanne on sen jälkeen kyllä muuttunut.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 13:08"]Huuto.netissä on paljon ryijyjä myynnissä, sieltä saat jonkinlaisen käsitysen hinnasta.
http://www.huuto.net/hakutulos?words=ryijy&search-button=Hae
[/quote]
Mutta eipä ole yhtään huutajaa!
Myös meillä on seinällä ryijy, aikoinaan arvokas, haluaisin tuosta jossain vaiheessa eroon...
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 13:12"]
Mun on vaikeaa ajatella, että käsityönä tehty vanha tavara olisi turhaa tavaraa, etenkin kun samalla hissaudutaan IKEAan tai Prismaan ostamaan keittiöön joku pieni vatkauskulho ihan vaan siksi, että sitten on helpompaa leipoa trendikkäitä kuppikakkuja.
Ymmärrän, että tätä saatetaan pitää vanhanaikaisena ajatteluna, mutta onhan se nyt vaan kiistämätön tosiasia, että maailmassa on liikaa kaikenlaista turhaa rojua, ja mummojen vanhat ryijyt ovat kaikkea muuta kuin pahimmasta päästä. Niistä halutaan yleensä eroon siksi, että tilalle mahtuisi jotakin sellaista, jolla on hankintahetkestä sadan vuoden kuluttua tuskin kovinkaan kummoista arvoa. Se mummon ryijy taas...
Mutta niin, jos et sinä pidä, niin etkö todellakaan aio kysyä sukulaisten mielipidettä? Ja jos eivät hekään, niin anna pois. Ei liene iso vaiva.
[/quote]
Omistan vain tarpeellista tavaraa enkä yhtään ylimääräistä. Enkä todellakaan ostele mitään turhia kuppikakkuvuokia kun vihaan turhaa tavaraa jotka vievät vaan tilaa. Sukulaisilta voisin kyllä kysyä jos ottaisivat ryijyn vastaan. -ap
Ottaiskohan joku käsityökeskus tmv. Olen nähnyt hauskoja ryijyistä tehtyjä sohvatyynynpäällisiä ja kasseja. Ihan roskiin en viitsisi laittaa. Ottavatko kierrätyskeskuksiin tuollaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tiedostan kyllä, mikä tajuton työmäärä ryijy tekemisessä on, koska olen lapsena itse seurannut kun mummo niitä teki. Mummoni on mulle myös rakas.
En mä silti haluaisi seinälleni saati varastooni tilaa viemään yhtäkään noista ryijyistä. Mummollani vaan sattuu olemaan täysin erilainen värimaku kuin minulla. Nuo ryijyt voisivat olla hienoja 100 vuotta vanhassa hirsitalossa, jossa muukin olisi vanhaa, mutta ei mulla tule ikinä olemaan tuollaiseen varaa. Uudessa pienessä kerrostalokaksiossa ne näyttäisivät vain tunkkaisilta ja ihan väärässä paikassa olevilta. Joitain vanhoja huonekaluja mulla täällä on, esim. isovaarin itse tekemä jakkara, mutta niillä täytyy olla muutakin arvoa kuin se, että tärkeä ihminen on tehnyt ne. Sekä käyttöarvoa että esteettistä arvoa nimenomaan tässä hetkessä ja asuintilanteessa.
Harva muukaan ryijyä seinälleen haluaa, ryijyt eivät juuri liiku nettihuutokaupoissa edes ilmaiseksi ja kierrätysmyymälöihin niitä ei edes haluta, kun eivät mene kaupaksi.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 13:12"]Mun on vaikeaa ajatella, että käsityönä tehty vanha tavara olisi turhaa tavaraa, etenkin kun samalla hissaudutaan IKEAan tai Prismaan ostamaan keittiöön joku pieni vatkauskulho ihan vaan siksi, että sitten on helpompaa leipoa trendikkäitä kuppikakkuja.
Ymmärrän, että tätä saatetaan pitää vanhanaikaisena ajatteluna, mutta onhan se nyt vaan kiistämätön tosiasia, että maailmassa on liikaa kaikenlaista turhaa rojua, ja mummojen vanhat ryijyt ovat kaikkea muuta kuin pahimmasta päästä. Niistä halutaan yleensä eroon siksi, että tilalle mahtuisi jotakin sellaista, jolla on hankintahetkestä sadan vuoden kuluttua tuskin kovinkaan kummoista arvoa. Se mummon ryijy taas...
Mutta niin, jos et sinä pidä, niin etkö todellakaan aio kysyä sukulaisten mielipidettä? Ja jos eivät hekään, niin anna pois. Ei liene iso vaiva.
[/quote]
Äärimmäisen harvalla harrastelijakäsityöläisen sen ajan tusinakuviointiryijyllä tulee olemaan sadan vuodenkaan päästä minkäänlaista arvoa.
Erityiset, siihen aikaan sopivat väri- ja kuva-aiheet voivat muodostaa hetkellisiä poikkeuksia. Nimekkäiden tekijöiden taidekäsityöt tietysti säilyttävät myös arvotaan. Tavallisen mummon kutomalla ryijy llä ei ole arvoa keräilijöille, jotka voivat olla valmiita maksamaan ns. turhastakin tavarasta. Seinäryijyillä ei myöskään ole oikein minkäänlaista käyttöarvoa nykyajassa ja tuskin tulevaisuudessakaan, elleivät ne vastaa ajan esteettisiä mieltymyksiä. Vaikka niiden tekeminen on työlästä ja taitoa vaativaa, niitä ei voi verrata esim. vanhoihin huonekaluihin, joilla sentään on aina käyttöarvoa ja joiden muokkaaminen uudelleenverhoilemalla ja maalaamalla on helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai on arvoa! Et sinäkään paljoa arvosta kun se on mummusi tekemä!
Anna vaikka ilmaiseksi jollekin.
Näin on, joko menee kaupaksi tai ei, ei pelkästään ole kysymys käsityön arvostamisesta. Laittaisin ryijyn ilmaiseksi kierrätykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisko se kuitenkin raanu? (raidallisuudesta veikkasin)
Siis sileäpintainen vai nukkapintainen?
5-50 euroo. Jos nyt joku ryijyjä diggaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karseita pölynkerääjiä noi ryijyt. Myy pois tai heitä veks, saat ehkä parikymppiä.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 13:08"]
Huuto.netissä on paljon ryijyjä myynnissä, sieltä saat jonkinlaisen käsitysen hinnasta.
http://www.huuto.net/hakutulos?words=ryijy&search-button=Hae
[/quote]Tuo ei sano paljonkaan, ainoastaan mitä ihmiset pyytää. kannattaa tarkentaa hakua suljettuihin, niin saa tietää, miten hyvin niillä on menekkiä, ja mihin hintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 13:02"]
Oman mummini tekemä on aika korvaamaton. Nykyään se odottaa aikaa parempaa varastossa, mutta kyllä se taas paikkansa löytää jostakin asunnosta. Mulle sen näkeminen avaa muistot kaikenlaisiin hyviinkin muistoihin. En mä sitä kenellekään myisi, ehkä korkeintaan voisin vuorostani antaa sen jollekin, joka minua enemmän pitäisi siitä kuvioineen (en siis kenellekään vieraalle tai mulle merkityksettömälle ihmiselle).
[/quote]
Tää mun kurja iPad alapeukutti tämän ennen kuin sain kissaa sanottua. Tämä oli hyvin kirjoitettu ja ajateltu. Lisään vielä, että joskus parikymppisenä en itsekään osannut kauheasti mummon käsitöitä, ja ylipäänsä käsitöitä, arvostaa. Tilanne on sen jälkeen kyllä muuttunut.
[/quote]
:) Mä arvostin jo... oikeastaan aina sitä ryijyä, olen nimittäin jostain syystä koko ikäni osannut arvostaa vanhoja hienoja esineitä, antiikkia tai semiantiikkia, myöskin siis käsitöitä, jos ne vaan on taidolla ja huolella tehtyjä. Ja jos siihen liittyy muistot mummista, niin onhan se nyt niin paljon enemmän kuin joku esine, minkä voit rahalla mennä ostamaan tuolta jostakin. Uniikki on uniikkia, pala omaa henkilöhistoriaa.
6
Hyväkuntoisen ryijyn arvo on sen materiaalin kuluneen rahan määrä. Eli jos ostettu 200 eurolla ryijytarpeet, voi siitä saada korkeintaan saman jos aihe on kiinnostava.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 17:24"]Hyväkuntoisen ryijyn arvo on sen materiaalin kuluneen rahan määrä. Eli jos ostettu 200 eurolla ryijytarpeet, voi siitä saada korkeintaan saman jos aihe on kiinnostava.
[/quote]
Käytännössä menevät silti kaupaksi äärimmäisen harvoin tuolla hinnalla. Huuto.net kymmenistä hyväkuntoisista ryijyistä oli tasan 1 saanut yhden huudon 90e hintaan. Monissa hinta parikymppiä, mutta kukaan ei silti ostanut.
Tarvikkeiden hinta vanhasta ryijystä on jo todella hyvin! Tyytyväinen saa melkein olla, jos joku ilmaiseksi huolii, eikä tarvitse pois heittää.
Ihmettelen etta eiko teilla ole mitaan perhe/sukuhistoriaa kun kaikki vanha tavara heitetaan roskikseen? Meilla on, jo neljannessa polvessa, mina viela tiedan tai muistan niiden historian ja olen kirjoittanut jokaisesta yksityiskohtaisen selvityksen nimineen ja paivamaarineen. Onpahan sitten 'provenance' muutaman sukupolven paasta.
Tiedättekö, kuinka isotöinen sellainen ryijy on ?
Vaikka ette mitenkään haluaisi kerärä tavaraa ettekä arvosta mummon perintöjä, arvostakaa sitä työtä, jonka joku on tehnyt. Ei materiaalit varsinkaan villaryijyyn kovin halpoja ole, siksikään ei ihan roskiin kannata heittää.
Laita tosiaan johonkin tori.fi-sivulle tai huutonettiin myyntiin, tai tarjoa jollekin muulle mummosi lapsenlapselle mieluummin vaikka ilmaiseksi kuin roskiin.
Voi siitä mahdollisesti jokusen kympin saada huuto.netissä.
Mun on vaikeaa ajatella, että käsityönä tehty vanha tavara olisi turhaa tavaraa, etenkin kun samalla hissaudutaan IKEAan tai Prismaan ostamaan keittiöön joku pieni vatkauskulho ihan vaan siksi, että sitten on helpompaa leipoa trendikkäitä kuppikakkuja.
Ymmärrän, että tätä saatetaan pitää vanhanaikaisena ajatteluna, mutta onhan se nyt vaan kiistämätön tosiasia, että maailmassa on liikaa kaikenlaista turhaa rojua, ja mummojen vanhat ryijyt ovat kaikkea muuta kuin pahimmasta päästä. Niistä halutaan yleensä eroon siksi, että tilalle mahtuisi jotakin sellaista, jolla on hankintahetkestä sadan vuoden kuluttua tuskin kovinkaan kummoista arvoa. Se mummon ryijy taas...
Mutta niin, jos et sinä pidä, niin etkö todellakaan aio kysyä sukulaisten mielipidettä? Ja jos eivät hekään, niin anna pois. Ei liene iso vaiva.